Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) antoi Turussa 18.8.2017 tapahtunutta joukkosurmaa koskevan raporttinsa eilen 14.6.2018 oikeusministeri Antti Häkkäselle. 

Tiedotustilaisuudessa onnettomuustutkintakeskus nosti esille, että Suomen turvapaikkaprosessia on parannettava. Ongelmana nähtiin varsinkin sellaiset turvapaikanhakijat, jotka tullessaan valehtelevat ikänsä ja identiteettinsä. Väärällä henkilöllisyydellä ja valheellisessa elämässä esiintyminen katsottiin ihmiselle kuormittavaksi tekijäksi.

OTKES oli saanut Ruotsista tietoa, että iän sekä identiteetin valehtelu on hyvinkin yleistä. Marokon viranomaisille tutkittavaksi lähetetyistä 240 alaikäisen sormenjäljestä vain 6 % osoittautui oikeasti alaikäisiksi. Prosentuaalisesti ikänsä valehtelee siis yli 90%. Myös Suomessa tehdyissä iän määrityksissä on paljastunut, että yli 60 % on valehdellut ikänsä.

Tapaus olisi ollut estettävissä

Turun tapauksessa tekijän lähipiirissä oli yli puolen vuoden ajalta havaintoja ja huolta siitä, että tekijä oli kiinnostunut radikaali-islamista ja Isisin propagandasta. Puukotuksen olisi voinut estää, mikäli poliisi ei olisi pallotellut keskenään kenelle asia kuuluu. Tutkitussa tapauksessa ainoa viranomaisille saakka edennyt konkreettinen tieto ennakkoon oli tammikuussa 2017 saatu vihje. Ennaltaehkäisy ei toiminut, vaikka tieto eteni kolmelle organisaatiolle: paikallispoliisille, Keskusrikospoliisille ja Suojelupoliisille.

Turvapaikanhakijat sellaisenaan ei ole ilmiönä turvallisuusriski tai ongelma. Hakijajoukon seassa on mukana henkilöitä, jotka ovat jo valmiiksi radikalisoituneita tai radikalisoituu täällä Suomessa, kuten Turun puukotustapauksessa kävi. Ongelma on miten tunnistaa radikalisoituminen ja millä tavoin viranomaisten tulisi vastata epäilyyn.

Tilaisuudessa kysyttiin myös, miksi puhutaan Turun puukotuksesta eikä terrori-iskusta? Vastaus oli, että tapausta ei voi käsitellä terrori-iskuna ennen kuin asialle saadaan käräjäoikeudenpäätös.

Tutkintaryhmän suositukset tulevaisuuden varalle

• Maahanmuuttovirasto ja oikeusministeriö huolehtivat resurssi- ja muulla ohjauksella, että turvapaikkapäätösten ja niistä hallinto-oikeuksiin tehtyjen valitusten keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika lyhenee merkittävästi nykyisestä noin 1,5 vuodesta. Nopeutettua menettelyä tulee lain salliessa käyttää. Lisäksi käsittelyä tulee kiirehtiä, jos turvallisuusviranomainen katsoo hakijan olevan turvallisuusuhka.
• Maahanmuuttovirasto kehittää menettelytapojaan niin, että se hyödyntää kaikki kohtuudella käytettävissä olevat keinot turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden ja iän selvittämiseksi. Keinoja ovat ainakin asian erityinen selvittäminen turvapaikkapuhuttelussa, iänmäärityksen hyödyntäminen sekä tietojen pyytäminen hakijan kotimaasta, jos hakijaan kohdistuva uhka ei ole valtiosta aiheutuvaa.
• Sisäministeriö huolehtii, että Maahanmuuttovirastoon tai johonkin kolmannen sektorin toimijaan perustetaan neuvontapalvelu, jonne voi ottaa yhteyttä erilaisista turvapaikanhakijoihin liittyvistä kysymyksistä ja huolista. Palvelussa pitää tuntea yhteistyötahot kuten poliisi, uskonnolliset yhteisöt ja erilaiset apua tarjoavat tahot, antaa neuvoja ja ohjata asioita ja ihmisiä aina sopivaan paikkaan. Palvelua tulee markkinoida monin tavoin muun muassa vastaanottokeskuksissa, uskonnollisissa yhteisöissä, verkossa ja turvapaikanhakijoita kohdattaessa.
• Sisäministeriö selvittää sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, miten radikalisoitumisen ehkäisyssä tarpeellisten järjestöjen rahoitus ja ohjaus järjestetään, jotta toiminta olisi pitkäjänteistä ja valtakunnallista. Järjestöjen tarjoamat palvelut tulee saada kunnolla viranomaisten ja muiden toimijoiden tietoon, jotta apua tarvitsevat osataan ohjata sopivan avun piiriin.
• Poliisihallituksen ja Suojelupoliisin tulee yhdessä sopia radikalisoitumista estävät selkeät toimintamallit, joissa on riittävästi havainnointia ja luottamuksen rakentamista ihmisten ja yhteisöjen lähellä sekä kykyä

Lähde:  Onnettomuustutkintakeskus