Poliisin ohjeita syksyn liikenteeseen

Päivitetty 11.10.2022, Julkaistu 11.10.2022 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Itä-Uudenmaan poliisin liikennesektori kokosi kuusi tärkeää ohjetta autoilijoille ja pyöräilijöille, joiden avulla syksyn liikenteeseen lähteminen voi helpottua.

- Syksy tuo liikenteeseen omat haasteensa. Pimeä aika pitenee, aamut ovat kosteita ja kylmiä, hirvieläimet liikkuvat vilkkaimman liikenteen aikaan ja sateiset säät huonontavat ajo-olosuhteita. Kokosimme kuusi tärkeää ohjetta autoilijoille ja pyöräilijöille, joiden avulla syystalven liikenteeseen lähteminen voi helpottua, toteaa komisario Katri Lehti liikennepoliisisektorilta.

1. Varaa aikaa auton lämmittämiseen ja lasien puhdistamiseen

Syysaamuisin auton lasit ovat märkiä, huurteisia tai jäisiä. Kaikki ymmärtävät, mitä ongelmia jäiset lasit aiheuttavat. Kuitenkin lähes yhtä pahan näkemisrajoitteen aiheuttavat myös huurteiset ja märät lasit. Tämä korostuu varsinkin kirkkaina aamuina matalalta paistavaan vasta-aurinkoon ajaessa. Näkyvyys sivulasien läpi on yhtä tärkeää kuin näkyvyys tuulilasista. Varaa aikaa auton lämmittämiseen ja lasien puhdistamiseen. Sisäilmalämmitin kannattaa ottaa käyttöön mieluummin liian aikaisin kuin myöhään.

2. Ajoneuvon valojen kunto kannattaa tarkastaa ennen liikkeellelähtöä

Toimivat valot auttavat havainnoimaan erityisesti kevyttä liikennettä ja hirvieläimiä. Samalla muun liikenteen on helpompi arvioida esimerkiksi vastaantulevan ajoneuvon etäisyyttä ohitustilanteissa. Valojen käyttöön tulee myös paneutua. Uusissa ja uudehkoissa autoissa on vakiovarusteina päiväajovalot. Kun ne ovat kytkettyinä, takavalot eivät yleensä pala. Sateessa, sumussa, hämärässä ja pimeässä päivävaloja ei saa käyttää. Varsinkin valoisaan aikaan sumurintamaan ajaessa valoautomatikka ei tunnista tilannetta ja takavalot eivät syty. Tämä voi olla haastava tilanne takana tulevalle liikenteelle. Peräänajon riski kasvaa ja useiden ajoneuvojen peräänajosumat ovat tyypillinen syksyn ja talven ongelma. Valojen käyttöäkin tärkeämpää on huolehtia riittävistä ajo etäisyyksistä.

3. Takavalo on pakollinen polkupyörässä

Polkupyörän takavalo tuli pakolliseksi uuden tieliikennelain myötä 1.6.2020. Etuvalo pyöräilijöille on ollutkin jo pakollinen, ja nyt turvallisuuden edistämiseksi pyöräilijöiltä vaaditaan myös punaista pyörän takavaloa. Valoja edellytetään käytettävän valoisan ajan ulkopuolella sekä näkyvyyden ollessa heikentynyt sään vuoksi. Takavalo voi sijaita myös pyöräilijän kypärässä tai repussa. Tärkeintä on, että se näkyy ja varoittaa muita liikenteessä kulkevia.

4. Auton renkaat ajokelin mukaisesti

Jos sää tai keli sitä edellyttää, 1.11.-31.3. aikana on käytettävä talvirenkaita. Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. ja muulloinkin sään tai kelin niin vaatiessa. Riittävän kulutuspinnan lisäksi on talvirenkaissa syytä huomioida myös niiden ikä. Hyväkuntoinen, yli viisi vuotta vanha rengas on pito-ominaisuuksiltaan selvästä uutta huonompi. Huomioithan myös, että jarrullisessa perävaunussa vaaditaan talvirenkaat, jos vetoauto on varustettu nastarenkailla.

5. Hämärän ja pimeän kelin nopeusrajoitukset

Vaikka yleisesti puhutaan talvinopeusrajoituksista, ovat ne ensisijaisesti pimeän ja hämärän kelin rajoituksia. Koska näissä olosuhteissa pystyy tekemään havaintoja muista huomattavasti myöhemmin, on järkevää pudottaa nopeutta. Se antaa pelivaraa ja mahdollistaa oikeat toimenpiteet vaaratilanteissa.

6. Hirvieläimet liikkuvat aamu- ja iltahämärissä

Vuorokauden hämärät ajankohdat ajoittuvat vilkkaaseen työmatkaliikenteeseen. Käynnissä oleva metsästyskausi ajaa eläimiä alueille, joissa ne eivät välttämättä liiku normaalisti. Vauhkoontuneet eläimet käyttäytyvät vieläkin yllättävämmin. Ainoa tapa välttää eläinonnettomuuksia on ajonopeuksien pudottaminen. Tämä kannattaa tehdä erityisesti alueilla, joissa on liikennemerkeillä varoitettu hirvieläimistä. Vaikka onnettomuutta ei voisikaan välttää, sen seuraukset lievenevät nopeutta pudottamalla.
 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.