Mainos:

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus: Maahanmuuton turvallisuushaasteet pitkäkestoisia.

Julkaistu 10.12.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Vuosi sitten Poliisiammattikorkeakoululle tutkimustyön tehneet Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun dosentti Pirjo Jukarainen ja kansainvälisen politiikan dosentti Kari Laitinen eivät vähättele maahanmuuton vaikutusta suomalaisten yleiseen turvallisuustilanteeseen.

Näin he kirjoittavat:

"Turvattomuuden tunne on lisääntynyt yhteiskunnassamme. Kehitys liittyy erityisesti Euroopan pakolaiskriisiin, sen näkyviin lieveilmiöihin - etnisten ja uskonnollisten ryhmien välisiin yhteenottoihin, omaisuusrikoksiin, seksuaaliseen väkivaltaan ja häirintään - ja yleiseen yhteiskunnalliseen epävarmuuteen. Pariisin terrori-iskut ja kansainvälinen poliittisesti jännittynyt tilanne ovat voimistaneet turvattomuutta.

Maahanmuuton kasvuun liittyviä turvallisuuskysymyksiä on julkisessa keskustelussa käsitelty pintapuolisesti ja jopa vähätellen. Erikoisimpia sävyjä keskustelussa on edustanut suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan syyllistäminen1 turvapaikanhakijoiden jo tekemistä tai tulevista rikoksista. Anarkistien pyrkimykset vaientaa kansallismielisten mielenosoitus itsenäisyyspäivänä väkivallan keinoin ja maahanmuuttokriittisen perussuomalaisen puolueen kannatuksen lasku kertovat demokratian kriisistä2.

Mainos:

Turvattomuuden tunteen taustatekijöistä ja maahanmuuton lieveilmiöistä tulisi kiireesti käydä kriittistä, toisia kunnioittavaan dialogiin pyrkivää ja tosiasiat tunnistavaa poliittista keskustelua. Maahanmuuttoa ja sisäistä turvallisuutta käsittelevän politiikan tarve ei nimittäin katoa pitkään aikaan."

Tästä on helppo olla samaa mieltä. Tutkijat jatkavat:

"1) Suomalaisten syyllistämisellä viittaamme mm. verkkokirjoitteluun seksuaalirikosten ja ahdistelutapausten yhteydessä, joissa herkästi syyllistetään uhria (esimerkiksi julkisella paikalla liikkumisesta, pukeutumisesta, käyttäytymisestä). Ongelmallista on myös etsiä syytä turvapaikanhakijoiden tekemiin rikoksiin heidän täällä kohtaamastaan syrjinnästä, kun taustasyyt lienevät enemmän yksilöllisiä (esimerkiksi pitkään jatkunut näköalattomuus, päihteiden käyttö tai patriarkaalinen suhtautuminen naisen asemaan yhteiskunnassa).

2) Demokratian kriisillä tarkoitetaan luottamuksen rapautumista poliittiseen, edustukselliseen demokratiaan, ja ”politiikan” tekemiseen sen sijaan väkivallalla tai vihapuheella. Perussuomalaisten kannatuksen lasku on esimerkkinä ilmiöstä, jossa äänestäjien luottamus puolueen kykyyn vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon heikkenee. Voidaan miettiä, siirtyvätkö pettyneet äänestäjät muiden puolueiden taakse vai voiko pettymys demokraattiseen vaikuttamiseen saada ihmiset etsimään muita, radikaalimpia tapoja vaikuttaa? Tästä politiikan kriisistä ovat kertoneet viime aikoina mm. politiikan tutkija Jarmo Rinne (Aamulehti 1.10.2015) ja tutkimusjohtaja Leena Malkki (Politiikasta.fi 27.9.2015, Aamulehti 1.10.2015, Ilta-Sanomat 22.11.2015)."

Tämä on hyytävää luettavaa suomalaisen yhteiskunnan vakaudesta kiinnostuneille:

  • Maahanmuuton aiheuttamasta turvallisuusvajeesta huolestuneille suomalaisille tuotetaan syvä pettymys a) olemalla kiinnostumatta heidän huolistaan, b) heittämällä rasismi-syyte päin naamaa.
  • Väkivaltarikoksiin syyllistyvien maahanmuuttajien käsittely mediassa on voittopuolisesti puolustelevaa, -siinä kuin suomalaisia syyllistetään. Ei riitä, että enenevän osan kansalaisista julkiseen keskusteluun haluama aihe vaiennetaan, vaan media aktiivisesti löytää puoltavia seikkoja väkivallantekijöistä heistä uutisoidessaan.
  • Kun poliittiset vaikuttajat ovat median kanssa samalla linjalla, yhä useammalle muodostuu käsitys, että suomalainen poliittinen päätöksenteko ja valtio ovat heitä vastaan ja väkivallantekijöiden puolella.
  • Edellissä eduskuntavaaleissa tyytymättömyys kanavoitui perussuomalaisten äänestämiseen: Ei ole yhtään kaukaahaettu tulkinta, että persujen (gallup-)kannatuksen lasku ei ole pettymystä puolueeseen, vaan demokraattiseen vaikuttamiseen.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus kannattaa lukea kokonaisuudessaan: http://www.polamk.fi/avauksia/kirjoitukset/1/0/maahanmuuton_turvallisuushaasteet_pitkakestoisia_42243

Raportti on vuodelta 2015. Mikään siinä kuvattu epäkohta ei ole korjaantunut, ja raportin pessimistisimmät ennusteet ovat edenneet kuvattuun suuntaan. di-gold

 

http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/09/27/haluaako-joku-kansan-kahtiajakautumista-ihan-tosissaan/

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Konkretiaa
Konkretiaa
9 years ago

No tähän ei olisi tarvittu tuota tutkimusta. -90 luvulla maahantulleet Somalit ovat yhä ongelma rikollistilastoissa ja KELA-tilastoissa. Ne aiheuttavat vieläkin pelkoa ja hämmennystä mm. asematunnelissa. Joten, konkreettisia tietoa on saatavilla suoraan kansalta.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.