Mainos:

Siviilitiedustelulainsäädäntöä pidetään tarpeellisena – Tavoitteena kansallisen turvallisuuden suojaaminen

Julkaistu 7.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Sisäministeriössä valmistelussa oleva ehdotus siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi on tarpeellinen ja kannatettava. Tätä mieltä on suurin osa niistä 65 tahoista, jotka antoivat lausuntonsa huhtikuussa julkaistusta mietinnöstä. Ehdotuksen lausuntokierros päättyi kesäkuussa ja yhteenveto lausunnoista julkaistiin 7.9.

Lausuntopalautteessa tunnustetaan laajasti ehdotuksen päätavoite suojata kansallista turvallisuutta. Lausunnoissa puolletaan tuomioistuimelle ehdotettua roolia luottamukselliseen viestintään puuttuvien tiedustelumenetelmien käytöstä päättäjänä. Myös aikeita tehostaa laillisuusvalvontaa kannatetaan. Sen sijaan jatkovalmistelussa toivotaan lisäpanostusta taloudellisten vaikutusten arviointiin sekä täsmennystä ehdotukseen siviilitiedustelun kohteista. Myös tietoliikennetiedustelun tehokkuutta epäillään osassa lausuntoja. Kysymys siitä, miten ja missä laajuudessa tietoa luovutettaisiin esitutkintaviranomaisille jakaa edelleen mielipiteitä.

Tiedustelulainsäädäntö on herättänyt paljon keskustelua Turun terroristiseksi teoksi epäillyn puukotusiskun jälkeen. Tässä yhteydessä on puhuttu perustuslain muuttamisesta nopeutetussa järjestyksessä. Turun tapahtumat eivät kuitenkaan ole olleet peruste perustuslain muutoksen kiirehtimiselle, vaan tarve muuttaa perustuslakia nopeastikin oli virkamiesvalmistelussa tunnistettu vaihtoehto jo paljon ennen Turun tapahtumia.

Tavoitteena kansallisen turvallisuuden suojaaminen

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Suomeen esitetään tiedustelulainsäädäntöä, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi terrorismi, vieraiden valtioiden Suomeen kohdistama vakoilu tai elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen.

Mainos:

Lainsäädännön tavoitteena on mahdollistaa tehokas tiedonsaanti uhkista ja näin tukea valtion ylimmän johdon päätöksentekoa sekä varmistaa sen perustuminen oikeaan, ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon.

Sisäministeriön johtaman työryhmän työ painottui suojelupoliisin tehtäviin ja toimivaltuuksiin. Hankkeen valmistelua jatketaan tiiviissä yhteistyössä puolustusministeriön sotilastiedustelua ja oikeusministeriön perustuslain muuttamista koskevien lainsäädäntöhankkeiden kanssa. Oikeusministeriö valmistelee myös tiedustelutoiminnan valvontaa koskevaa hanketta.

Lainsäädäntöjen valmistelutyö jatkuu kolmessa ministeriössä ja tavoitteena on saada esitykset eduskunnan käsiteltäviksi tulevalla syysistuntokaudella.

Lähde: Valtioneuvosto

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Jeremias Shwartz
Jeremias Shwartz
8 years ago

Juu. Pidetään huoli että turvallisuustulanteen muuttanut aines saa kuitenkin edelleen vapaasti tulla ja mennä miten haluaa.

Ymmärtäähän jokainen että tällä orwelilaisella lailla ei ole mitään tekemistä (kansan) turvallisuuden kanssa.

Buddy Boy
Buddy Boy
8 years ago

Siviilitiedustelu on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta se on hyvä turvallisuusorganisaatioiden tiedonsaannin kannalta, mutta esim. siinä suhteessa huono, että organisaatio, joka tiedustelua suorittaa, saattaa olla poliittisessa ohjauksessa esim. Sisäministeriön alaisuudessa, jolloin ei ole epäilystäkään siitä etteikö siitä tulisi poliittista käsikassaraa sen mukaan mitä poliittista näkemystä kulloinenkin sisäministeri edustaa. Neutraliteetti on puhdasta utopiaa.

Aivan turha sanoa etteikö näin tule käymään, koska toimintaa aidosti valvovaa elintä ei ole eikä korppi noki korpin silmää. Vain jos organisaation sisältä tulee vuotoja tyyliin Edward Snowden, voi kansalaisella olla edes pieni mahdollisuus.

Kuinka tehokasta tämmöinen tiedustelu sitten olisi? Uskon, että sillä saadaan kitkettyä valtaosa aikeista aiheuttaa häiriötä yhteiskunnassa, mutta ei kaikkea. Kaikkein pahimmat jäävät.

Jos kauniisti ilmaisen mielipiteeni aiotusta toiminnasta, niin kyllä tässä hoidetaan skitsofreniaa lobotomialla. Potilas parantuu näennäisesti, mutta kärsii huomattavista sivuvaikutuksista.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Mitäs tässä tuttujen kesken kiertelemään -olisitte sanoneet suoraan että vuosia päähänpotkitun kantaväestön kyttäämistä varten tätä lakia pitää apinan raivolla viedä eteenpäin. Minä en ainakaan tunne ketään kuka nuo terrorismihöpinät uskoo -kun maahan pääsee ilman minkäänlaista valvontaa niin ”sisäisestä turvallisuudesta” puhuminenkin on pelkkä vitsi -huono sellainen…

Hyvä tapainen vanki
Hyvä tapainen vanki
8 years ago

Minusta ulkomaalaisten tiedustelulaki olisi paljon tärkeämpi. Ulkomalaiset niitä uhkia generoi suomalaiin nähden paljon useammi kuin toiset suomalaiset. Tiettävästi suomalaisten ei tiedetä suunnitelleen yhtään terroritekoa tai toteuttaneen sellaista. Eikä huutaneen allahu akbaaria juostessaan puukko kädessä ja puukottaessaan ihmisiä.

Buddy Boy
Buddy Boy
8 years ago

Jos (etninen) profilointi on kiellettyä, niin pitää tasapuolisuuden nimissä vakoilla kaikkia…

Eikös tässä vast’ikään saatu estettyä mielisairaan kantasuomalaisen suunnittelema isku jonnekin koululle? Sekin taisi paljastua vain sen takia, että rikoskumppani paljasti aikeet. Tähän keissiin olisi tiedustelu saattanut purra.

Uskonnon siivittämiin iskuihin ei tiedustelu välttämättä auta mitään. Ei auttanut Ranskassa, Briteissä eikä Saksassa, vaikka siellä on huippuluokan tiedusteluorganisaatiot. Ei sata vakoojaa pysty pysymään kartalla siitä mitä 50000 seurattavaa kulloinkin tekee. Saatuja tiedustelutietoja on niin massiivinen määrä ja kun vihjeitä radikalisoitumisista tulee ovista ja ikkunoista, niin mitään ei ole tehtävissä ennenkuin isku tapahtuu.

Johtopäätös: valtiovallan tapa hoitaa turvallisuuden parantaminen lisäämällä tiedustelutoimintaa ei ole strategisesti oikein ja se maksaa meille tämän taistelun häviämisen ja loppupeleissä koko sota hävitään.

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

Kun niille piruille, sionisti-globalistien lakeijoille ja EU-diktatuurin ostamille EUnukeille ei riitä Polponsa ja suuri nettikyttäjoukkonsa kantasuomalaisten ahdisteluun!

”Expose the EU dictatorship and its police state”, https://www.eutruth.org.uk/

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

Nuo maanpetturit vainoavat kantasuomalaisia voidakseen rauhassa toteuttaa EU-diktatuurin Kalergi-suunnitelmaa:

”EU:n isä, kreivi Richard Coudenhove-Kalergi, oli salaliiton johtaja, jonka tavoitteena on tuhota Euroopan kansat”,
http://mvlehti.net/2015/08/26/lukija-eun-isa-kreivi-richard-coudenhove-kalergi/

Jotkut heistä saavat palkkioksi esim. pääsyn politrukiksi Brysselin lihapatojen antimista nauttimaan tai muuta makeaa.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.