Rahoitusala ylityökiellossa – Työnantajapuoli esittää 24/7 viikonlopputöitä

Julkaistu 11.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Ammattiliitto Pron päätöksellä rahoitusalan työt ovat ylityökiellossa perjantai-iltapäivästä 8. joulukuuta 2017  alkaen. 

Työnantajaliitot Finanssiala ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry ovat lokakuussa alkaneissa neuvotteluissa esittäneet rahoitusalan työehtosopimukseen suuria muutoksia. Rahoitusalan asiantuntijat halutaan viikonlopputöihin jopa 24/7 työnantajan määräyksellä ja alan asiantuntijoille tarjotaan lähes prosentin pienempää yleiskorotusta kuin muilla aloilla.

– Työnantaja on neuvotteluissa esittänyt rahoitusalalle merkittävästi muita aloja pienempiä yleiskorotuksia palkkoihin, kertoo puheenjohtaja Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta.

Syksyn aikana on eri aloilla tehty palkkaratkaisuja, joissa yleiskorotus on ollut noin 2,2 prosenttia, mutta rahoitusalalla työnantaja esittää 1,3 prosentin yleiskorotusta.

Rahoitusalan työtä tehdään pankeissa, rahoitus- ja korttiyhtiössä. Lokakuussa aloitetut rahoitusalan tes-neuvottelut ovat sujuneet hitaasti. Työehtosopimuksen voimassaolo päättyi marraskuun alussa ja nyt ala on sopimuksettomassa tilassa.

Jarrutusta tes-neuvotteluissa

Syksyn neuvottelukierroksella on jätetty tähän mennessä viisi työtaisteluvaroitusta. Neljä niistä on Paltan sopimusaloilla ja jokainen eri ammattiliiton kanssa.

– Vaikuttaa siltä, että Palta on tämän kierroksen työmarkkinahäirikkö, pohtii puheenjohtaja Malinen Prosta.

Rahoitusalalla neuvotteluja ei ole ollut aiemmin tapana käydä julkisesti.

– On valitettavaa, että Palta paaluttaa kantansa kiinni julkisuudessa, jolloin mahdollisuudet löytää ratkaisuja neuvotteluteitse vaikeutuvat.

Yleiskorotus kuten muillakin ja viikonlopputyö vapaaehtoista

Palkansaajia edustavien liittojen Ammattiliitto Pro ry, Ammattiliitto Nousu ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry tavoite on, että rahoitusalalla jaetaan yleiskorotuksena sama raha kuin muillakin aloilla.

– Tämä on tärkeää, jotta rahoitusalan työntekijöiden ostovoima ei heikkene, painottaa puheenjohtaja Malinen Prosta.

Viikonlopputyön pitää perustua vapaaehtoisuuteen paikallisesti sopien.

– Lauantaityöstä voi jo nyt sopia paikallisesti ja tästä on saatu hyviä kokemuksia. Aikaisempien kokemusten perusteella viikonlopputyöhön löytyy riittävästi vapaaehtoisia työntekijöitä.

Tätä ylityökielto tarkoittaa

Ylityökielto alkaa perjantaina 8. joulukuuta kello 14 ja on voimassa toistaiseksi.

Työt tehdään säännöllisen työajan puitteissa. Ylityötä ja lisätyötä ei tehdä. Yksilöllisessä työajassa työskennellään työvuorolistan mukaan, eikä työvuorolistoihin sovita muutoksia.

Myös varallaolo lasketaan ylityöksi, sitä ei tehdä. Jos varallaolosta on jo aikaisemmin sovittu ja siitä maksetaan kiinteää korvausta, puhelimeen vastataan, mutta toimenpiteitä ei tehdä eikä myöskään ylitöitä.

Liukumia ei saa käyttää työpäivän pidentämiseen. Koulutuksiin saa osallistua vain säännöllisellä työajalla.

Lähde: Ammattiliitto Pro

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.