https://nykysuomi.com/ruotsissa-kehitetty-uusi-menetelma-pyrkii-estamaan-pfas-yhdisteiden-leviamisen-pohjaveteen/

Ympäristö

Ruotsissa kehitetty uusi menetelmä pyrkii estämään PFAS-yhdisteiden leviämisen pohjaveteen

Julkaistu 29.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Photo: SGI

Mittauspisteitä aktiivihiiliseinämän sisällä Örnsköldsvikin paloharjoittelualueella, missä tutkijat seurasivat PFAS-yhdisteiden sitoutumista ennen niiden pääsyä pohjaveteen.

Maaperään lisättävä aktiivihiili voi pysäyttää lähes kaikkien PFAS-yhdisteiden leviämisen paloharjoittelualueilta pohjaveteen, osoittavat Ruotsin valtion koetutkimukset. Kemikaalit eivät kuitenkaan häviä, vaan ne jäävät sitoutuneiksi maaperään.

Ruotsin geotekninen instituutti (SGI) käytti neljä vuotta puhdistusmenetelmien testaamiseen hallituksen toimeksiannosta, muun muassa Sundsvallin ja Örnsköldsvikin lentokenttien paloharjoittelualueilla. Virasto julkaisi tulokset 31. elokuuta.

Kun aktiivihiiltä sekoitettiin pohjaveden pinnan yläpuolella olevaan maaperään, maaveden PFAS-pitoisuudet laskivat yli 99,98 prosenttia lähes välittömästi. Örnsköldsvikissä tutkijat rakensivat sen sijaan aktiivihiiliseinämän paloharjoittelualueen alavirtaan. Noin puolentoista vuoden kuluttua seinämän läpäisevän veden PFAS-pitoisuudet olivat laskeneet 99,99 prosenttia.

SGI:n mukaan pitoisuudet laskivat eräässä seinämäkokeessa tasolle, joka on verrattavissa juomaveden PFAS-raja-arvoihin.

Mainos:

Hiili sitoo PFAS-yhdisteet, mutta ei hajota niitä

SGI:n mukaan hiili sitoo PFAS-yhdisteet ilman, että ne hajoavat. Projektia johtava tutkija Michael Pettersson kirjoittaa, että stabilointi aktiivihiilellä "on menetelmä, jota voidaan käyttää heti PFAS-yhdisteiden pohjaveteen leviämisen tehokkaaseen vähentämiseen".

Maanpesu vähensi PFAS-pitoisuuksia noin 90 prosenttia pelkällä vedellä ja noin 97 prosenttia, kun mukaan lisättiin ilmaa ja pinta-aktiivisia aineita. SGI totesi ilman injektoinnista maaperään olevan vain rajoitettua hyötyä. Viraston mukaan mikään menetelmä ei toimi kaikkialla.

Kun veronmaksajien rahoittama valtion yleisradioyhtiö SVT raportoi kokeista 29. syyskuuta, SGI:n hydrogeologi Robert Earon tiivisti tulokset.

— Olemme vähentäneet leviämistä yli 99 prosentilla, hän kertoi SVT:lle.

PFAS-yhdisteitä löytyy muun muassa sammutusvaahdoista. Ruotsin kemikaalivirasto pitää aineita terveydelle haitallisina, ja ne hajoavat erittäin hitaasti.

— On tuhansia paikkoja, joissa on käytetty PFAS-yhdisteitä mahdollisesti sisältävää sammutusvaahtoa, Earon sanoi SVT:lle.

Ruotsin Blekingessä sijaitsevassa Kallingessa sammutusvaahdosta peräisin olevat PFAS-yhdisteet saastuttivat juomaveden. Göteborgin yliopiston tutkimuksen mukaan altistuneiden veren PFAS-pitoisuudet ovat maailman korkeimpien joukossa. SGI toteaa, että useat kunnat ovat joutuneet lopettamaan pohjavesilähteiden käytön tai asentamaan kalliita vedenpuhdistuslaitteita.

SGI:n maaperä- ja vesiympäristöyksikön johtaja Mikael Stark suosittelee tehokkaiden menetelmien käyttöönottoa siellä, missä ne soveltuvat, sekä tulosten seurantaa. SGI varoittaa, että viivyttely voi antaa PFAS-yhdisteiden levitä uusille alueille ja tehdä puhdistuksesta kalliimpaa. Heinäkuussa hallitus jatkoi viraston toimeksiantoa vuoteen 2030 asti.

Seuraa keskustelua

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit

Vanhimmat

Uusimmat Äänestetyimmät

https://nykysuomi.com/liemikilpikonna-tuo-toivoa-uhanalaisille-lajeille/

Ympäristö

Liemikilpikonna tuo toivoa uhanalaisille lajeille

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu tänään 07:54 – Kirjoittaja Toimitus

Photo: Brocken Inaglory, CC BY-SA 4.0 (cropped)

Liemikilpikonna on luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi vuosikymmenten suojelutyön jälkeen, vaikka jotkut osapopulaatiot ovat edelleen uhattuina. Arkistokuva Havaijilta, 2008.

Liemikilpikonnaa ei enää pidetä uhanalaisena. Vuosikymmenten suojelun jälkeen laji siirrettiin kansainvälisellä punaisella listalla luokkaan "erittäin uhanalainen" luokkaan "elinvoimainen".

Uudelleenluokituksen teki Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN, joka esitteli päivitetyn luettelonsa uhanalaisista lajeista järjestön maailman luonnonsuojelukongressissa Abu Dhabissa. WWF:n mukaan maailmanlaajuinen kanta on kasvanut noin 28 prosenttia 1970-luvulta lähtien.

Liemikilpikonna (Chelonia mydas) elää trooppisilla ja subtrooppisilla merillä. Paikalliset yhteisöt ovat suojelleet naaraita, munia ja pesimärantoja, kun taas kalastusala on ottanut käyttöön menetelmiä, jotka vähentävät sivusaaliin määrää.

— Tämä on loistava esimerkki siitä, kuinka lajit voivat toipua, jos vain teemme oikeita asioita, WWF Norjan ilmasto- ja luontojohtaja Eirik Lindebjerg kertoo NRK:lle.

Mainos:

Työ ei ole vielä valmis. Jotkut osapopulaatiot ovat edelleen uhattuina eläimiä sotkeviin kalastusvälineisiin, ylikalastukseen ja elinympäristöjen häviämiseen liittyen.

Myös muiden lajien kannat ovat kasvaneet. Villien tiikerien määrä kasvoi noin 3 200:sta vuonna 2010 noin 5 700:aan vuonna 2025.

Tonnikalojen kannat Atlantin ja Tyynenmeren alueella ovat toipuneet vuosikymmeniä kestäneen ylikalastuksen jälkeen, eikä niitä enää pidetä uhanalaisina.

Eteläisessä Afrikassa norsupopulaatiot ovat vakaita tai kasvavia alueilla, joilla paikalliset yhteisöt johtavat maankäytön hallintaa.

https://nykysuomi.com/luomuviljely-ei-aina-tarkoita-pienempia-satoja/

Ympäristö

Luomuviljely ei aina tarkoita pienempiä satoja

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu eilen 09:24 – Kirjoittaja Toimitus

Photo: iStock/ajcespedes

Luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn välinen satoero kaventuu pölyttäjistä riippuvaisilla kasveilla tutkijoiden katsauksen mukaan. Kuvituskuva.

Satoero kaventuu, kun viljelykasvit tarvitsevat pölyttäjiä. Tutkijat eivät havainneet selvää eroa luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn satojen välillä sellaisten kasvien kohdalla, jotka tarvitsevat merkittävää apua hyönteisiltä.

Argentiinan Barilochen ECOPOL-tutkimusryhmä vertaili 199 aiemman tutkimuksen katsauksessa luonnonmukaisia ja tavanomaisia satoja 61 viljelykasvilla maailmanlaajuisesti. Ryhmä on sidoksissa tutkimusneuvosto CONICETiin ja Universidad Nacional del Comahueen, ja tutkimus on julkaistu Proceedings of the Royal Society B -lehdessä.

Kurpitsat ovat lähes täysin riippuvaisia pölyttäjistä, ja omenat tuottavat suurempia satoja niiden avulla. Viljat taas tulevat toimeen ilman hyönteisiä. Tällä erolla on merkitystä, kun luomuviljelyä verrataan tavanomaiseen viljelyyn.

Tavanomainen viljely tuottaa yleensä suurempia satoja. Kasveilla, jotka eivät ole riippuvaisia pölyttäjistä, tutkijat arvioivat edun olevan noin neljännes. Mitä enemmän kasvi tarvitsee pölyttäjiä, sitä pienemmäksi tuo etu käy.

Mainos:

Hyönteisten apu tekee eron

Siirtämällä siitepölyä mehiläiset ja muut pölyttäjät auttavat kukkia tuottamaan hedelmiä ja siemeniä. Se, kuinka paljon sadot laskevat ilman niitä, osoittaa, kuinka riippuvainen kasvi on niiden avusta.

Korkean pölyttäjäriippuvuuden kasveilla tutkijat eivät havainneet tilastollisesti merkitsevää eroa sadoissa luomuviljelyn ja tavanomaisen viljelyn välillä. Analyysi ei siis todista, että sadot olisivat täsmälleen yhtä suuret.

Tausta-aineisto vertaili saman kasvin ja saman vuoden luonnonmukaisia ja tavanomaisia satoja pelloilta, maatiloilta tai koeviljelmiltä.

Mahdollisuus hedelmille ja siemenille

Tutkijat viittaavat siihen, että luomuviljelyn runsaammat ja monimuotoisemmat luonnonvaraiset pölyttäjät voivat auttaa kaventamaan satoeroa. Komposti ja muut orgaaniset lannoitteet voivat myös tuottaa enemmän kukkia ja nektaria. Katsaus ei kuitenkaan todista, että parempi pölytys olisi syynä tähän.

"Sen sijaan tuloksemme osoittavat, että luomuviljely voi tarjota ekologisesti edullisen tavan tuottaa ravinnerikkaita ja taloudellisesti arvokkaita pölyttäjistä riippuvaisia viljelykasveja", tutkijat kirjoittavat tutkimuksessa.

Vehnä, riisi ja maissi eivät sitä vastoin ole riippuvaisia pölyttäjistä. Löydös ei siksi tue tavanomaisen viljelyn korvaamista kaikkialla. Tutkijat näkevät luomuviljelyn täydentävänä menetelmänä, erityisesti pölyttäjien apua tarvitseville kasveille.

https://nykysuomi.com/villit-mehilaiset-luokiteltiin-uhanalaisiksi-eussa/

Ympäristö

Villit mehiläiset luokiteltiin uhanalaisiksi EU:ssa

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 30.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Photo: Andrew Cannizzaro/CC BY 2.0

Kuvassa näkyy laji, ei villi yhdyskunta. Uhanalaisuusluokitus koskee vain ilman mehiläishoitajia eläviä yhdyskuntia.

Ensimmäistä kertaa villit mehiläisyhdyskunnat on luokiteltu EU:ssa uhanalaisiksi, koska ne eivät tule toimeen ilman mehiläishoitajien pesistä lähteviä parvia.

Ilman mehiläishoitajien pesistä tulevia parvia EU:n villien mehiläispopulaatioiden ennustetaan vähenevän noin 56 prosenttia 10 vuodessa. Arvio perustuu Hohenheimin yliopiston ja sveitsiläisen Agroscope-tutkimuslaitoksen tutkijoiden kehittämään malliin.

Uusi tutkimus hyödyntää tietoja villien yhdyskuntien selviytymisestä seitsemässä Euroopan maassa. Tutkijat olettavat, että jokaisesta yhdyskunnasta lähtee kaksi parvea vuodessa. Villejä yhdyskuntia löytyi viidestä maasta. Useimmilla alueilla yhdyskuntia kuolee enemmän kuin uusia perustetaan, joten alueelle muuttavat mehiläiset pitävät populaatioita yllä.

— Koko maailman mittakaavassa Euroopassa on alhaisin villien mehiläisyhdyskuntien tiheys, sanoo Benjamin Rutschmann Agroscopesta tiedotteessa.

Mainos:

Useat populaatiot Keski-Euroopassa ovat kovan paineen alla, kun taas Englannissa on vakaita yhdyskuntia. Tutkimusyhteistyössä on dokumentoitu yli 1 600 pesimäpaikkaa 15 maassa.

Luokitus koskee EU:ta. Muun Euroopan osalta tietoa ei ole riittävästi, joten Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ei ole määrittänyt niille uhanalaisuusluokkaa.

Sama mehiläinen kuin pesässä

Kyseessä ei ole eri mehiläinen. Sama laji elää sekä mehiläispesissä että puiden onkaloissa. Uhanalaisuusluokitus koskee kuitenkin vain ilman mehiläishoitajia eläviä yhdyskuntia, ei hoidettuja pesiä.

Villit yhdyskunnat elävät puiden onkaloissa, kallionhalkeamissa ja onteloissa seinissä. Niiden osuus on noin kuudesosa kaikista Euroopan mehiläisistä.

Tarhatut ja villit mehiläiset myös sekoittuvat keskenään. Mehiläistarhan kuningatar voi paritella villin yhdyskunnan kuhnureiden kanssa. Parvi, joka lähtee pesästä ja asettuu vanhaan tikankoloon, lasketaan tällöin villiksi.

— Tämä tarkoittaa, että nykyisten tietojen perusteella selkeä biologinen erottelu villien ja hoidettujen mehiläisten välillä ei ole kestävällä pohjalla, sanoo Patrick Kohl Hohenheimin yliopistosta.

Tutkimus viittaa erityisesti luonnollisten pesimäpaikkojen puutteeseen, kun vanhat onttoja kohtia sisältävät puut häviävät. Tiedotteessa mainitaan myös elinympäristöjen katoaminen, siitepölyn ja nektarin saannin väheneminen, varroapunkit, torjunta-aineet ja nykyaikainen mehiläishoito. Hoidetuilla yhdyskunnilla on pesälaatikot pesimistä varten, ja ne saavat lisäravintoa, kun ravintoa on niukasti.

Tutkijat haluavat, että villit mehiläiset tunnustetaan suojelun arvoisiksi ja niitä seurataan.

— Kokonaisuutena tarkasteltuna monet villit populaatiot eivät kuitenkaan pysty selviytymään omin voimin, vaan ne ovat riippuvaisia mehiläishoitajien toiminnasta tulevasta täydennyksestä, Rutschmann sanoo.

https://nykysuomi.com/ruotsalaistutkimus-osoittaa-hirvilla-olevan-persoonallisuuksia/

Ympäristö

Ruotsalaistutkimus osoittaa hirvillä olevan persoonallisuuksia

Ympäristö

Julkaistu 29.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Photo: iStock/RuslanKaln

Bjurholmin ulkopuolella sijaitsevassa hirvipuistossa erot olivat selvimmillään ruoan saapuessa.

Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkimus osoittaa, etteivät hirvet ole kaikki samanlaisia. Jotkut raivaavat tiensä ruoan ääreen, toiset taas pysyttelevät taka-alalla.

Tutkijat kuvaavat tieteellisessä julkaisussa viettäneensä kymmenen viikkoa kesällä Bjurholmin lähellä sijaitsevalla Älgens hus -hirvitarhalla. He arvioivat seitsemää hirveä, viittä sonnia ja kahta lehmää, iältään kahdesta seitsemään vuotta.

Neljä havainnointia tehnyttä henkilöä sekä puiston omistaja pisteyttivät hirvet kahdentoista ominaisuuden perusteella, aktiivisuudesta ja uteliaisuudesta hallitsevuuteen ja sosiaalisuuteen. Erot jakautuivat asteikolle, jota tutkijat kutsuvat määrätietoisuudeksi ja sosiaalisuudeksi: miten hirvi pitää puolensa muiden hirvien joukossa, hakeeko se seuraa ja kuinka hyvin se sietää ihmisiä.

— Perinteisesti odotamme kaikkien villieläinten käyttäytyvän pitkälti samalla tavalla. Mutta aivan kuten ihmisillä, hirvillä on erilaisia persoonallisuuksia, jotka vaikuttavat kunkin yksilön käyttäytymiseen, sanoo tutkimuksen johtava kirjoittaja Bruno Esattore tiedotteessa.

Mainos:

Erot olivat selvimmillään, kun henkilökunta toi lehtiä, pääasiassa pajua. Tällöin hirvien oli lähestyttävä ihmisiä ja kilpailtava keskenään tilasta.

— Näimme, että hallitsevat yksilöt pyrkivät ottamaan eniten tilaa ruokinnan aikana, pystyivät työntämään sivuun alisteisempia hirviä ja vaikuttivat olevan mukavimmin vierailijoiden läheisyydessä, hän sanoo.

Tutkimus on ensimmäinen askel, ei valmis persoonallisuustesti, joka voisi kertoa, mikä hirvi on ujo ja mikä nousee huipulle. Tutkijat ovat osoittaneet, että erot ovat nähtävissä jopa pienessä ryhmässä vankeudessa. Nyt he kääntävät katseensa GPS-seurattuihin villihirviin nähdäkseen, esiintyvätkö samat kaavat myös metsässä.