Poliisi kampanjoi valepoliiseja vastaan: Muistutus jääkaapin ovessa kehottaa pitämään pankkitunnukset salassa

Julkaistu 20.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Älä kerro verkkopankin tai maksukortin tunnuksia kenellekään - ei vaikka kysyjä kertoisi olevansa poliisi. Näin poliisi muistuttaa kampanjassaan, jonka tavoitteena on ennalta estää valepoliisien tekemiä huijausrikoksia.

Poliisi on yhteistyössä finanssialan sekä vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa tuottanut materiaalia huijausten ennalta estämisen tueksi. Poliisi on painattanut staattisia tarroja vaikkapa ikäihmisen jääkaapin oveen liimattavaksi sekä tehnyt tulostettavaa materiaalia verkkosivulleen sekä nostaa asiaa esille sosiaalisessa mediassa.

Verkkosivulla on myös tulostettavia ja leikattavia muistilappuja, joita voidaan kiinnittää magneetilla sopivaan paikkaan, jos staattista tarraa ei ole saatavilla. Muistilappujen sanoma on sama kuin tarroissa: Älä kerro verkkopankin tai maksukortin tunnuksia kenellekään - ei vaikka kysyjä kertoisi olevansa poliisi.

Laaja koko maata koskeva ongelma

Valepoliisirikoksista on syntynyt Suomeen vakava ongelma. Kuluvan vuoden aikana poliisina esiintymisestä eli virkavallan anastuksista, niihin liittyvistä petosrikoksista ja niiden yrityksistä on kirjattu jo 950 rikosilmoitusta.

Valepoliisi-ilmiössä poliisina esiintyvät rikolliset käyttävät hyväkseen suomalaisten luottamusta virkavaltaan. Valepoliisit kalastelevat erityisesti ikäihmisten pankkikortti- ja verkkopankkitunnuksia.

Valepoliisirikosten rikosvahingot ovat kuluvana vuonna yhteensä lähes miljoona euroa.

– Kaikenlainen huijaaminen poliisien, pankkien henkilökunnan ja muiden luottamusta herättävien tahojen nimissä on lisääntynyt. Soitettujen puheluiden lisäksi huijarit ovat pyrkineet pääsemään iäkkäiden henkilöiden asuntoihin "tarkastamaan" näiden arvo-omaisuutta, käteistä rahaa ja aseita, poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta kertoo.

Poliisilaitokset, Poliisihallitus ja Keskusrikospoliisi tekevät ilmiön torjunnassa tiivistä yhteistyötä keskenään. Ilmiön torjunnan koordinoinnista vastaa Keskusrikospoliisi.

Tehokkainta on ennalta estäminen

Valepoliisirikoksissa tehokkainta rikostorjuntaa on estää niitä ennalta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Viesti on yksinkertainen: Älä kerro verkkopankin tai maksukortin tunnuksia kenellekään - ei vaikka kysyjä kertoisi olevansa poliisi.

– Varallisuuteen sekä pankkikortti- ja pankkitileihin liittyvät tiedot on pidettävä salassa. Niitä eivät kysele poliisi, pankki tai muutkaan viranomaiset. Rikollista tietojen kalastelua tehdään niin puhelimitse, sähköpostitse kuin tekstiviestillä. Tietoja ei tule antaa, vaikka niitä tultaisiin ovelle vaatimaan, Aho korostaa.

Soita huijauksesta tai sen yrityksestä heti hätänumeroon

Huijauksista on aina välittömästi ilmoitettava hätänumeroon 112.

Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Kimmo Kuusiston mukaan valepoliisitapaukset kuuluvat omaisuuden suojaan liittyviin tehtäviin, joten soitto 112:een on paikallaan.

– Hätäkeskuspäivystäjä tekee tapahtumasta riskinarvion, esittää ilmoittajalle tapahtumaan liittyviä kysymyksiä, määrittelee jatkotoimenpiteet sekä ohjeistaa ilmoittajaa, Kuusisto sanoo.

Poliisi korostaa, että myös huijausten yrityksistä on todella tärkeää ilmoittaa hätänumeroon.

Maksukorttien ja verkkopankin käytön rajoitukset käyttöön

Poliisin verkkosivulla osoitteessa http://www.poliisi.fi/rikokset/huijaukset#Valepoliisi-ilmiö on tietoa ilmiöstä sekä ohje, miten rahat voidaan suojata huijareilta. Ohje voidaan tulostaa ja sitä voidaan jakaa erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Myös omaiset voivat tulostaa ohjetta niin itselleen kuin läheisilleenkin muistutukseksi.

Vahingon torjunnasta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Risto Karhunen pankkeja edustavasta Finanssiala ry:stä korostaa, että maksukortteihin ja verkkopankkiin kannattaa laittaa päivä-, nosto- tai muut käytettävissä oleva rajoitukset.

– Tällä tavoin väärinkäytöstapauksessa vahinkojen määrä voidaan rajoittaa pieneksi. Rajoitukset voi tehdä verkkopankissa ja rajoitusten laittamiseksi kannattaa pyytää apua läheisiltä tai myös pankista, Karhunen sanoo.

Huijauksista tiedotettava laajasti

Vanhustyön Keskusliiton Kotiturvahankkeen projektivastaavan Kaisa Eskelisen mukaan on erittäin tärkeää tiedottaa ilmiöstä laajalti sekä suoraan ikääntyneille ihmisille ja näiden omaisille että heidän parissaan työskenteleville ammattilaisille ja vapaaehtoisille.

– Vaikka tilastollisesti iäkkäillä on muuta väestöä pienempi riski joutua rikoksen uhriksi, valepoliisitapauksissa vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti iäkkäät, hän sanoo.

Hän muistuttaa, että ikääntyneiden määrä kasvaa lähivuosina, joten siinäkin mielessä heidän huomioimisensa tässä asiassa on tärkeää.

Hän kehottaakin sekä omaisia että kaikkia muitakin vanhusten kanssa tekemisissä olevia ottamaan asian vanhusten kanssa jutellessaan esille: pankkiasiat on pidettävä salassa, verkkopankin tai maksukortin tunnuksia ei pidä kertoa kenellekään. Ja myös muistuttaa, että mahdollisissa huijauksissa ja niiden yrityksissä pitää soittaa hätänumeroon.

Lähde: Poliisi

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.