Poliisi kampanjoi valepoliiseja vastaan: Muistutus jääkaapin ovessa kehottaa pitämään pankkitunnukset salassa

Julkaistu 20.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Älä kerro verkkopankin tai maksukortin tunnuksia kenellekään - ei vaikka kysyjä kertoisi olevansa poliisi. Näin poliisi muistuttaa kampanjassaan, jonka tavoitteena on ennalta estää valepoliisien tekemiä huijausrikoksia.

Poliisi on yhteistyössä finanssialan sekä vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa tuottanut materiaalia huijausten ennalta estämisen tueksi. Poliisi on painattanut staattisia tarroja vaikkapa ikäihmisen jääkaapin oveen liimattavaksi sekä tehnyt tulostettavaa materiaalia verkkosivulleen sekä nostaa asiaa esille sosiaalisessa mediassa.

Verkkosivulla on myös tulostettavia ja leikattavia muistilappuja, joita voidaan kiinnittää magneetilla sopivaan paikkaan, jos staattista tarraa ei ole saatavilla. Muistilappujen sanoma on sama kuin tarroissa: Älä kerro verkkopankin tai maksukortin tunnuksia kenellekään - ei vaikka kysyjä kertoisi olevansa poliisi.

Laaja koko maata koskeva ongelma

Valepoliisirikoksista on syntynyt Suomeen vakava ongelma. Kuluvan vuoden aikana poliisina esiintymisestä eli virkavallan anastuksista, niihin liittyvistä petosrikoksista ja niiden yrityksistä on kirjattu jo 950 rikosilmoitusta.

Valepoliisi-ilmiössä poliisina esiintyvät rikolliset käyttävät hyväkseen suomalaisten luottamusta virkavaltaan. Valepoliisit kalastelevat erityisesti ikäihmisten pankkikortti- ja verkkopankkitunnuksia.

Valepoliisirikosten rikosvahingot ovat kuluvana vuonna yhteensä lähes miljoona euroa.

– Kaikenlainen huijaaminen poliisien, pankkien henkilökunnan ja muiden luottamusta herättävien tahojen nimissä on lisääntynyt. Soitettujen puheluiden lisäksi huijarit ovat pyrkineet pääsemään iäkkäiden henkilöiden asuntoihin "tarkastamaan" näiden arvo-omaisuutta, käteistä rahaa ja aseita, poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta kertoo.

Poliisilaitokset, Poliisihallitus ja Keskusrikospoliisi tekevät ilmiön torjunnassa tiivistä yhteistyötä keskenään. Ilmiön torjunnan koordinoinnista vastaa Keskusrikospoliisi.

Tehokkainta on ennalta estäminen

Valepoliisirikoksissa tehokkainta rikostorjuntaa on estää niitä ennalta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Viesti on yksinkertainen: Älä kerro verkkopankin tai maksukortin tunnuksia kenellekään - ei vaikka kysyjä kertoisi olevansa poliisi.

– Varallisuuteen sekä pankkikortti- ja pankkitileihin liittyvät tiedot on pidettävä salassa. Niitä eivät kysele poliisi, pankki tai muutkaan viranomaiset. Rikollista tietojen kalastelua tehdään niin puhelimitse, sähköpostitse kuin tekstiviestillä. Tietoja ei tule antaa, vaikka niitä tultaisiin ovelle vaatimaan, Aho korostaa.

Soita huijauksesta tai sen yrityksestä heti hätänumeroon

Huijauksista on aina välittömästi ilmoitettava hätänumeroon 112.

Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Kimmo Kuusiston mukaan valepoliisitapaukset kuuluvat omaisuuden suojaan liittyviin tehtäviin, joten soitto 112:een on paikallaan.

– Hätäkeskuspäivystäjä tekee tapahtumasta riskinarvion, esittää ilmoittajalle tapahtumaan liittyviä kysymyksiä, määrittelee jatkotoimenpiteet sekä ohjeistaa ilmoittajaa, Kuusisto sanoo.

Poliisi korostaa, että myös huijausten yrityksistä on todella tärkeää ilmoittaa hätänumeroon.

Maksukorttien ja verkkopankin käytön rajoitukset käyttöön

Poliisin verkkosivulla osoitteessa http://www.poliisi.fi/rikokset/huijaukset#Valepoliisi-ilmiö on tietoa ilmiöstä sekä ohje, miten rahat voidaan suojata huijareilta. Ohje voidaan tulostaa ja sitä voidaan jakaa erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Myös omaiset voivat tulostaa ohjetta niin itselleen kuin läheisilleenkin muistutukseksi.

Vahingon torjunnasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Risto Karhunen pankkeja edustavasta Finanssiala ry:stä korostaa, että maksukortteihin ja verkkopankkiin kannattaa laittaa päivä-, nosto- tai muut käytettävissä oleva rajoitukset.

– Tällä tavoin väärinkäytöstapauksessa vahinkojen määrä voidaan rajoittaa pieneksi. Rajoitukset voi tehdä verkkopankissa ja rajoitusten laittamiseksi kannattaa pyytää apua läheisiltä tai myös pankista, Karhunen sanoo.

Huijauksista tiedotettava laajasti

Vanhustyön Keskusliiton Kotiturvahankkeen projektivastaavan Kaisa Eskelisen mukaan on erittäin tärkeää tiedottaa ilmiöstä laajalti sekä suoraan ikääntyneille ihmisille ja näiden omaisille että heidän parissaan työskenteleville ammattilaisille ja vapaaehtoisille.

– Vaikka tilastollisesti iäkkäillä on muuta väestöä pienempi riski joutua rikoksen uhriksi, valepoliisitapauksissa vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti iäkkäät, hän sanoo.

Hän muistuttaa, että ikääntyneiden määrä kasvaa lähivuosina, joten siinäkin mielessä heidän huomioimisensa tässä asiassa on tärkeää.

Hän kehottaakin sekä omaisia että kaikkia muitakin vanhusten kanssa tekemisissä olevia ottamaan asian vanhusten kanssa jutellessaan esille: pankkiasiat on pidettävä salassa, verkkopankin tai maksukortin tunnuksia ei pidä kertoa kenellekään. Ja myös muistuttaa, että mahdollisissa huijauksissa ja niiden yrityksissä pitää soittaa hätänumeroon.

Lähde: Poliisi

 

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu tänään 13:06 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.