Rakennusliiton kovasanainen varapuheenjohtaja Kyösti Suokas arvostelee voimakkain sanavalinnoin Etelä-Suomessa toteutettua rakennusalan työlupien tarveharkinnan poistoa ja toteaa blogissaan EU:n ulkopuolisen työvoiman virtaavan jo nyt etelästä pohjoiseen, alueille, joissa tarveharkinta on yhä voimassa.
"Etelä-Suomessa rakennusalan työlupien tarveharkinta on poistettu ja jo nyt nähdään, että EU:n ulkopuolinen työvoima alkaa valua kohti pohjoista. Alueille, joille ei lupaa ole myönnetty. Jos Juha Sipilä (kesk) ennättää ennen hallituksensa kuolinkorahdusta täyttää lupauksensa ja avata Suomen rajat koko maailmalle, voimme sanoa hyvää yötä."
Suokas on huolissaan myöskin uuden Hanhikiven ydinvoimalan rakennusalalle tuomista jopa kymmenestä tuhannesta työpaikasta, jotka hänen mukaansa uhkaavat luisua entisen Neuvostoliiton alueelta tuleville tekijöille. Tätä ei hänen mukaansa voi estää enää kukaan, mikäli tarveharkinta poistettaisiin kokonaan.
"Kehitysmaiden työntekijöitä välittävät yritykset toimivat järjestäytyneen rikollisuuden tavoin"
Blogauksessa ay-jyrä kertoo myöskin kehitysmaiden työntekijöiltä perittävästä "panttimaksusta", joka vastaa kuulemma jopa vuoden palkkaa.
"Jokainen maailman rakennustyömailla näkemäni kehitysmaasta tuleva työntekijä on joutunut antamaan ennen reissua työnantajallensa takuumaksun. Yleisesti yhden vuoden palkkaa vastaavan summan. Panttina ovat kotimaassa perheenjäsenet ja sukulaiset. Velka tekee työstä pakkotyön kaltaista ja tekijästä nöyrän. Olen tavannut satoja tällaisia velkavankeja, todennäköisesti enemmän, kuin rajojen avaamista vaativat poliitikot."
Tämän lisäksi muunkinlaista hämäryyttä esiintyy halpatyövoiman uittamisessa kehitysmaista. Työantajien kerrotaan kiristäneen työntekijöitä sekä perineen kohtuuttomia maksuja majoituksista.
"Kehitysmaiden työntekijöitä välittävät yritykset toimivat järjestäytyneen rikollisuuden tavoin, monesti osa sitä ovatkin. Jo nyt meillä on oikeussalissa saakka tapauksia, joissa työnantaja on kerännyt maksamastaan palkasta osan takaisin ja laskuttanut yhdestä petipaikasta monen miehen huoneessa enemmän kuin keskustan yksiöstä."
"Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan pysyvä poistaminen synnyttäisi rakennusalalle kehitysmaiden työvoimaa Suomeen välittävän bisneksen. Lyhyessä ajassa EU:n ulkopuolisia työntekijöitä olisi jo entisten lisäksi tuhansittain, eikä näiden palkkoja pystyisi valvomaan kukaan. Eivät viranomaiset, ei Rakennusliitto."
Suokkaan näkemyksen mukaan tarveharkinnan poisto, eli nykyisen kehityksen jatkuminen, merkitsisi esimerkiksi rakennusalalla toteutetun harmaan talouden kitkennän hukkaan heittämistä. Hän esittelee kirjoituksensa lopuksi myöskin mielenkiintoisen ajatuksen:
"Tekisimme aikahypyn vuosikymmeniä taaksepäin. Ansiokas työ rakennusalan harmaan talouden poistamiseksi vetäistäisiin alas vessanpöntöstä yhdellä huuhtelulla. Mutta ehkä tämä onkin Suomen poliittisen johdon tarkoitus. Luonnollinen jatke heinäkuun alusta vapautettaville pimeille asiakkaita huijaaville takseille. Ruotsin malliin tämäkin."
Turun yliopiston professori on skeptinen uudistuksen suhteen
Turun yliopiston professori Matti Viren kertoi toukokuun puolessa välissä Vantaan sanomille tarveharkinnan poistoon sisältyvän omat riskinsä. Hänen mukaansa mahdollinen uudistus ei automaattisesti pelasta suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, vaan tulijoiden palkkatason jäädessä alhaiseksi, voivat veronmaksajat joutua maksumiehiksi hyötyjen valuessa työnantajille.
-"On monenlaista työperäistä maahanmuuttoa: sellaista, joka luo uusia tuotantomahdollisuuksia, ja sellaista, joka vain kannibalisoi olemassa olevia työpaikkoja."
Toimihenkilöiden ammattiliitto STTK kannattaa tarveharkinnan poistoa ja on saanut monet sinikaulusliitot takajaloilleen sen vuoksi. Yleisesti ottaen karkea linjaus menee niin, että työnantajapuoli kannattaa, työntekijäpuoli vastustaa tarveharkinnan poistoa.
Lähde: Rakennusliitto, Vantaan sanomat
