Suurin osa ranskalaisista kouluista avautui torstaina, mutta lukioiden ja yliopistojen saarrot jatkuvat. Pääministeri Sébastien Lecornu lupaa konkreettisia ilmoituksia vasta lokakuun lopussa.
Opetusministeriön mukaan 94 prosenttia kouluista oli kokonaan tai osittain auki torstaiaamuna. Kello 8.00 täysin suljettuna oli 224 koulua ja 151 oli vain osittain auki, AFP raportoi. Uusia mielenosoituksia suunniteltiin useisiin suuriin kaupunkeihin pitkin päivää.
Protestit, jotka muuttuivat väkivaltaisiksi lokakuun alussa, jatkuvat siten hallituksen yrityksistä huolimatta rauhoittaa tilannetta.
Lecornu puhui opiskelijoille pääministerin kansliasta Matignonista keskiviikkoiltana, mutta ei ilmoittanut toimenpiteistä.
— Kukaan ei voi olla välinpitämätön heidän ilmaisemalleen ahdistukselle, Lecornu sanoi.
Rennesin pohjoispuolella sijaitsevan lukion ulkopuolella opiskelijat eivät vakuuttuneet.
— Tämä on kiireellinen tilanne, sanoo 17-vuotias Salyna, joka ei ymmärrä, miksi päätösten on odotettava lokakuun loppuun.
Opetusministeri Edouard Geffray on kutsunut kolme suurinta opiskelijajärjestöä neuvotteluihin ministeriöön torstaina kello 15.00 yhdessä korkeakouluministeri Philippe Baptisten kanssa.
Shokkikranaattien käyttö keskeytetty
Keskiviikkona sisäministeri Nuñez keskeytti poliisin shokkikranaattien käytön sen jälkeen, kun 15-vuotiaan mielenosoittajan käsi repeytyi irti Lensissä maanantaina. Poliisin sisäinen tutkinta on aloittanut 18 tutkintaa liikkeen alkamisen jälkeen.
Yhteensä 215 opiskelijaa ja 85 koulun työntekijää on loukkaantunut, samoin kuin lähes 800 poliisia ja santarmia AFP:n mukaan.
Tiistaina eri puolilla maata osoitti mieltään 266 000–450 000 ihmistä ilman suuria välikohtauksia. Opiskelijoiden vaatimuksiin kuuluu 250 000 uutta yliopistopaikkaa, kunnostetut koulurakennukset ja loppu Parcoursup-valintajärjestelmän kautta tapahtuvalle karsinnalle. Opiskelijaliitto Union étudiante vaatii 10 miljardia euroa.
Baptiste kutsuu vaatimusta Parcoursupin lakkauttamisesta "valtavaksi demagogian harjoitukseksi". Hallituksen tiedottaja Maud Bregeon puolustaa politiikkaa viittaamalla kouluihin ensi vuodeksi osoitettuun 64 miljardiin euroon, The Nation raportoi.
Kymmenen valintaa ilman paremmuusjärjestystä
Opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen ilmoittamat vaatimukset – selitys protesteille, jonka liike itse esittää julkisesti – ovat saaneet vain vähän huomiota yhteenottoja kuvaavien kuvien keskellä, väittää kommentaattori Arnaud Bertrand, joka on itse käynyt lukion Ranskassa. Hän luettelee opettajapulan, rappeutuneet rakennukset, kesäisin yli 40 asteeseen nousevat luokkahuoneet sekä 32–35 oppilaan luokkakoot.
Opetusministeriön tilastoyksikkö DEPP osoittaa, että 9,8 prosenttia suunnitelluista opetustunneista julkisissa yläkouluissa ja lukioissa jäi pitämättä lukuvuonna 2024–2025. Tästä kokonaismäärästä 7,5 prosenttiyksikköä johtui siitä, ettei poissaoleville opettajille saatu sijaista, ja loput koulujen sulkemisesta kokonaan.
Bertrandin mukaan kuvaavin valituksista koskee Parcoursup-valintajärjestelmää, jota hän kutsuu esimerkiksi Ranskan "kafkaisesta teknokratiasta". Hän korostaa sitä yhtenä monista epäkohdista, ei ainoana selityksenä protesteille.
Hänen analyysinsä mukaan opiskelijat hakevat jopa kymmeneen koulutusohjelmaan ilman lupaa asettaa niitä paremmuusjärjestykseen. Jokainen ohjelma pisteyttää hakijat omien kriteeriensä mukaan, jotka voivat muuttua vuosittain ja joita ei paljasteta ennen opiskelijoiden viimeisen kouluvuoden joulukuuta, jolloin heidän arvosanansa on jo pitkälti lukittu.
Tämän seurauksena suositut ohjelmat tulvivat hakemuksista. Panthéon-Sorbonnen oikeustieteen ohjelma sai 19 404 hakemusta 745 paikkaan vuonna 2025. Hänen viittaamassaan kyselyssä vain 6 prosenttia ranskalaisista vanhemmista pitää järjestelmää läpinäkyvänä ja 5 prosenttia oikeudenmukaisena.
Avaa julkaisu X:ssä
Opiskelijajärjestö USL:n puheenjohtaja Ryad Rani vaatii nyt tapaamista Lecornun kanssa ensi viikolle ja sanoo, että opiskelijoilla on ehdotuksia kustannusarvioineen.
