Presidentti vahvisti uuden alkoholilain – Vahvat lonkerot kauppoihin heti vuodenvaihteessa

Julkaistu 28.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Pitkään valmisteltu uusi alkoholilaki tulee voimaan kokonaisuudessaan 1.3.2018. Osa muutoksista tulee voimaan kuitenkin jo 1. tammikuuta 2018. Alkoholilaki kokoaa kattavasti yhteen aiemmat vanhan lain nojalla annetut 13 asetusta. Vanhentuneita ja aikansa eläneitä normeja on karsittu uudesta laista huomattavasti. Tasavallan presidentti vahvisti alkoholilain 28. joulukuuta.

Alkoholilain tarkoitus on jatkossakin ehkäistä alkoholista aiheutuvia haittoja. Uudistuksessa säilytetään Alkon vähittäismyyntimonopoli ja nykyinen alkoholijuomien vähittäismyynnin lupajärjestelmä.

Osa muutoksista tulee voimaan jo 1.1.2018

Heti vuodenvaihteen jälkeen 1. tammikuuta voimaan tulee nippu muutoksia. Vahvojen oluiden ja siiderien sekä long drink -juomien myyntiä vapautetaan kaupoissa, ravintolat saavat mainostaa happy hour -tarjouksiaan, käsityöläisoluiden vähittäismyyntilupia saa hakea ja väkevien alkoholijuomien hintamainontaa vapautetaan verkossa. Ravintoloiden aukioloa koskeva sääntely poistetaan, mutta anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta 1.3.2018. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedottanut näistä muutoksista jo ennen joulua (STM:n uutinen 19.12.2017).

Vanhentuneita ja kankeita normeja on karsittu erityisesti ravintola-alalta

Yhdellä anniskeluluvalla saa jatkossa anniskella kaikkia alkoholijuomia. Erillisiä A- ,B-. tai C-lupia ei enää ole. Ravintolat voivat hankkia luvan alkoholijuomien vähittäismyyntiin päivittäin klo 9–21 välisenä aikana. Säännöt ovat samat kuin muussakin alkoholijuomien vähittäismyynnissä.

Uuden lain mukaan jokaisessa työvuorossa pitää olla täysi-ikäinen vastuuhenkilö, mutta hänelle ei aseteta erityisiä pätevyysvaatimuksia. Alkoholia voi ravintolassa anniskella vuorovastaavan valvonnassa 16 vuotta täyttänyt henkilö.

Usean ravintolan yhteiset anniskelualueet ovat jatkossa sallittuja. Aiemmat tilapäiset anniskeluluvat korvataan osittain kevyemmällä menettelyllä. Ns. ”catering”-ilmoituksella ravintolat saavat jatkossa anniskella esimerkiksi aiemmin hyväksytyissä yritystiloissa, alueen juhlapaikoissa ja festivaaleilla tehtyään anniskelusta pelkän ilmoituksen aluehallintovirastolle.

Alkoholijuomien anniskeluaika päättyy jatkossakin klo 01.30, mutta anniskelua saa jatkaa ravintolan omalla ilmoituksella enintään klo 04.00:ään. Aiempi lupakäsittely siis poistuu, mutta ravintoloille tulee vaatimuksia järjestyksen valvonnasta. Ravintolaa ei tarvitse enää sulkea anniskelun päätyttyä, mutta anniskellut alkoholijuomat on nautittava tunnin kuluessa anniskeluajan päättymisestä. Viranomaisilla on oikeus rajoittaa ja kieltää anniskelu häiriöiden ehkäisemiseksi.

Alkon monopoliasema säilyy - etämyynnin rajoittamista selvitetään

Uuden lain myötä Alkojen aukioloaika pitenee tunnilla aiemmasta kello 20:stä kello 21:een. Alkot voivat jatkossa järjestää esimerkiksi viinihuutokauppoja.

Äänestäessään alkoholilaista 19. joulukuuta eduskunta edellytti, että hallitus selvittää alkoholijuomien etämyyntiä koskevat epäselvät säännökset (eduskunnan tiedote 19.12.2017). Eduskunta edellyttää, että alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeus säilyy Alkolla ja että samalla turvataan suomalaisten elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisuus suhteessa ulkomaalaisiin alkoholijuomien myyjiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin rajoittamista selvittävän työryhmän. Sen toimikausi päättyy 31.3.2018 (STM:n tiedote 22.12.2017).

Lähde: STM

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.