Yli 90 % suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön kesäkuussa teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin kattavasti suomalaisten luontosuhdetta.
Kaikkein mieluiten luonnossa liikutaan tai rauhoitutaan. 67 % suomalaisista liikkuu luonnossa vähintään viikoittain, mutta naiset (48 %) ovat miehiä (33 %) selvästi ahkerampia liikkumaan luonnossa useamman kerran viikossa. 45–64-vuotiaista 45 % ja yli 65-vuotiaista 40 % kertoo yhdeksi mielitekemisekseen luonnossa marjastuksen tai sienestyksen. Alle 25-vuotiaista vastaajista samoin kokee vain 14 %.
Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisille rakkainta luontoa ovat kodin lähistöltä löytyvät viheralueet ja oma piha. Lähiluonnon, oman kodin pihan ja läheisten virkistysalueiden arvostus heijastuu myös siihen, että selvän enemmistön (86 %) mielestä luonto tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kaupunkeja kehitettäessä.
Globaali huoli suurempi kuin paikallinen
Noin puolet (48 %) suomalaisista kokee olevansa huolissaan Suomen luonnon tilasta, mutta globaalin luonnon tilanteesta huolta kantaa jo yli kaksi kolmasosaa (78 %) vastaajista. Kaikkein eniten Suomen luonnon tilanne huolettaa yli 65-vuotiaita, joista 64 % kokee olevansa melko tai erittäin huolestunut. Alle 25-vuotiaista kotimaan luonnosta kantaa huolta vain 36 % vastaajista, mutta globaalin luonnon tilanteesta jo 73 %.
Kysely vahvistaa käsitystä siitä, että suomalaiset ovat ikään katsomatta tietoisia ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista. 52 % vastaajista nimeää ilmastonmuutoksen luontoamme kohtaavien suurimpien uhkatekijöiden joukkoon. Suurimmaksi uhaksi koetaan kuitenkin viime aikoina paljon esillä ollut roskaantuminen (53 %). Yli 65-vuotiaat ovat vielä tätäkin enemmän huolissaan kemikalisoitumisesta ja ympäristömyrkyistä (63 %).
Tiedeyhteisössä käynnissä oleva keskustelu lajien kuudennesta sukupuuttoaallosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä ei kyselyn perusteella näytä nousseen vielä laajempaan tietoisuuteen. Suurimpien uhkatekijöiden joukkoon luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen nimeää vain 24 % vastaajista. 78 % vastaajista kokee kuitenkin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen olevan yhteiskunnan keskeisiä tehtäviä.
Yksilön vastuuta ympäristöstä korostettiin - Kouluille ei juuri sälytetty vastuuta
Vastuu luonnon suojelusta ja kestävästä käytöstä lankeaa suomalaisten mielestä ennen kaikkea jokaiselle itselleen. 78 % vastaajista pitää henkilökohtaista vastuuta suurena tai erittäin suurena. Valtion viranomaisten vastuuta peräänkuuluttaa 68 %. Vähiten vastuuta koetaan olevan kansalaisjärjestöillä (47 %) ja kouluilla ja oppilaitoksilla (48 %).
Selvä enemmistö vastaajista kokee, että luontoarvojen huomioiminen tuo enemmän hyötyjä kuin haittoja, eikä luonnonsuojelua nähdä rasitteena elinkeinoelämälle. Vain 27 % suomalaisista kokee, että luontoa suojellaan valtakunnallisesti riittävästi, mutta kysymys koettiin myös hankalaksi – 38 % ei osannut ottaa siihen selkää kantaa.
Lähde: Valtioneuvosto/Ympäristöministeriö
Jos näin olisi niin miksi sitten suomalaiset muuttavat kaupunkeihin? Niihin joissa ei ole kuin betonitaloja?
Minä muutin maalle enkä ole katunut. Talvella maalla kadutkin aurataan kaupunkeja paremmin eikä koskaan tarvitse etsiä parkkipaikkaa. Uimaranta on 300m päässä, puutata 400m, bussipysäkki 50m jne. Ja polkypyörälläkin pääsee siinä missä autolla.
Nuo 90% elävät itsepetoksessa.
Vain maahantunkeutujat tahtovat betoni viidakkoon, pelkäävät olla maalla, kun on karhuja ja susia, mikä tekee kantiksille mielenrauhan. sekä metsästäjien pauke pitää rauhan rakkaan isänmaamme kansalaisille.
Mikä ilmastonmuutos?
Ai niin, pikkujääkausi juuri loppuu, lämpenemistä ollut monta sataa vuotta.
JA KOHTA MUUTEN TAAS KYLMENEE!
Suomalaiset ovat metsien kansaa. Tuo osa kansakunnasta elää aidossa vuorovaikutuksessa luonnon kanssa ja ymmärtää sen lainalaisuudet sekä sen reaalisen kantokyvyn toisin kuin pääkaupunkiseudun ”luonnonsuojelijat” ja vihreä puolue, jotka eivät edes erota västäräkkiä kurjesta. Pehmo päiden mielestä luonnon normaaliin elinkaareen ei kuulu kuolema tai tiettyjen alueiden sikäli ”tuhoutuminen”, että tuolloin siitä vähenee tai katoaa entinen eläimistö ja kasvisto alueen luonnollisen muuttumisen vuoksi kuivuuden tai veden virtauksessa tapahtuvien muutosten takia, joka kuuluu evoluutioon, jonka vuoksi monia eläinlajeja on kokonaan kuollut sukupuuttoon tai ne ovat sopeutuneet muuttamalla elintapojaan ja fyysistä kokoa uusia olosuhteiden vaatimusten mukaisesti. Osa etenkin kasveista, pensaista ja puista ovat selkeästi ”päiväperhoja”, jotka ovat hallitsevassa osassa alueen ollessa vielä taimiasteella puiden suhteen, jolloin niillä on mahdollisuuksia saada auringonvaloa ja vettä hentoihin juuriin täysikokoisten lehti- ja havupuiden vahvojen ja runsaasti vettä imevien juurien ollessa vielä taimi luokkaa. Kun nämä suuret puut pääsevät kasvunsa vauhtiin ja lähemmäksi täyttä kokoaan, silloin ne luonnollisesti dominoivat koko aluetta yksinvaltiaina ja jättiläsinä, jotka varjostavat ja tukahduttavat alleen pienemmät kasvit ja eläimet, joiden ravintotilanne heikkenee ekosysteemin muuttumisen takia merkittävästi, jolloin ne hakeutuvat mikäli niille on mahdollista muualle tai osan kuollessa pois, koska runsauden aika on ohi, eikä uusi tilanne pysty enää elättämään niin suurta kantaa kuin olosuhteiden ollessa optimaaliset ravinnon kannalta, jolloin poikastuotanto oli suurta ja kuolleisuus oli pieni. Ne petolinnut, jotka tätä pienriistaa käyttivät ravinnokseen myös vähenevät sillä alueella, mutta hakeutumalla uuteen paikkaan ne jatkavat elämäänsä pienestä notkahduksesta huolimatta. Näistäkin voi pari tai kaksi jäädä entiselle alueelle, koska sielläkin saattaa vielä elää suurimman osan ottaessa siivet alleen.
Suomalaisten tulisikin palata takaisin agraariyhteiskuntaan. Kun nyhtää elantonsa itse itselleen maasta, järvestä ja metsästä ei globalistisatanistit pääse niskan päälle ja maailmalle ja sen ihmisille voi haistattaa pitkää vittua.