Selvitys: Seksuaalinen häirintä ja epäasiallinen kohtelu on otettu vakavasti elokuva- ja teatterialalla

Julkaistu 26.10.2022 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi 2018 OTT Jaana Paanetojalta selvityksen seksuaalisesta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta elokuva- ja teatterialalla. Neljässä vuodessa alalla on toimeenpantu muutoksia, minkä vuoksi vuonna 2022 haluttiin jatkoselvityksellä kuva siitä, mikä on parantunut ja mihin tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Jatkoselvitys tarkastelee elokuva- ja teatterialalla käytyjä keskusteluita ja muutoksia vuosina 2018–2022 sekä tilannetta tänä päivänä.

Mitro Kaurinkosken laatiman kyselyn vastausten pohjalta havaittiin, että seksuaalinen häirintä ja epäasiallinen kohtelu on otettu vakavasti ja muutos on käynnissä, mutta se on hidasta. Toimijat ovat laatineet ohjeistuksia, palkanneet tuotantoihin häirintäyhdyshenkilöitä ja asia on integroitu alan koulutukseen.

Selvityksen vastauksista ilmenee, että ongelmat eivät kuitenkaan ole poistuneet ja paljon on yhä tehtävää. Kenttää yhdistävä tekijä ovat epätyypilliset työsuhteet, jotka helposti altistavat vääränlaisiin valta-asetelmiin ja tekevät työntekijän roolin haavoittuvaksi.

Myös resurssipulan, sekä ajan että rahan puutteen, koetaan lisäävän riskiä epäasialliseen kohteluun. Eettisen toimielimen perustaminen kulttuurialalle nousi esille myös tässä selvityksessä samoin kuin anonyymin ilmoituskanavan perustaminen. Näistä olisi tukea erityisesti pienille toimijoille.

Jatkoselvityksessä on tarkasteltu audiovisuaalisen kulttuurin alalta elokuva- ja tv-tuotantoa sekä esittävien taiteiden saralta teatteria, tanssia ja sirkusta. Jatkoselvityksen kohteena on myös ollut näyttelijäntyön ja ohjauksen korkeakouluopetus. Tarkasteltavien alojen työskentelytavoissa, tuotantorytmeissä ja rahoitusrakenteissa on suuria eroavaisuuksia.

Vuosina 2018–2022 audiovisuaalinen ja esittävien taiteiden ala on aktivoitunut monella tapaa ja toimenpiteitä on tehty laajasti: erityisesti tutkimuksia, hankkeita, koulutuksia ja ohjeistuksia sekä toimintatapojen muutoksia.

Taustalla on vaikuttanut Jaana Paanetojan selvitys sekä yhteiskunnan muut muutosprosessit ja keskustelut niin Suomessa kuin maailmallakin. Tehdyt toimenpiteet liittyvät häirintään ja epäasialliseen kohteluun sekä laajemmin työturvallisuuteen ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöhön, jotka kaikki osaltaan auttavat myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun poistamisessa.

Audiovisuaalinen ala

Audiovisuaalisella alalla on tapahtunut muutoksia. Selvityksen vastauksista tulee esiin nollatoleranssi häirintää ja epäasiallista kohtelua kohtaan. Työnantajaosaaminen on monessa tuotantoyhtiöissä lisääntynyt, korjaustoimenpiteisiin suhtaudutaan vakavasti ja uusia toimintatapoja on otettu käyttöön.

Uusiin toimintatapoihin sisältyvät mm. intiimikoordinaattoreiden, työnohjaajien ja muiden ammattilaisten lisääntynyt käyttö. Joukossa on kuitenkin myös tuotantoyhtiöitä, joilla ei ole työnantajavelvoitteiden toteuttamiseen tarvittavaa osaamista. Työnantaja tuottajan roolissa ei näy useinkaan työntekopaikoilla, mikä koetaan ongelmalliseksi, sillä siitä seuraa työntekijöiden valta-asemien hämärtymistä ja työntekijät saattavat ottaa työnantajalle kuuluvia vastuita. Tilanteet ovat johtaneet epäasialliseen kohteluun. Alalla koetaan vallitsevan esimerkiksi haitallinen huutamisen tapakulttuuri.

Myös julkisissa ja yksityisissä mediayhtiöissä on toimittu aktiivisesti viime vuosina. Nykyään mediayhtiöiden sopimuksissa velvoitetaan tuotantoyhtiöitä noudattamaan ohjeistuksia ja toimintatapoja, joilla torjutaan häirintää ja epäasiallista käytöstä.

Esittävät taiteet

Esittävien taiteiden kentällä teattereissa työskentelyolosuhteet on yleisesti ottaen koettu selvempinä kuin elokuva- ja tv-alalla. Tämä on mm. toimivien työnantaja- ja työntekijäjär¬jestöjen välisten keskusteluyhteyksien ja käytössä olevan työehtosopimuksen ansiota.

Suuremmissa teattereissa on usein hallinnollista henkilökuntaa, joka pystyy huolehtimaan myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksistä. Esittävien taiteiden vapaat toimijat ja freelancerit, näyttelijät, tanssijat, sirkustaiteilijat ja muut esiintyjät ovat yhä heikossa asemassa ja heillä on huono neuvottelu- ja keskusteluasema vaikeissa tilanteissa.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.