https://nykysuomi.com/satavuotiaan-suomen-juhlan-tayttavat-ilo-ja-arvokkuus/

Kotimaa

Satavuotiaan Suomen juhlan täyttävät ilo ja arvokkuus

Julkaistu 20.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta 2017 huipentaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. Juhlavuoden kohokohta rakennetaan yhdessä ja ajankohdan ohjelmistosta on tulossa rikas ja elämyksellinen. Tänä erityisenä vuonna itsenäisyyden juhlinta alkaa jo itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. ja ulottuu Suomen ohella eri puolille maailmaa. Itsenäisyyspäivää edeltävä syntymäpäiväviikko sisältää lukuisia huomionosoituksia satavuotiaalle.

Satavuotiaan Suomen syntymäpäiväjuhlallisuuksien valmistelu on laajalti käynnissä koko Suomessa. Tilaisuuksia ja tapahtumia järjestävät valtionhallinto, kunnat, kaupungit, järjestöt, yritykset ja yksityiset kansalaiset. Itsenäisyyspäivän ympärille on tulossa runsaasti sekä perinteisiä että uusia juhlallisuuksia, ja ohjelma ulottuu usealle päivälle.

”Edessä on ainutkertainen hetki maamme historiassa, jota juhlistamme ilolla ja arvokkuudella. Tänä erityisenä vuonna itsenäisyyspäivän juhlinta laajenee hyvällä syyllä monipäiväiseksi. Jo itsenäisyyspäivän aattona alkavat viralliset juhlatapahtumat sekä monenlaiset yhdessä rakennetut hetket tuovat hienoja sävyjä itsenäisyyden juhlintaan vahvojen perinteiden rinnalle”, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen sanoo.

Iloiset etkot, tunteikas juhlapäivä

Itsenäisyyspäivän juhlintaa edeltää Suomen syntymäpäiväviikko, joka sisältää erilaisia tekoja satavuotiaalle. Viikon aikana muun muassa Luminous-valotaideteokset valaisevat ikonisia kohteita ympäri Suomen, Suomi saa Talvisodan kansallisen muistomerkin Helsingin Kasarmitorille ja Oulussa järjestetään valtakunnallinen Suomi 100 -juhla.

Itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. eduskunta kokoontuu päivällä juhlaistuntoon. Illalla kello 18 järjestetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan virallinen avaus Helsingin Kauppatorilla. Samaan aikaan koko Suomessa käynnistyy itsenäisyyspäivän juhlaliputus, ja sinivalkoiset valot syttyvät eri puolilla maata. Yleinen juhlaliputus jatkuu sisäministeriön poikkeuksellisella ohjeella yhtäjaksoisesti yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan asti. Pimeän ajaksi saloissa liehuvat siniristiliput valaistaan.

Itsenäisyyspäivän aatosta muodostuu iloinen etkojuhla. Esimerkiksi kirjastot ympäri Suomen kutsuvat koko kansan itsenäisyyspäivän etkoille ja karaokeravintolat haastavat kansalaiset laulamaan yhdessä samalla kellonlyömällä. Aattona järjestetään myös muun muassa valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla sekä Monikulttuurinen itsenäisyysjuhla Helsingissä.

Itsenäisyyspäivää 6.12. rytmittävät viralliset juhlallisuudet, ja arvokas päivä tiivistyy illan pimetessä tunnelmallisiin hetkiin kodeissa ja juhla-saleissa. Päivä käynnistyy kirkoissa juhlajumalanpalveluksilla ja Finlandia-hymnillä kello 10. Maamme itsenäisyyden turvanneita sankarivainajia muistetaan haudoilla kunniavartioin eri puolella Suomea, ja Kuopiossa järjestetään puolustusvoimien itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati. Ylioppilaiden soihtukulkueet, tasavallan presidentin juhlavastaanotto sekä sinivalkoiset ilotulitukset kruunaavat historiallisen päivän iltaa.

Kahvita, liputa, valaise

Suomi 100 -juhlavuosi on ainutkertainen maamme historiassa, ja kaikki juhlinta sen kunniaksi on tervetullutta. Jokainen voi luoda yhteisiä hetkiä ja tunnelmaa liittymällä mukaan kolmeen valtakunnalliseen tekoon.

Nautitaan kahvit satavuotiaan kunniaksi. Työpaikkoja, yrityksiä ja arjen yhteisöjä kannustetaan järjestämään sinivalkoinen kahvihetki omalle väelle, asiakkaille tai ystäville itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. kello 14. Kahvit voi sovittaa myös muuhun kellonaikaan tuona iltapäivänä. Yhteinen hetki on tärkeintä.

Nyt jos koskaan on syytä liputtaa. Puetaan satavuotias juhla-asuun Suomi 100 -juhlavuoden lipuin ja koristein jo ennen syntymäpäivää. Itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. kello 18 Suomen siniristilippu nostetaan liehumaan kaikissa Suomen saloissa. Juhlaliputus jatkuu yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan kello 22 asti. Lippu valaistaan pimeän ajaksi.

Tehdään satavuotiaasta hetkeksi sinivalkoinen. Juhlan ajaksi kannustetaan valaisemaan sinivalkoisin valoin keskeisiä kohteita, kuten rakennuksia, patsaita, siltoja, toreja, puistoja ja muita tunnettuja maamerkkejä kaikkialla Suomessa. Oman valaisun voi toteuttaa myös työpaikoilla ja kodeissa. Sinivalkoiset valot sytytetään itsenäisyyspäivän aattona 5.12. kello 18 ja valaisu päättyy torstaiaamuna 7.12. kello 9 mennessä. Perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän iltana kodeissa sytytetään ikkunoille kaksi kynttilää kello 18.

Poimintoja itsenäisyyspäivän juhlintaan liittyvästä ohjelmistosta

Itsenäisyyspäivää juhlistavaa valtakunnallista ohjelmistoa kootaan Suomi 100 -juhlavuoden verkkosivustolle osoitteeseen suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/. Lisätietoa alueellisesta ohjelmasta saa Suomi 100 -alueverkostolta

Seuraavassa poimintoja itsenäisyyspäivän juhlintaan liittyvistä ohjelmista ja tapahtumista. Ohjelmatiedot ovat järjestävien tahojen ilmoittamia ja muutokset niihin ovat mahdollisia.

Suomen syntymäpäiväviikon ja itsenäisyysjuhlan ohjelmaa

Valotaidekokonaisuus Luminous valaisee ikonisia kohteita ympäri Suomen 28.11. alkaen. Eri päivinä valaistaan Olavinlinna, Näsinneula, Oulun Kuusisaari, Saana-tunturi ja Turun linna.
30.11. vihitään Helsingin Kasarmitorilla kuvanveistäjä Pekka Kauhasen suunnittelema Talvisodan kansallinen muistomerkki.
30.11. kainuulaisten neljäsluokkalaisten itsenäisyysjuhla. Kaikki Kainuun neljäsluokkalaiset opettajineen kutsutaan mukaan ja juhlijoita on yhteensä noin 800.
2.12. järjestetään Oulussa valtakunnallinen Suomi 100 -juhla.
Jääkiekon SM-liigan Suomi 100 -juhlaottelut eri puolilla Suomea 29.11.-5.12.

Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.

Klo 12 alkaa eduskunnan juhlaistunto.
Kirjastot ympäri Suomen kutsuvat koko kansan itsenäisyyspäivän etkoille.
Valtakunnallinen Suomen lasten itsenäisyysjuhla pääministeri Juha Sipilän isännöimänä Säätytalolla. Yli 600 lasta, kaksi jokaisesta Suomen kunnasta, kutsutaan juhlimaan satavuotiasta. Juhlan järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lapsiasiavaltuutettu ja Suomi 100.
Pohjois-Karjalan Kolilla järjestetään kaksipäiväinen kaikille avoin itsenäisyyspäivän juhla 5.-6.12.
Klo 18 järjestetään itsenäisyyspäivän juhlinnan virallinen avaus Helsingin Kauppatorilla. Samaan aikaan käynnistyy koko Suomessa juhlaliputus ja sinivalkoinen juhlavalaisu. Juhlaliputus jatkuu yli yön 6.12. kello 22 saakka ja juhlavalaisu torstaiaamuun 7.12.
Klo 21 kaikki Suomen karaokeravintolat haastavat suomalaiset laulamaan yhdessä ikoniset kappaleet Sininen ja valkoinen, Olen suomalainen sekä Maamme-laulun.

Itsenäisyyspäivänä 6.12.

Klo 10 alkavat juhlajumalanpalvelukset kirkoissa ympäri Suomen. Useissa kirkoissa kuullaan kuorojen esittämänä Sibeliuksen Finlandia-hymni. Helsingin tuomiokirkossa järjestetään ekumeeninen juhlajumalanpalvelus klo 12.
Aamupäivän aikana muodostetaan eri puolilla Suomea oleville sankarihaudoille kunniavartioita, joissa haudan kohdalla seisoo samanikäinen henkilö, kuin vainaja oli kuollessaan. Kunniavartiot järjestetään muun muassa Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa.
Klo 13 järjestetään Puolustusvoimien itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati Kuopiossa.
Klo 13.30 Monikulttuurinen itsenäisyysjuhla Finlandia-talolla. Juhlan suojelijana toimii Suomen tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio.
Klo 13 Lahden kaupunki järjestää Kansalaisjuhlan Sibeliustalossa.
Klo 14 Finlands svenska sång- och musikförbund (FSSMF) järjestää yhteislaulutilaisuuksia ympäri Länsi-Suomea.
Klo 16 Oulussa Ajankulkue johdattaa katsojan läpi satavuotiaan Suomen ja Oulun tarinan.
Klo 14–17 Lasten itsenäisyyspäivän tanssiaisissa Tampereella juhlitaan satavuotiasta Suomea koko perheen voimin.
Klo 17 itsenäisyyspäivän kansanjuhla Tampereella.
Klo 14.30 kaikille avoin ja maksuton Espoon kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Espoo Metro Areenalla.
klo 15 kaikille avoin ja maksuton Vantaan kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Energia-Areenalla.
Opiskelijoiden itsenäisyyspäivän juhlakulkue Helsingissä.
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto.
Noin klo 22 Suomen itsenäisyyden satavuotisuuden juhlailotulitus Helsingissä. Ilotulituksia myös muissa kaupungeissa.

Suomen itsenäistymisen avainhetkiä 1917

18.7. Eduskunta hyväksyy valtalain, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnan sisäpoliittisissa asioissa siirretään eduskunnalle. Venäjän väliaikainen hallitus ei tätä hyväksynyt, vaan päätti hajottaa eduskunnan.
9.11. Eduskunta päättää tiukassa äänestyksessä siirtää korkeimman vallan kolmimiehiselle valtionhoitajistolle. Riitaisan käsittelyn seurauksena nimivalinnat jäävät tekemättä.
15.11. Eduskunta hyväksyy uuden valtalain, jossa korkein valta siirretään kokonaisuudessaan eduskunnalle. Tämä valtalaki ei enää sisällä varauksia venäläisten vallasta Suomessa.
27.11. Eduskunnan nimittämän senaatin työ alkaa P. E. Svinhufvudin johdolla, hallitusohjelman ensimmäisenä tavoitteena on itsenäisyyden turvaaminen.
4.12. Svinhufvudin senaatti eli Suomen hallitus lukee laatimansa itsenäisyysjulistuksen ilmoituksena eduskunnalle.
6.12. itsenäisyysjulistus hyväksytään Suomen eduskunnassa äänin 100–88. Tämä julistuksen hyväksymispäivä vakiintuu myöhemmin Suomen kansallispäiväksi, itsenäisyyspäiväksi.
31.12. Venäjän kansankomissaarien neuvosto tunnustaa Suomen itsenäisyyden.
4.-10.1.1918 Pohjoismaat, Saksa ja Ranska tunnustavat Suomen itsenäisyyden.

Lähde: Valtioneuvosto

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu tänään 13:06 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.

https://nykysuomi.com/yli-puolet-suomalaisista-eparoi-vierailla-naapureidensa-luona/

Kotimaa

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

— Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com