Vuonna 2017 poliisi kirjasi yhteensä 790 691 rikosta, mikä on muutama prosentti vähemmän kuin vuonna 2016. Kaikista rikoksista rikoslakirikosten määrä laski kuutisen prosenttia. Omaisuusrikosten ja liikennerikosten määrät laskivat, huumausainerikosten määrä sen sijaan nousi neljättä vuotta peräkkäin. Huumausaineiden osalta poliisia huolettaa erityisesti nuorten entistä sallivammaksi muuttuneet asenteet huumausaineiden käyttöä kohtaan.

Hälytystehtävien määrän lievästä noususta huolimatta toimintavalmiusajat pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. A-kiireellisyysluokan tehtävissä toimintavalmiusaika pysyi ennallaan, vaikka tehtävien määrä hiukan nousi.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen pitää viime vuotta poliisin kannalta melko myönteisenä.

- Poliisi selvisi viime vuodesta kokonaisuutena varsin hyvin, kun otetaan huomioon resurssin niukkuus, toimintaympäristön muutoskehitys ja samaan aikaan tapahtunut lakisääteisten tehtävien lisääntyminen, hän sanoo.

Poliisin tehtävien ja toimintamäärärahojen suhde ei ole Kolehmaisen mukaan tasapainossa. Hänen mukaansa onkin ilmeistä, että ilman voimavarojen lisäystä poliisilla ei ole jatkossa käytännön edellytyksiä hoitaa kaikkia sille kuuluvia tehtäviä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

– Ratkaisuna tähän epäsuhtaan on pitkäjänteisten resurssilisäysten ohella poliisin tehtävien priorisointi, joka vaatii poliittisen tason ratkaisuja, Kolehmainen sanoo.

Hälytystehtävien määrä nousi hiukan

Hälytystehtävien määrän lievästä noususta huolimatta toimintavalmiusajat pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. A- ja B- kiireellisyysluokan tehtävien yhteenlaskettu määrä kasvoi lähes 1,5 prosenttia ja yhteenlaskettu valmiusaika heikentyi vajaa kaksi prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

A-kiireellisyysluokan tehtävissä poliisin toimintavalmiusaika parani 9,4 minuutista 9,3:een siitäkin huolimatta, että A-kiireellisyysluokan tehtävien määrä kasvoi 3 341 tehtävällä eli lähes viidellä prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuonna 2017 poliisilla oli kiireellisiä A ja B luokan tehtäviä yhteensä 537 079. Näistä A-tehtävien osuus oli 74 867 tehtävää.

Kotihälytystehtävien määrä jatkoi lievää laskuaan. Vuonna 2017 poliisilla oli 75 340 kotihälytystehtävää - pari prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

Liikennerikosten määrä laski ja puhallutus johti useammin rattijuopumusepäilyyn

Poliisin kirjaamien liikennerikosten kokonaismäärä laski edelleen. Vuonna 2017 liikennerikoksia kirjattiin yhteensä 108 636 eli kymmenisen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Suurin osa liikennerikoksista on perusmuotoisia liikenneturvallisuuden rikkomisia, joita kirjattiin 64 013 kertaa eli lähes 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Liikennerikkomusten määrä puolestaan nousi noin neljä prosenttia törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrän pysyessä edellisen vuoden tasolla. Ylinopeuksien määrä on vähentynyt ja tämä näkyy myös seuraamusten määrän laskuna. Törkeiden tapausten osalta määrä pysyi ennallaan osittain siksi, että vuoden eräänä painopisteenä valvonnassa oli törkeiden tapausten paljastaminen.

Rattijuopumusten kokonaismäärässä tapahtui pientä nousua. Rattijuopumuksia kirjattiin 17 733 kappaletta eli kolmisen prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Perusmuotoisten rattijuopumusten määrässä tapahtui 718 rikoksen eli vähän yli seitsemän prosentin kasvu, mutta vastaavasti törkeiden rattijuopumusten määrä laski 203 kappaletta eli kolmisen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Puhallutusten määrää pystyttiin hieman kasvattamaan ja samanaikaisesti tehokkuus parani, eli keskimäärin vähäisemmällä puhallutusten määrällä tavoitettiin rattijuoppo. Lisäksi huumaavista aineista päihtyneiden rattijuoppojen määrän kasvu selittää osaltaan rattijuopumustapausten kokonaismäärän kasvua.

Automaattivalvonnan suoritteiden määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Niitä kirjattiin 552 607 kappaletta eli noin kaksi prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Automaattivalvontaa tehostettiin kalustoa lisäämällä, toisaalta samanaikaisesti ylinopeuksien määrän väheneminen näkyi paljastettujen tapausten määrän vähäisenä kasvuna.

Omaisuusrikoksissa laskua

Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä jatkoi laskuaan. Vuonna 2017 poliisin tietoon tuli kaikkiaan 208 233 omaisuusrikosta. Omaisuusrikosten tutkinta-aika kasvoi, ollen vuonna 2017 keskimäärin 135 vuorokautta. Omaisuusrikosten selvitysprosentin lievä positiivinen kehitys jatkui sekä kaikkien omaisuusrikosten että ns. pimeiden rikosten osalta. Vuonna 2017 kaikkien omaisuusrikosten selvitysprosentti oli 37,4.

Tehokasta viestintää internetissä tapahtuvien petosrikosten ennalta estämiseksi

Omaisuusrikoksiin kuuluvia petosrikoksia poliisille ilmoitettiin 30 580 kappaletta, mikä on 9 836 rikosta eli lähes 25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

Petosrikoksista laskussa olivat erityisesti maksuvälinepetokset sekä petokset, joiden tapahtumapaikaksi on kirjattu ulkomaat. Ilmoituksia ulkomailla tapahtuneista petoksista kirjattiin vuonna 2017 vain 3 156 kappaletta, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 8 098. Ulkomailla tapahtuneiden epäiltyjen rikosten osalta poliisi arvioi tutkinnan tarkoituksenmukaisuutta eli onko asian rikosepäilty Suomessa ja onko asiaan liittyvä todistelu hankittavissa parhaiten Suomesta. Ellei näin ole, niin asiassa ei pääsääntöisesti kirjata rikosilmoitusta vaan ns. sekalaisilmoitus, mikä on vähentänyt tilastoitujen rikosten määrää.

Poliisi on aktivoinut useita viestintäkampanjoita ennalta estääkseen tietojen kalastelua, maksuvälinepetoksia sekä muita internetissä tapahtuvia petoksia. Kansalaisia on muistutettu mm. nettikaupankäynnin vaaroista, valepoliisi-ilmiöstä eli poliisina esiintyen tehdyistä huijauksista sekä siitä, että verkkopankin tai maksukortin tunnuksia ei tule paljastaa kenellekään - ei vaikka kysyjä väittäisi olevansa poliisi.

Valepoliisi-ilmiö on jatkunut edelleen kuluvana vuotena ja on tärkeää, että myös poliisin sidosryhmät tiedottavat asiasta aktiivisesti.

Petokset, joiden tekopaikaksi on kirjattu internet eli ns. nettipetokset laskivat vuonna 2016 kirjatuista noin 18 500 rikoksesta noin 12 000 rikokseen. Määrällisesti suurinta lasku oli internetissä tehdyissä maksuvälinepetoksissa, joita ilmoitettiin noin 4 700 vähemmän kuin vuonna 2016. Myös tässä taustalla on internet -tapahtumapaikan ohella poliisin kirjauskäytännön muutos.

Poliisi panosti rajat ylittävien rikosten torjuntaan

Omaisuusrikoksiin kuuluvien varkausrikosten osalta luvatta tunkeutuen eli ns. murtoina tehtyjen varkauksien määrä laski edelleen. Voimakkainta lasku on ollut asuntoihin kohdistuneiden törkeiden varkauksien ja niiden yritysten osalta.

Ulkomaan kansalaisten osuus tiedossa olevista rikoksesta epäillyistä törkeiden varkauksien osalta oli lähes 30 prosenttia.

Myönteinen kehitys on osaltaan seurausta poliisin panostuksesta rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. Poliisin tehostuneiden toimintamenetelmien, tiedonvaihdon ja kansainvälisen yhteistyön ansioista poliisi on onnistunut sekä paljastamaan että ennalta estämään ulkomaalaisten ammattirikollisten asuntomurtoaikeita Suomessa.

Rikosten paljastamisen tehostaminen lisännyt huumausainerikosten määrää

Huumausainerikosten kokonaismäärä jatkaa kasvuaan neljättä vuotta peräkkäin. Huumausainerikoksia kirjattiin 23 965 rikosta eli yli kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Törkeitä huumausainerikoksia kirjattiin 1 004, mikä on 87 rikosta enemmän kuin vuonna 2016. Tietoon tulleiden törkeiden huumausainerikosten määrä nousi lähes kymmenen prosenttia.

Kirjattujen huumausainerikosten määrän kasvu ei kerro suoraan huumausainerikollisuuden kasvusta, sillä huumausainerikokset ovat rikoksia, joissa ei ole asianomistajaa. Huumausainerikokset tulevat usein esiin poliisin omien rikosten paljastamiseen tähtäävien toimenpiteiden tuloksena.

Poliisi on pystynyt käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa paljastamaan huumausainerikollisuutta sen eri tasoilla. Tältäkin osin toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina haasteellisemmaksi muun muassa siksi, että huumausaineita välitetään entistä enemmän internetin anonyymipalveluissa. Poliisi on tehostanut toimintaansa verkkoympäristössä ja tähän liittyen järjestettiin mm. valtakunnallinen verkkovalvontaisku viime vuoden syksyllä.

Ilmitulleet huumausainerikokset kuitenkin indikoivat huumeiden käytön lisääntymistä. Tätä johtopäätöstä tukevat myös esim. huumeiden käyttöön liittyvä kyselytutkimus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietyissä kaupungeissa tekemät jätevesitutkimukset.

Huolestuttavana ilmiönä poliisi pitää asenteiden lieventymistä huumausaineiden käyttöä kohtaan erityisesti nuorilla. Ottaen huomioon huumausaineiden saatavuuden helpottumisen mm. internetin anonyymiverkkojen kautta, saattaa tämä luoda kasvualustaa yhä laajemmille ja vakavammille päihdeongelmille, sekä käyttäjien tekemän oheisrikollisuuden lisääntymiselle (esim. omaisuusrikokset).

Ulkomaan kansalaisten osuus törkeistä huumausainerikoksista oli hieman vajaa 22 prosenttia. Törkeissä huumausainerikoksissa ulkomaisten tekijöiden prosentuaalinen osuus on verrattain suuri esimerkiksi lievempiin huumausainerikoksiin verrattuna, toisaalta niiden kansainvälinen luonne erityisesti maahantuonnin osalta näkyy myös tätä taustaa vasten.

Poliisi pyrkii myös jatkossa kohdentamaan tutkintaa siten, että rikosvastuu toteutuu välitysorganisaatioiden eri tasoilla ­- kansainvälinen ulottuvuus mukaan lukien.

Talousrikosjuttujen viime vuosien kasvutrendi taittui vuonna 2017

Talousjuttukokonaisuuksia ilmoitettiin poliisille 1 989, mikä on viitisen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Tutkittavia talousrikoksia näissä jutuissa oli yhteensä 3 398. Laskutrendin taustalla on useita vaikuttimia, viranomaiset ja elinkeinoelämä ovat mm. toteuttaneet ennalta estäviä toimia. Esimerkkinä mainitaan Poliisihallituksen toteuttaneen sidosryhmäyhteistyössä valtakunnallisen harmaan talouden torjuntaan liittyvän tiedotuskampanjan ja elinkeinoelämässä, erityisesti rakennusalalla, on lisätty omavalvontaa ja muita ennalta estävän toiminnan mekanismeja. Lisäksi poliisi on toteuttanut tehostettua liiketoimintakiellon valvontaa sekä työmaa-alueilla tapahtuvaa veronumerovalvontaa.

Väkivaltarikosten määrässä ei muutosta - keskimääräinen tutkinta-aika kuitenkin pidentyi yli viikolla

Väkivaltarikosten kokonaismäärä ei muuttunut merkittävästi. Väkivaltarikosten selvitysprosentit laskivat lievästi samanaikaisesti, kun keskimääräinen tutkinta-aika jatkoi nousuaan. Vuonna 2017 väkivaltarikosten selvitysprosentin keskiarvo oli 65 ja keskimääräinen tutkinta-aika 163 vuorokautta, joka on 8 vuorokautta edellisvuotta enemmän.

Pahoinpitelyrikosten määrä nousi hiukan. Yleisellä paikalla tapahtuneita pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 15 568 kappaletta eli noin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän.

Yksityisellä paikalla tapahtuneita pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 18 912 kappaletta, mikä tarkoitti laskua edelliseen vuoteen verrattuna vajaa puoli prosenttia. Perheväkivaltajuttuja kirjattiin 4 745 kappaletta, mikä on kolmisen prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Henkirikosten määrä jatkoi edelleen laskuaan. Vuonna 2017 henkirikoksia oli kahta edellisvuotta vähemmän - kaikkiaan 74 tapausta. Henkirikosten yritysten määrä puolestaan kasvoi 58 rikoksella, jolloin henkirikosten ja näiden yritysten yhteismäärä nousi 468 rikokseen.

Raiskausrikosten määrä nousi yhdeksän prosenttia

Seksuaalirikosten kokonaismäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Seksuaalirikoksiin kuuluvia raiskausrikoksia kirjattiin 1 272, mikä on 105 rikosta eli yhdeksän prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna.

Seksuaalirikoksissa rikoksesta epäillyn henkilöllisyys oli tiedossa 2 418 rikoksessa. Näistä ulkomaan kansalaisten lukumäärä oli 568 henkilöä eli reilu 23 prosenttia rikoksesta epäillyistä. Ulkomaan kansalaisten prosentuaalinen osuus tiedossa olevista epäillyistä rikoksen tekijöistä laski hiukan.

Seksuaalirikoslajin sisällä, raiskausrikoksissa, rikoksesta epäillyn henkilöllisyys oli tiedossa hieman useammassa tapauksessa kuin edellisenä vuonna eli 994 rikoksessa. Ulkomaan kansalainen oli epäiltynä 285 rikoksessa eli lähes 29 prosentissa niistä raiskausrikoksista, joissa epäillyn tekijän henkilöllisyys on saatu selvitettyä.

Samanaikaisesti kun raiskausrikosten määrä ja selvitysaste nousivat, ulkomaan kansalaisten osuus niistä laski vähän yli viisi prosenttiyksikköä vuoteen 2016 verrattuna. Huomattavaa on, etteivät raiskausrikokset ole pelkästään yksittäisiä tekoja, vaan ajoittain ilmoitusta tehdessä ja esitutkinnan aikana saatetaan kirjata jopa kymmeniä tekoja, jotka ovat tapahtuneet pidemmällä aikavälillä ennen ilmoituksen tekemistä. Tämän tyyppiset asiat ja kirjaukset vaikuttavat osaltaan tilastoihin.

Poliisille ilmoitettujen seksuaalisten ahdisteluiden määrä laski reilusti

Poliisille seksuaalisesta ahdistelusta tehtyjen ilmoitusten määrä laski lähes 21 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, eli 536 rikoksesta 425 rikokseen.

Rikoslain mukaan rangaistavaa seksuaalista ahdistelua on toisen koskettelu tavalla, joka on omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Vuonna 2017 ns. #meetoo -kampanjan myötä seksuaalisesta häirinnästä keskusteltiin yhteiskunnassa runsaasti. Rikostilastoihin tämä ei kuitenkaan heijastunut, kun jo todetusti seksuaalisesta häirinnästä tehdyt ilmoitukset laskivat.

Vuonna 2016 seksuaalinen ahdistelu -rikoksesta epäiltyjen ulkomaan kansalaisten suhteellinen osuus oli noin 46 prosenttia eli vuonna 2017 ulkomaalaisten epäiltyjen suhteellinen osuus laski lähes 15 prosenttiyksikköä ja lukumäärä vähän yli 46 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2017 ilmoitetuista 425 seksuaalisesta ahdistelusta rikoksesta epäillyn henkilöllisyys oli poliisin tiedossa 255 rikoksessa. Näistä hiukan yli 31 prosenttia eli 80 rikoksessa epäilty oli kansalaisuudeltaan ulkomaalainen.

Ulkomaan kansalaisten osuus rikoksissa laski

Kokonaisuutena ulkomaan kansalaisten osuus niissä rikoksissa, joissa tekijä on tiedossa, laski sekä määrällisesti että prosentuaalisesti. Kaikkien rikosten osalta ulkomaan kansalaista epäiltiin tekijäksi 38 347 rikokseen, mikä on vajaa kuusi prosenttia kaikista niistä rikoksista, joissa epäilty on tiedossa. Määrä laski kolmisen prosenttia.

Poliisin käsittelemien lupien kokonaismäärä jatkoi laskuaan ja sähköinen asiointi lisääntyi

Vuoden 2017 alusta alkaen ulkomaalaislupa-asiat siirtyivät poliisin toimialalta Maahanmuuttoviraston tehtäväksi. Ulkomaalaislupa-asioiden siirrosta sekä passivolyymin laskusta johtuen poliisin käsittelemien lupa-asioiden kokonaisvolyymi laski edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yhdeksän prosenttia.

Kokonaisvolyymin laskusta huolimatta kahdessa luparyhmässä oli kasvua: henkilökorttien volyymi kasvoi noin 23 prosenttia ja muut luvat -kokonaisuus noin kolme prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Vuoden 2017 aikana sähköisiä passihakemuksia tuli noin 546 000 kappaletta eli hieman yli 70 prosenttia kaikista passihakemuksista. Sähköisten passihakemusten määrä nousi noin 10 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2016. Näistä verkossa ilman käyntiä hoidettuja, ns. kevennetyn menettelyn mukaisia asioita oli noin 296 000 kappaletta - lähes 40 prosenttia passien kokonaisvolyymista.

Henkilökorttihakemuksia vuonna 2017 tuli yhteensä n. 196 000, joista 54 prosenttia eli noin 106 000 kpl laitettiin sähköisesti vireille. Sähköinen asiointi kattaa myös rahankeräysluvat sekä osan turvallisuusalan luvista. Turvallisuusalan luvista laitettiin viime vuonna sähköisesti vireille noin 37 prosenttia. Rahankeräysluvissa vastaava prosentti oli yhdeksän.

Poliisin määrä laski 70 henkilötyövuodella

Poliisien henkilötyövuosien määrä laski viime vuonna edellisen vuoteen verrattuna vajaan prosentin eli noin 70 henkilötyövuoden verran. Poliisien henkilötyövuosien määrä oli 7 148, kun se vuotta aikaisemmin oli 7 219. Poliisin koko henkilöstön määrä laski vastaavana ajankohtana noin 1,7 prosenttia eli 163 henkilötyövuoden verran.

Poliisi palautti 2 400 maasta poistamispäätöksen saanutta

Turvapaikanhakijat ovat olleet asianomistajina rikoksissa viime vuoden aikana yhteensä 1 866 kertaa ja rikoksesta epäiltyinä 2 690 kertaa. Määrät ovat suunnilleen samat kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana: turvapaikanhakijat asianomistajina ovat vähentyneet 23:lla, mutta rikoksesta epäiltyinä kasvaneet 26.lla. Yleisimmät rikosnimikkeet olivat pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus, näpistys ja lievä pahoinpitely.

Rikostilastot koskevat turvapaikanhakijoita keskeisempien kansalaisuuksien osalta.

Vuoden 2017 aikana Suomessa otettiin vastaan yhteensä 5081 turvapaikkahakemusta, kun vuonna 2016 turvapaikkahakemuksia otettiin vastaan 5 651. Vuoden 2017 aikana jätetyistä 5081 turvapaikkahakemuksesta uusintahakemuksia oli 1963, mikä on lähes 40 prosenttia kaikista vuoden 2017 hakemuksista.

Poliisi palautti vuoden 2017 aikana yhteensä noin 2 400 maasta poistamispäätöksen saanutta ja ohjasi satoja palautettavia vapaaehtoisen paluun piiriin. Palautuksia tehtiin noin 100 maahan.

Laittomasti maassa oleskelevien määrä ei näytä toistaiseksi lisääntyneen, mutta riski määrän kasvamiseen on edelleen olemassa.

Poliisin tilastot 1.1.-31.12.2017

Poliisin tilastot 1.1.-31.12.2017 ulkomaan kansalaisten osuus

Poliisin tilastot 1.1.-31.12.2017 turvapaikanhakijat

Lähde: Poliisihallitus