Rahanpesuilmoitukset lisääntyivät merkittävästi vuonna 2017

Julkaistu 21.3.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Vuonna 2017 Keskusrikospoliisin Rahanpesun selvittelykeskukselle tehtyjen rahanpesuilmoitusten kokonaismäärä oli yli 48 000. Tässä oli nousua edellisvuodesta 55 %.

Ilmoitusmäärien nousuun on ollut vaikuttamassa ilmoitusvelvollisten aktiivisuus rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnassa sekä selvittelykeskuksen yhteistyö ilmoitusvelvollisten kanssa ilmoitussisällön kehittämisessä. Erityisen paljon lisääntyivät rahapeliyhteisöjen tekemät ilmoitukset, joissa kasvua oli jopa 85 % edellisvuodesta.

Pankkien ja muiden finanssilaitosten tekemät ilmoitukset tuottivat kuitenkin parhaimmat tulokset: pankki-ilmoituksista tehtiin suhteellisesti eniten tiedonluovutuksia, uusia esitutkintoja käynnistettiin lähes yksinomaan pankki-ilmoitusten perusteella ja lisäksi varojen jäädyttämiset ja sitä kautta viranomaisten haltuun jääneet varat liittyivät lähes yksinomaan pankkien tekemiin ilmoituksiin.

Vuoden 2017 aikana Rahanpesun selvittelykeskus paljasti 42 sellaista asiakokonaisuutta, joista käynnistettiin uusi esitutkinta. Tämän lisäksi selvittelykeskus luovutti tietoja yli 1 200:een jo käynnistettyyn esitutkintaan tai rikosten ennalta ehkäisemiseen ja paljastamiseen. Näitä tapauksia oli 28 % enemmän aiempaan vuoteen verrattuna. Määräyksiä liiketoimen keskeyttämisestä annettiin vuoden aikana 34 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu arvo oli noin kaksi miljoonaa euroa. Toimenpiteiden kautta saatiin rikoshyötyä viranomaisten haltuun yhteensä 730 000 euroa.

Vuoden 2015 lakimuutoksen jälkeen selvittelykeskus on tehnyt Verohallinnolle yli 1100 tiedonluovutusta. Syksyyn 2017 mennessä Verohallinto oli käsitellyt runsaat 600 tapausta. Tiedonluovutusten perusteella aloitettuihin verotarkastuksiin liittyen verotarkastuskertomus oli hyväksytty ja vero oli määrätty 106 tarkastuksen kohdalla. Yhteensä selvittelykeskuksen tekemien tiedonluovutusten käynnistämien verotarkastusten seurauksena oli syyskuun loppuun 2017 mennessä määrätty veroja noin 6,6 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 Rahanpesun selvittelykeskuksen terrorismin rahoittamisen torjunnan toimintoa työllistivät erityisesti konfliktialueilta palaajat sekä Turun joukkopuukotus. Selvittelykeskus vastaanotti 27 terrorismin rahoittamista koskevaa ilmoitusta, jotka ilmoitusvelvollinen oli luokitellut mahdollisesti liittyvän terrorismin rahoittamiseen. Kaiken kaikkiaan terrorismin rahoittamiseen liittyviä selvittelykokonaisuuksia avattiin 105.

Tehokkaan tiedonvaihdon myötä yhteistyö Suojelupoliisin ja muiden viranomaisten kanssa tiivistyi entisestään. Vuoden 2017 aikana Keskusrikospoliisi teki yhden uuden päätöksen varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi. Vuoden lopussa oli voimassa yhdeksän jäädyttämislain perusteella tehtyä päätöstä. Suuri muutos vuoteen 2016 (46 päätöstä) johtuu ETA-järjestöön liittyvien jäädytyspäätösten kumoamisesta.

Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2017

Lähde: KRP

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.