Eviran tutkimuksen mukaan vuonna 2016, 22 prosenttia vähittäismyynnissä olleesta suomalaisesta broilerinlihasta sisälsi vastustuskykyisiä bakteereja.
Antibiooteille vastustuskykyisiä ESBL-bakteereja kartoitettiin vuonna 2016 koko EU:n alueella. Suomessa kaikki 309 otettua näyte-erää olivat kotimaisia. Näistä 15 erässä todettiin ESBL-bakteereja ja 53 erässä E. coli -bakteereja. Ne pystyvät hajottamaan monia infektioiden hoidossa käytettyjä beetalaktaamiryhmän antibiootteja. (evira)
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan yleisin ESBL:n aiheuttama infektio on virtsatieinfektio. Muita infektioita ovat muun muassa umpilisäkkeen tai sappirakon tulehdus ja keuhkoinfektio. Kaikkien ESBL:n aiheuttamien infektioiden hoitoon löytyy tehoava antibiootti.
Bakteerit kulkeutuvat Suomeen ulkomailta tuotavien emolintujen mukana, joten niiden esiintyvyyteen on vaikeaa vaikuttaa. Tuotantopolven broilereita ei esimerkiksi lääkitä Suomessa lainkaan. Valtaosa Suomen broilerin tuotannosta perustuukin emolintujen tuontiin ja vain muutamalle maahantuojalle, jotka tutkituttavat tuontieriä ESBL:n varalta. Suomalainen tuotantotapa pitää broilerit terveinä, sillä tilat voidaan desinfioida kokonaan tuotannon erätauoilla.
Tutkimustulokset myös viittasivat siihen, että elintarvikkeet eivät ole merkittävä ihmisten ESBL:n tartuntojen lähde. Ruuan riittävä kuumennus, raaka-aineiden asianmukainen käsittely sekä astoiden ja käsien pesu pienentävät bakteerien leviämisen riskiä. Samalla voidaan ehkäistä myös broilerissa esiintyvää kampylobakteeria.
Lähde: evira





