Mainos:

SAK:n Eloranta: Aktiivimalli nöyryyttää työnhakijoita ja ennen kaikkea hallitusta itseään

Julkaistu 6.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa työttömyysturvaa leikkaavan aktiivimallin heikentäneen luottamusta hallitusta kohtaan sopijakumppanina.

– On vaivaannuttavaa katsoa hallituspuolueiden kansanedustajien kiemurtelua työntekijöiden perustellun suuttumuksen edessä. "Kansalaisten palaute on otettava todesta" -tyyppiset lausunnot ovat tyhjää puhetta.

Eloranta ihmettelee, miksi hallituspuolueiden edustajat eivät ottaneet palautetta tosissaan ennen aktiivimallia koskevan lain säätämistä.

– SAK ei osallistunut aktiivimallin valmisteluun, mutta kerroimme useaan otteesen hallitukselle ja mallia valmistelleille virkamiehille sen ongelmista. Myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota aktiivimallin puutteisiin. Jos palautetta ei kuunneltu valmisteluvaiheessa, kuinka se nyt yhtäkkiä otettaisiin todesta hallituspuolueiden keskuudessa?

Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön puheenjohtaja muistuttaa hallituksen leikanneen työttömyysturvaa jo viime vuoden alussa. Työttömyyspäivärahan enimmäiskeston lyhentäminen 100 päivällä ja muut heikennykset leikkasivat turvaa yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla.

Mainos:

Kilpailukykysopimuksen osana hallitus sopi työmarkkinajärjestöjen kanssa, ettei työttömyysturvaan tehdä uusia heikennyksiä.

– Aktiivimallin voimaan saattamisella hallitus rikkoi kilpailukykysopimusta. Kaiken lisäksi hallitus on kaikessa hiljaisuudessa valmistelemassa aktiivimalli kakkosta, joka toisi työttömille uusia karenssiautomaatteja, Jarkko Eloranta toteaa.

Työttömiä uhkaa jo nyt toistakymmentä turvaa leikkavaa karenssia. Hallituksen valmistelema kakkosmalli toisi erikseen seurattavaksi työttömän omatoimisen työnhaun karenssin uhalla ja kasvattaisi entisestään työttömän hallinnollista taakkaa.

– On käsittämätöntä, että hallitus haluaa lisätä työttömien kohtaamaa byrokratiaa. Me olemme esittäneet sen sijaan karenssien yksinkertaistamista, työllistymispalvelujen lisäämistä, työttömän opiskelumahdollisuuksien parantamista ja sovitellun päivärahan kehittämistä töiden vastaanottamisen helpottamiseksi, Eloranta sanoo.

Aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite on kerännyt jo yli 105 000 kannattajaa.

SAK:n hallitus käsittelee aktiivimallia maanantaina 15. tammikuuta.

Lähde: SAK

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2017/12/20/nakokulma-aktiivimalli-kun-tyottomilta-viedaan-ihmisarvon-rippeetkin/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Kyse on luonnostaan Sipilän nukkehallituksen ”arvopohjasta”, jota voi nimittää tuon retkueen yleislinjaksi asiassa kuin asiassa. Eli kaikki ne päätökset ratkuttomuuksissaan, joita ei yksikään vastuullinen ja kansakunnastaan huoltapitävää normihallitusta ei ikinä tekisi. Ei edes ympäripäissään.

Valkoinen hetero
Valkoinen hetero
8 years ago

Juha. Mutta kun ne ruskeat kirjekuoret ja maan tapa…

huugo
huugo
8 years ago

Milloinkahan jollain naksahtaa päässä oikein kunnolla. Veikkaan että turvamieskaartia on lisätty niin etteivät menen edes paskalle ettei joku kyttää oven takana.

wurther
wurther
8 years ago

Kun nyt ollaan hehkutettu ”Tanskan mallin autuutta” niin voi kysyä, miksi tästä Tanskan mallista on otettu vain sanktioinnit, mutta ei mitään hyötyjä tai mahdollisuuksia? Erilaisia koulutus- ja oppisopimusmahdollisuuksia niitä haluaville tarvitaan PALJON enemmän hallinnollisesti vapaalla tavalla.

Tämä 5% leikkaus on juuri sitä: vain yksinkertainen leikkaus joka johtaa siihen, että enemmän työttömiä alkaa jahtaamaan samaa vähäistä koulutustarjontaa pelkästään sen välttämisen takia, ja ne jotka haluavat kouluttaa itsensä todellisuudessa jäävät todennäköisemmin rannalle.

Jos tehdään sanktiointeja niin olisi parempi tarjota samalla oikeita mahdollisuuksia kouluttautumiselle. Jos ei halua tarttua niihin, sen jälkeen sapiskaa. Kaiken lisäksi samaan aikaan alle 70äo työvoiman rahtaaminen matalapalkka-aloille on täysin päätöntä touhua, joka monimoninkertaisesti syö säästöt mistään mahdollisesta työttömyysturvan leikkauksesta.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu 23.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.