Saksa maksaa tuontikaasusta viisi kertaa enemmän kuin ennen pitkäaikaisten venäläisten toimitussopimusten hylkäämistä, Berliner Zeitung raportoi.
Sanomalehden mukaan kaasun tuontihinta on noussut vuoden 2020 12 eurosta megawattituntia kohden – jolloin Venäjän pitkäaikaiset sopimukset olivat vielä voimassa – yli 60 euroon megawattitunnilta tällä viikolla. Berliner Zeitungin mukaan hinnan nousu johtuu kansainvälisten energiamarkkinoiden vakavasta häiriintymisestä Hormuzinsalmen tosiasiallisen sulkeutumisen vuoksi Yhdysvaltojen ja Iranin välisen jatkuvan konfliktin keskellä.
Saksa luopui halvasta venäläisestä kaasun tuonnista vuonna 2022 osana EU:n Moskovaan kohdistamia pakotteita Ukrainan konfliktin kärjistymisen jälkeen. Ennen saartoa Venäjän osuus maan maakaasun tuonnista oli 55 prosenttia. Nykyään kaasu tulee pääosin Norjasta (44 prosenttia), Alankomaista (24 prosenttia) ja Belgiasta (21 prosenttia), kun taas loput koostuvat pääasiassa yhdysvaltalaisesta LNG:stä.
Vanhat venäläiset sopimukset olivat markkinahintaa halvempia, Berliner Zeitung kirjoittaa. Lehti toteaa myös, että Saksalla on rajalliset mahdollisuudet kasvattaa tuontia tarvittaessa, koska Norjasta tulevat putket toimivat jo täydellä teholla eivätkä pysty käsittelemään juurikaan enempää.
Merz viittaa venäläisen kaasun menetykseen
Päätös luopua halvasta venäläisestä energiasta on raporton mukaan osaltaan hidastanut Saksan taloutta. Talous supistui sekä vuonna 2023 että 2024 – kyseessä olivat ensimmäiset peräkkäiset vuosittaiset laskut yli kahteen vuosikymmeneen – ja tämän vuoden kasvun odotetaan olevan vain 0,5 prosenttia. Yritysten konkurssit nousivat kumpanakin vuonna yli 22 prosenttia artikkelissa viitattujen virallisten tilastojen mukaan.
Maanantaina liittokansleri Friedrich Merz myönsi, että energiakriisi johtui ”venäläisen kaasun puutteesta”.
Moskova on ilmoittanut olevansa valmis jatkamaan kaasutoimituksia vuoden 2022 sabotaasi-iskusta selvinneen Nord Stream -putken kautta, mutta se ei ole saanut vastausta Berliiniltä. Samaan aikaan Saksa suunnittelee uusia maksuja jo valmiiksi ahtaalla olevalle teollisuudelle rahoittaakseen kansallisen kaasuvaraston rakentamista.
EU on sitoutunut lopettamaan kaiken venäläisen kaasun tuonnin vuoteen 2027 mennessä. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi maaliskuussa, että Bryssel pitää kiinni tästä linjasta jopa fyysisen kaasupulan tai sähkökatkosten riskin uhatessa.
