Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari: Suomi takaisin! (video)

Julkaistu 25.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Perussuomalaisten puoluevaltuusto valitsi Laura Huhtasaaren perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi lauantaina. Lue presidenttiehdokkaaksi nimitetyn Laura Huhtasaaren puoluevaltuuston kokouksessa pitämä puhe alta, tai katso se videona artikkelin lopusta.

Arvoisat perussuomalaiset!

Haluan kiittää luottamuksestanne ja tästä suuresta kunniasta olla ehdokkaana Suomen tasavallan presidentiksi aikana, jolloin Suomi täyttää sata vuotta. Teen parhaani, jotta voin palvella perussuomalaista liikettämme ja isänmaatamme.

Arvoisat kuulijat, paikalla olevat median edustajat, rakkaat suomalaiset.

Isäni teki vientikauppaa metsäteollisuuden palveluksessa noin 30 vuotta. Muistan hänen usein sanoneen: ”Suomi elää metsästä.” Viimeaikaisten tapahtumien myötä huomaamme olevamme tilanteessa, jossa meidän pitää käydä kysymässä Brysselistä: ”Saammeko elää metsästä?” Tämän kysymyksen äärelle jouduimme äsken, kun kaukana täältä tehtiin Suomen metsäteollisuuden kannalta kriittistä päätöstä metsien hiilinielujen laskentavasta.

Kuvaavaa on, että me Suomessa emme pysty päättämään edes taloudellemme kaikkein kriittisimmistä asioista. Vaikka nyt pahimmalta vältyttiinkin, aina ei käy näin.

Pariisin ilmastosopimuksen EU-sovellutus on Suomelle katastrofaalinen. Sopimuksessa ei sanallakaan mainita mitä sopimus maksaa tavalliselle ihmiselle. Palkalla ei tule toimeen. Ajaudutaan enenevässä määrin yhteiskunnan tukiluukulle. Omillaan sinnittelevä suomalaiset joutuvat kustantamaan perheensä lisäksi myös kasvavan tukiluukulle päätyvien joukon.

Liikkumiseen ja asumiseen kohdistuvien ympäristöverojen korotusten seuraus on uskallettava sanoa ääneen. Suomalainen työ on uskallettava laittaa etusijalle.

Suomen historiasta tiedämme, mitä on elää vieraan vallan alla. Vihervasemmisto on saanut EU:n liittovaltiosta uuden toteemin Neuvostoliiton tilalle.

Vihreät liputtaa avoimesti ja kritiikittä EU:n liittovaltion puolesta. Myös muut puolueet hivuttavat maatamme vähitellen kohti liittovaltiota, vaikkeivät asiaa ääneen sano.

EU on vienyt meiltä rajavalvonnan ja oman valuutan. Kaiken huipuksi olemme iso nettomaksaja, joka kantaa muiden euromaiden taloussotkuja hartioillaan.

Liittovaltio etenee väjäämättä askel kerrallaan. Vähä vähältä EU romuttaa oikeutemme päättää itse. Suomen on johdonmukaisesti puolustettava läheisyysperiaatetta, suomeksi sanottuna: oma tupa oma lupa.

Haluan päätösvallan takaisin Brysselistä.

Rajavalvonta ei tarkoita sulkeutumista. Papereita voi ja pitää pyytää. Henkilöllisyyden tarkistaminen ei tee mistään paikasta itseensä käpertynyttä Pohjois-Koreaa, päinvastoin.

Hyvät kuulijat,

Haluan haastaa maamme nykyisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan.

EU on kyvytön estämään hallitsematonta, laajamittaista muuttoliikettä. Jostain syystä tämän asian toteaminen ääneen on radikaalia, vaikka sen ei pitäisi olla. Järjettömyyksien kyseenalaistamisen pitäisi kuulua normaaliin politiikkaan.

Suomi on meille maailman tärkein maa. Miksi meidän pitäisi maahanmuutossa ja monikulttuurisuudessa käydä läpi sama erämaavaellus kuin Ruotsin?

Suomalaiset ovat huolissaan sananvapaudesta. Se, että on eri mieltä, ei tarkoita, ettei puhuisi totta. Se, että on eri mieltä, ei oikeuta vihapuhe-syytöksiä. Yksi vallankäytön muoto on syyttää vihapuheesta, jotta ei tarvitse argumentoida.

Jos sanojen varominen muodostuu yleiseksi tavaksi, sananvapaus on käytännössä mennyttä. Ja jos meillä ei ole sananvapautta, on hyvin vaikeaa pitää kiinni muistakaan vapauksista.

Hallinto, joka yrittää kieltää kansalaisiaan moittimasta toimiaan, tietää itsekin toimivansa väärin. Juuri nyt Suomessa tarvitaan sananvapautta enemmän kuin pitkään aikaan.

Haluan suomalaisille jälleen oikeuden puhua.

Suomen ei tule hyväksyä pakollista taakanjakomekanismia maahanmuutossa. Schengen on aikansa elänyt. Schengen pitäisi lopettaa.

Jos rajavalvontaa ei ole rajoilla, valvonta lisääntyy rajojen sisällä. Pariisissa on konepistoolimies metroasemalla, Helsingin Kampissakin heitä on jo nähty. Kun esteitä ei ole valtion rajoilla, esteet siirtyvät ostoskeskusten, kirkkojen, koulujen ja lopulta kotiemme eteen.

Aiemmin vapaata liikkuvuutta vahvasti ajaneiden Saksan ja Ranskan mielestä sisärajavalvonta on sittenkin hyvä idea. He ovat pyytäneet EU:lta oikeutta pitkäkestoisiin rajatarkastuksiin.

Supon mukaan Suomeen on juurtunut jihadistinen alamaailma. Radikaali-islamistiset järjestöt elävät omien normiensa ja sääntöjensä mukaan lain ulkopuolella.

Näin sen ei tarvitsisi olla.

Haluan turvallisen Suomen takaisin.

Ulkopolitiikassa Suomen yleislinja tulee olla, että pysymme suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella. Meidän tulee säilyttää vahva kansallinen puolustuksemme.

Suomen pitää ajatella ennen muuta Suomen kansallista etua ja jatkuvasti ponnistella viennin eteen. Suomen ei tule hyväksyä epäsuotuisia kansainvälisiä sopimuksia. Rajojen valvonta ja itsemääräämisoikeuden ylläpitäminen ovat imagoa tärkeämpiä. Tämä pitäisi olla kaikille itsestään selvää.

Presidentti Trump sanoi puheessaan, että kaikkien johtajien on aina palveltava omaa kansaansa, ja että kansallisvaltio on keino ihmisten elämän parantamiseen. Vakaiden, vahvojen ja demokraattisten kansallisvaltioiden on hyvä tehdä yhteistyötä globaalilla tasolla.

Kuten tiedämme Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päätehtävät ovat itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden takaaminen, poliittisen järjestelmän ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen sekä ennen kaikkea kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistaminen.

Hyvät kuulijat,

Luommeko me turvallisuutta, jos luovumme pala palalta itsenäisyydestämme?

Millä tavoin kymmenien tuhansien tuntemattomien henkilöiden maahan päästäminen edistää maamme puolustusta?

Millä tavoin vaatimukset kritiikin vaientamisesta auttavat poliittisen järjestelmämme toimivuutta?

Millä tavoin, ja millä perusteella muka siirtolaisvirroista aiheutuneet valtavat kustannukset eivät olisi tavallisten suomalaisten lompakoista pois?

Lopuksi,

Kun kehitys menee huonompaan suuntaan, on syytä pysähtyä ja katsoa, mitä on tehty ja miten tilanne voidaan korjata.

Perussuomalaiset ei aio muuttua hegemoniaan sopivaksi. Me pidämme ääntä asioista, joista muut mieluummin vaikenevat.

Me luotamme suomalaisiin. Me uskomme suomalaiseen tarinaan. Suomalaisuus kantaa yli sukupolvien ketjun. Muut ovat tehneet osansa, tehdään mekin omamme.

Suomi takaisin!

Kiitos.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.