Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2017 huipentaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Juhlavuoden kohokohta rakennetaan yhdessä ja ajankohdan ohjelmistosta on tulossa rikas ja elämyksellinen. Tänä erityisenä vuonna itsenäisyyden juhlinta alkaa jo itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. ja ulottuu Suomen ohella eri puolille maailmaa. Itsenäisyyspäivää edeltävä syntymäpäiväviikko sisältää lukuisia huomionosoituksia satavuotiaalle.
Satavuotiaan Suomen syntymäpäiväjuhlallisuuksien valmistelu on laajalti käynnissä koko Suomessa. Tilaisuuksia ja tapahtumia järjestävät valtionhallinto, kunnat, kaupungit, järjestöt, yritykset ja yksityiset kansalaiset. Itsenäisyyspäivän ympärille on tulossa runsaasti sekä perinteisiä että uusia juhlallisuuksia, ja ohjelma ulottuu usealle päivälle.
”Edessä on ainutkertainen hetki maamme historiassa, jota juhlistamme ilolla ja arvokkuudella. Tänä erityisenä vuonna itsenäisyyspäivän juhlinta laajenee hyvällä syyllä monipäiväiseksi. Jo itsenäisyyspäivän aattona alkavat viralliset juhlatapahtumat sekä monenlaiset yhdessä rakennetut hetket tuovat hienoja sävyjä itsenäisyyden juhlintaan vahvojen perinteiden rinnalle”, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen sanoo.
Iloiset etkot, tunteikas juhlapäivä
Itsenäisyyspäivän juhlintaa edeltää Suomen syntymäpäiväviikko, joka sisältää erilaisia tekoja satavuotiaalle. Viikon aikana muun muassa Luminous-valotaideteokset valaisevat ikonisia kohteita ympäri Suomen, Suomi saa Talvisodan kansallisen muistomerkin Helsingin Kasarmitorille ja Oulussa järjestetään valtakunnallinen Suomi 100 -juhla.
Itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. eduskunta kokoontuu päivällä juhlaistuntoon. Illalla kello 18 järjestetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan virallinen avaus Helsingin Kauppatorilla. Samaan aikaan koko Suomessa käynnistyy itsenäisyyspäivän juhlaliputus, ja sinivalkoiset valot syttyvät eri puolilla maata. Yleinen juhlaliputus jatkuu sisäministeriön poikkeuksellisella ohjeella yhtäjaksoisesti yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan asti. Pimeän ajaksi saloissa liehuvat siniristiliput valaistaan.
Itsenäisyyspäivän aatosta muodostuu iloinen etkojuhla. Esimerkiksi kirjastot ympäri Suomen kutsuvat koko kansan itsenäisyyspäivän etkoille ja karaokeravintolat haastavat kansalaiset laulamaan yhdessä samalla kellonlyömällä. Aattona järjestetään myös muun muassa valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla sekä Monikulttuurinen itsenäisyysjuhla Helsingissä.
Itsenäisyyspäivää 6.12. rytmittävät viralliset juhlallisuudet, ja arvokas päivä tiivistyy illan pimetessä tunnelmallisiin hetkiin kodeissa ja juhla-saleissa. Päivä käynnistyy kirkoissa juhlajumalanpalveluksilla ja Finlandia-hymnillä kello 10. Maamme itsenäisyyden turvanneita sankarivainajia muistetaan haudoilla kunniavartioin eri puolella Suomea, ja Kuopiossa järjestetään puolustusvoimien itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati. Ylioppilaiden soihtukulkueet, tasavallan presidentin juhlavastaanotto sekä sinivalkoiset ilotulitukset kruunaavat historiallisen päivän iltaa.
Kahvita, liputa, valaise
Suomi 100 -juhlavuosi on ainutkertainen maamme historiassa, ja kaikki juhlinta sen kunniaksi on tervetullutta. Jokainen voi luoda yhteisiä hetkiä ja tunnelmaa liittymällä mukaan kolmeen valtakunnalliseen tekoon.
Nautitaan kahvit satavuotiaan kunniaksi. Työpaikkoja, yrityksiä ja arjen yhteisöjä kannustetaan järjestämään sinivalkoinen kahvihetki omalle väelle, asiakkaille tai ystäville itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. kello 14. Kahvit voi sovittaa myös muuhun kellonaikaan tuona iltapäivänä. Yhteinen hetki on tärkeintä.
Nyt jos koskaan on syytä liputtaa. Puetaan satavuotias juhla-asuun Suomi 100 -juhlavuoden lipuin ja koristein jo ennen syntymäpäivää. Itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. kello 18 Suomen siniristilippu nostetaan liehumaan kaikissa Suomen saloissa. Juhlaliputus jatkuu yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan kello 22 asti. Lippu valaistaan pimeän ajaksi.
Tehdään satavuotiaasta hetkeksi sinivalkoinen. Juhlan ajaksi kannustetaan valaisemaan sinivalkoisin valoin keskeisiä kohteita, kuten rakennuksia, patsaita, siltoja, toreja, puistoja ja muita tunnettuja maamerkkejä kaikkialla Suomessa. Oman valaisun voi toteuttaa myös työpaikoilla ja kodeissa. Sinivalkoiset valot sytytetään itsenäisyyspäivän aattona 5.12. kello 18 ja valaisu päättyy torstaiaamuna 7.12. kello 9 mennessä. Perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän iltana kodeissa sytytetään ikkunoille kaksi kynttilää kello 18.
Poimintoja itsenäisyyspäivän juhlintaan liittyvästä ohjelmistosta
Itsenäisyyspäivää juhlistavaa valtakunnallista ohjelmistoa kootaan Suomi 100 -juhlavuoden verkkosivustolle osoitteeseen suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/. Lisätietoa alueellisesta ohjelmasta saa Suomi 100 -alueverkostolta
Seuraavassa poimintoja itsenäisyyspäivän juhlintaan liittyvistä ohjelmista ja tapahtumista. Ohjelmatiedot ovat järjestävien tahojen ilmoittamia ja muutokset niihin ovat mahdollisia.
Suomen syntymäpäiväviikon ja itsenäisyysjuhlan ohjelmaa
- Valotaidekokonaisuus Luminous valaisee ikonisia kohteita ympäri Suomen 28.11. alkaen. Eri päivinä valaistaan Olavinlinna, Näsinneula, Oulun Kuusisaari, Saana-tunturi ja Turun linna.
- 30.11. vihitään Helsingin Kasarmitorilla kuvanveistäjä Pekka Kauhasen suunnittelema Talvisodan kansallinen muistomerkki.
- 30.11. kainuulaisten neljäsluokkalaisten itsenäisyysjuhla. Kaikki Kainuun neljäsluokkalaiset opettajineen kutsutaan mukaan ja juhlijoita on yhteensä noin 800.
- 2.12. järjestetään Oulussa valtakunnallinen Suomi 100 -juhla.
- Jääkiekon SM-liigan Suomi 100 -juhlaottelut eri puolilla Suomea 29.11.-5.12.
Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.
- Klo 12 alkaa eduskunnan juhlaistunto.
- Kirjastot ympäri Suomen kutsuvat koko kansan itsenäisyyspäivän etkoille.
- Valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla pääministeri Juha Sipilän isännöimänä Säätytalolla. Yli 600 lasta, kaksi jokaisesta Suomen kunnasta, kutsutaan juhlimaan satavuotiasta. Juhlan järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu ja Suomi 100.
- Pohjois-Karjalan Kolilla järjestetään kaksipäiväinen kaikille avoin itsenäisyyspäivän juhla 5.-6.12.
- Klo 18 järjestetään itsenäisyyspäivän juhlinnan virallinen avaus Helsingin Kauppatorilla. Samaan aikaan käynnistyy koko Suomessa juhlaliputus ja sinivalkoinen juhlavalaisu. Juhlaliputus jatkuu yli yön 6.12. kello 22 saakka ja juhlavalaisu torstaiaamuun 7.12.
- Klo 21 kaikki Suomen karaokeravintolat haastavat suomalaiset laulamaan yhdessä ikoniset kappaleet Sininen ja valkoinen, Olen suomalainen sekä Maamme-laulun.
Itsenäisyyspäivänä 6.12.
- Klo 10 alkavat juhlajumalanpalvelukset kirkoissa ympäri Suomen. Useissa kirkoissa kuullaan kuorojen esittämänä Sibeliuksen Finlandia-hymni. Helsingin tuomiokirkossa järjestetään ekumeeninen juhlajumalanpalvelus klo 12.
- Aamupäivän aikana muodostetaan eri puolilla Suomea oleville sankarihaudoille kunniavartioita, joissa haudan kohdalla seisoo samanikäinen henkilö, kuin vainaja oli kuollessaan. Kunniavartiot järjestetään muun muassa Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa.
- Klo 13 järjestetään Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati Kuopiossa.
- Klo 13.30 Monikulttuurinen itsenäisyysjuhla Finlandia-talolla. Juhlan suojelijana toimii Suomen tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio.
- Klo 13 Lahden kaupunki järjestää Kansalaisjuhlan Sibeliustalossa.
- Klo 14 Finlands svenska sång- och musikförbund (FSSMF) järjestää yhteislaulutilaisuuksia ympäri Länsi-Suomea.
- Klo 16 Oulussa Ajankulkue johdattaa katsojan läpi satavuotiaan Suomen ja Oulun tarinan.
- Klo 14–17 Lasten itsenäisyyspäivän tanssiaisissa Tampereella juhlitaan satavuotiasta Suomea koko perheen voimin.
- Klo 17 itsenäisyyspäivän kansanjuhla Tampereella.
- Klo 14.30 kaikille avoin ja maksuton Espoon kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Espoo Metro Areenalla.
- klo 15 kaikille avoin ja maksuton Vantaan kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Energia-Areenalla.
- Opiskelijoiden itsenäisyyspäivän juhlakulkue Helsingissä.
- Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto.
- Noin klo 22 Suomen itsenäisyyden satavuotisuuden juhlailotulitus Helsingissä. Ilotulituksia myös muissa kaupungeissa.
Suomen itsenäistymisen avainhetkiä 1917
- 18.7. Eduskunta hyväksyy valtalain, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnan sisäpoliittisissa asioissa siirretään eduskunnalle. Venäjän väliaikainen hallitus ei tätä hyväksynyt, vaan päätti hajottaa eduskunnan.
- 9.11. Eduskunta päättää tiukassa äänestyksessä siirtää korkeimman vallan kolmimiehiselle valtionhoitajistolle. Riitaisan käsittelyn seurauksena nimivalinnat jäävät tekemättä.
- 15.11. Eduskunta hyväksyy uuden valtalain, jossa korkein valta siirretään kokonaisuudessaan eduskunnalle. Tämä valtalaki ei enää sisällä varauksia venäläisten vallasta Suomessa.
- 27.11. Eduskunnan nimittämän senaatin työ alkaa P. E. Svinhufvudin johdolla, hallitusohjelman ensimmäisenä tavoitteena on itsenäisyyden turvaaminen.
- 4.12. Svinhufvudin senaatti eli Suomen hallitus lukee laatimansa itsenäisyysjulistuksen ilmoituksena eduskunnalle.
- 6.12. itsenäisyysjulistus hyväksytään Suomen eduskunnassa äänin 100–88. Tämä julistuksen hyväksymispäivä vakiintuu myöhemmin Suomen kansallispäiväksi, itsenäisyyspäiväksi.
- 31.12. Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnustaa Suomen itsenäisyyden.
- 4.-10.1.1918 Pohjoismaat, Saksa ja Ranska tunnustavat Suomen itsenäisyyden.
Lähde: Valtioneuvosto
