Poliisi: Hyvin suunniteltu käyttöhuonekokeilu voi olla mahdollisuus

Julkaistu 10.10.2022 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Huumausaineiden käyttötilakokeilu on teema, josta käydään säännöllisin väliajoin julkista keskustelua. Nyt kansalaisaloite huumausaineiden käyttötilakokeilusta on kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn.

Poliisi on pitkään ollut huolissaan lisääntyvästä huumeiden käytöstä, huumerikollisuudesta, väkivalta- ja muusta liitännäisrikollisuudesta ja niiden mukanaan tuomasta inhimillisestä kärsimyksestä. Huumausaineiden käytöstä johtuvat ongelmat ovat monisyinen ja -tahoinen ongelma, johon ei ole yksiselitteistä ja helppoa ratkaisua.

Kansalaisaloite avaa ja syventää huumausaineisiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua ja pistää viranomaistenkin aivonystyrät liikkeelle. Käyttöhuonetilojen mahdollisuuksia ja uhkia on mietitty myös poliisissa.

Miltä käyttöhuonekokeilu poliisin korvaan sitten kuulostaa?

Poliisitoiminnan näkökulmasta käyttötilakokeilu olisi varmasti haastava. Näemme käyttötiloissa kuitenkin myös mahdollisuuksia. Huolellisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa suunnitellut, käyttäjäryhmältään rajatut ja valvotut huumausaineen käyttöhuoneet voisivat olla perusteltu lisä nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteisiin, palveluihin ja muihin huumausaineiden käytöstä johtuvien haittojen ennalta ehkäisyyn.

Tästä pääsemme heti muutamaan muttaan.

Kokeilun tiellä on poliisin näkökulmasta useampia mutkia, mutta alkuun nyt kaksi merkittävää kokonaisuutta: voimassa oleva lainsäädäntö ja käyttötilojen kohderyhmän rajaaminen. Jos kokeilua varten lakia ei muuteta, poliisin kanta on selkeä: huumeiden käyttö ja hallussapito on rangaistavaa, ja meidän on niihin lain vaatimuksesta puututtava. Kokeilu vaatisi siis ehdottomasti tarkkarajaisia lakimuutoksia.

Toinen alkumetreillä ratkaisua vaativa asia on käyttötilojen kohderyhmä eli se, kenelle tila on tarkoitettu. Poliisi ei halua olla luomassa tai mahdollistamassa vapaa-aluetta huumausaineiden käyttämiselle. Aluetta, minne kuka vain voi mennä käyttämään tai kokeilemaan huumeita. Käyttötilan tulee olla tarkoitettu niille täysi-ikäisille huumeriippuvuudesta kärsiville, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Poliisin näkemyksen mukaan käyttötilojen tavoitteena tulee olla huumausaineiden käytön ja houkuttelevuuden vähentäminen, hoitoonohjauksen ja muiden liitännäisten palveluiden kehittäminen ja parantaminen.

Näitä mutkia tulee keskustelun edetessä ilmenemään lisää. Niiden suoristamiseen tarvitaan avointa, rehellistä ja asiapohjaista, perusteluiltaan kestävää yhteiskunnallista keskustelua eri viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, poliitikkojen, kansalaisten ja kokemusasiantuntijoiden kesken. Ratkotaan tämä vaikea ongelma yhdessä.

Päihdeongelmien ratkaiseminen tarvitsee kaikkien panosta

Poliisi ei halua olla esteenä tai hidasteena päihdepalveluiden kehittämisessä ja tukee toimenpiteitä, joilla huumeiden käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää. Poliisi on erityisen huolissaan lasten ja nuorten huumausaineiden käytöstä. Myös me toivomme ensisijaisesti ratkaisuja huumeiden käytön vähentämiseksi. Siksi olemme jo pidemmän aikaa suunnanneet keinovalikoimaamme entistä enemmän huumerikosten ennalta estämiseen ja toimenpiteiden porrastamiseen sanktioiden sijaan. Ohjaamme päihdehoitoon sen sijaan, että vain iskisimme sakkoa kouraan.

Poliisi on kuitenkin vain yksi toimijoista päihdeongelmien ratkaisussa, ja meillä toimivaltuudet ja keinot painottuvat häiriöiden ja rikosten ennalta estämiseen, turvallisuuden ylläpitämiseen sekä rikostutkintaan. Päihdepalveluiden järjestämisvastuu on kunnilla, riittävät resurssit on varmistettava. Toimintaa ja palveluita on kehitettävä jatkossakin.

Huumeriippuvuus on vakava terveysongelma, johon liittyy runsaasti haittoja niin yksilölle, läheisille kuin koko yhteiskunnalle. Siksi avun saaminen huumeriippuvuudesta kärsiville on meidän kaikkien etu. Poliisin näkemyksen mukaan on erittäin tärkeää, että koko hoitoonohjausketju saadaan toimivaksi, ja tämä on se keskeinen haaste meille kaikille.

Palveluiden lisääminen ja hoito maksavat. Kyse on lopulta valtion ja kuntien arvovalinnoista. Mihin toimenpiteisiin Suomessa ollaan valmiita päihdehaittojen vähentämiseksi?

Tuomas Pöyhönen
Poliisitarkastaja
Poliisihallitus

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.