Mainos:

SAK:n Eloranta: Aktiivimalli nöyryyttää työnhakijoita ja ennen kaikkea hallitusta itseään

Julkaistu 6.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa työttömyysturvaa leikkaavan aktiivimallin heikentäneen luottamusta hallitusta kohtaan sopijakumppanina.

– On vaivaannuttavaa katsoa hallituspuolueiden kansanedustajien kiemurtelua työntekijöiden perustellun suuttumuksen edessä. "Kansalaisten palaute on otettava todesta" -tyyppiset lausunnot ovat tyhjää puhetta.

Eloranta ihmettelee, miksi hallituspuolueiden edustajat eivät ottaneet palautetta tosissaan ennen aktiivimallia koskevan lain säätämistä.

– SAK ei osallistunut aktiivimallin valmisteluun, mutta kerroimme useaan otteesen hallitukselle ja mallia valmistelleille virkamiehille sen ongelmista. Myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota aktiivimallin puutteisiin. Jos palautetta ei kuunneltu valmisteluvaiheessa, kuinka se nyt yhtäkkiä otettaisiin todesta hallituspuolueiden keskuudessa?

Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön puheenjohtaja muistuttaa hallituksen leikanneen työttömyysturvaa jo viime vuoden alussa. Työttömyyspäivärahan enimmäiskeston lyhentäminen 100 päivällä ja muut heikennykset leikkasivat turvaa yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla.

Mainos:

Kilpailukykysopimuksen osana hallitus sopi työmarkkinajärjestöjen kanssa, ettei työttömyysturvaan tehdä uusia heikennyksiä.

– Aktiivimallin voimaan saattamisella hallitus rikkoi kilpailukykysopimusta. Kaiken lisäksi hallitus on kaikessa hiljaisuudessa valmistelemassa aktiivimalli kakkosta, joka toisi työttömille uusia karenssiautomaatteja, Jarkko Eloranta toteaa.

Työttömiä uhkaa jo nyt toistakymmentä turvaa leikkavaa karenssia. Hallituksen valmistelema kakkosmalli toisi erikseen seurattavaksi työttömän omatoimisen työnhaun karenssin uhalla ja kasvattaisi entisestään työttömän hallinnollista taakkaa.

– On käsittämätöntä, että hallitus haluaa lisätä työttömien kohtaamaa byrokratiaa. Me olemme esittäneet sen sijaan karenssien yksinkertaistamista, työllistymispalvelujen lisäämistä, työttömän opiskelumahdollisuuksien parantamista ja sovitellun päivärahan kehittämistä töiden vastaanottamisen helpottamiseksi, Eloranta sanoo.

Aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite on kerännyt jo yli 105 000 kannattajaa.

SAK:n hallitus käsittelee aktiivimallia maanantaina 15. tammikuuta.

Lähde: SAK

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2017/12/20/nakokulma-aktiivimalli-kun-tyottomilta-viedaan-ihmisarvon-rippeetkin/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8

Kyse on luonnostaan Sipilän nukkehallituksen ”arvopohjasta”, jota voi nimittää tuon retkueen yleislinjaksi asiassa kuin asiassa. Eli kaikki ne päätökset ratkuttomuuksissaan, joita ei yksikään vastuullinen ja kansakunnastaan huoltapitävää normihallitusta ei ikinä tekisi. Ei edes ympäripäissään.

Valkoinen hetero
8

Juha. Mutta kun ne ruskeat kirjekuoret ja maan tapa…

huugo
huugo
8

Milloinkahan jollain naksahtaa päässä oikein kunnolla. Veikkaan että turvamieskaartia on lisätty niin etteivät menen edes paskalle ettei joku kyttää oven takana.

wurther
wurther
8

Kun nyt ollaan hehkutettu ”Tanskan mallin autuutta” niin voi kysyä, miksi tästä Tanskan mallista on otettu vain sanktioinnit, mutta ei mitään hyötyjä tai mahdollisuuksia? Erilaisia koulutus- ja oppisopimusmahdollisuuksia niitä haluaville tarvitaan PALJON enemmän hallinnollisesti vapaalla tavalla.

Tämä 5% leikkaus on juuri sitä: vain yksinkertainen leikkaus joka johtaa siihen, että enemmän työttömiä alkaa jahtaamaan samaa vähäistä koulutustarjontaa pelkästään sen välttämisen takia, ja ne jotka haluavat kouluttaa itsensä todellisuudessa jäävät todennäköisemmin rannalle.

Jos tehdään sanktiointeja niin olisi parempi tarjota samalla oikeita mahdollisuuksia kouluttautumiselle. Jos ei halua tarttua niihin, sen jälkeen sapiskaa. Kaiken lisäksi samaan aikaan alle 70äo työvoiman rahtaaminen matalapalkka-aloille on täysin päätöntä touhua, joka monimoninkertaisesti syö säästöt mistään mahdollisesta työttömyysturvan leikkauksesta.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty eilen klo 20:41, Julkaistu eilen 08:16 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.