Poliisi haluaa pitää henkilörekisteriä rikollisten lähipiiristä sekä rikosten uhreista ja todistajista, jopa ilmoittajista

Julkaistu 21.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Poliisin henkilötietojen käsittelyyn ehdotetaan uutta lainsäädäntöä. Lakiluonnoksen toteutuessa poliisi saa aikaisempaa huomattavasti laajemmat valtuudet esimerkiksi ylläpitää erilaisia henkilörekistereitä, jotka tähän saakka ovat olleet laittomia.
Poliisi haluaa ylläpitää rekistereitä esimerkiksi rikoksen uhreista, todistajista, ilmoittajista ja asianomistajista. Myös rikolliseen toimintaan syyllistyneiden tai epäiltyjen henkilöiden kanssa yhteyttä pitävät henkilöt, eli perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät, työkaverit ja naapurit saattavat jatkossa olla poliisien rekistereissä tietämättään.

Sisäministeriö on lähettänyt lausunnolle lakiluonnoksen henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa. Uudella poliisin henkilötietolailla korvattaisiin olemassa olevat säännökset poliisin henkilötietojen käsittelystä. Uuden lain tulee täyttää uudistuneen EU:n tietosuojalainsäädännön vaatimukset, ottaen huomioon rikostorjunnan tarpeet ja perus- ja ihmisoikeuksien asettamat vaatimukset.

Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle niin, että esitys käsiteltäisiin mahdollisimman samanaikaisesti EU:n tietosuojalainsäädännön täytäntöönpanoa koskevien hallituksen esitysten kanssa. EU:n uusi tietosuojalainsäädäntö hyväksyttiin 27.4.2016. Lakihankkeessa pannaan myös täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi matkustajarekisteritietojen (PNR) hyödyntämisestä rikostorjunnassa, joka hyväksyttiin samanaikaisesti tietosuojalainsäädännön kanssa.

Poliisin mahdollisuudet tehokkaaseen rikostiedusteluun paranisivat

Epäiltyjen tietojärjestelmää koskeva pykälä ollaan korvaamassa rikostiedusteluun liittyvää henkilötietojen käsittelyä koskevalla säännöksellä. Uudella sääntelyllä parannettaisiin poliisin mahdollisuuksia rikosten ennalta estämiseen ja selvittämiseen tehokkaan rikostiedustelun avulla. Rikostiedustelun avulla hankitaan ja analysoidaan rikostorjunnan kannalta merkityksellistä tietoa sekä tuotetaan selvityksiä rikoksista, rikollisista, rikollisuudesta ja sen seurauksista sekä yhteiskuntaa vaarantavista ilmiöistä.

Poliisille ei olla ehdottamassa uusia toimivaltuuksia tiedonhankintaan. Sen sijaan varmistetaan poliisin mahdollisuudet käsitellä olemassa olevilla toimivaltuuksilla saatuja henkilötietoja. Jatkossa henkilötietoja voisi käsitellä nykyistä paremmin esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai rikollisryhmiin kohdistuvien rikosanalyysien tekemiseksi ja laajempiin tapahtumakokonaisuuksiin liittyen.

Samalla säännös antaisi poliisille nykyistä paremmat mahdollisuudet käsitellä eri henkilöryhmien tietoja. Järjestelmään kirjattaisiin eri tavoin rikokseen tai rikolliseen toimintaan liittyviä henkilöitä sekä henkilöitä, jotka ovat poliisin tarkkailun kohteena. Lisäksi rikostiedustelutarkoituksessa voitaisiin käsitellä tietoja henkilöistä, jotka toistuvasti pitävät yhteyttä tai tapaavat rikokseen tai rikolliseen toimintaan liittyviä henkilöitä.

Poliisi voisi käsitellä rikostiedustelutarkoituksia varten myös todistajien, uhrien, rikosten ilmoittajien ja asianomistajien henkilötietoja. Kun kyse olisi muista kuin varsinaisesta rikollisesta toiminnasta epäillyistä henkilöistä, henkilötietojen käsittelylle asetettaisiin kuitenkin korkeampi kynnys tietosuojan ja oikeusturvan varmistamiseksi. Poliisi saisi käsitellä näiden henkilöiden tietoja rikostiedustelutarkoituksessa vain silloin, kun se on välttämätöntä rikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi.

Lentoliikenteen matkustajarekisteritietoja voitaisiin hyödyntää aiempaa laajemmin vakavien rikosten torjunnassa

EU:n matkustajarekisteridirektiivi velvoittaa lentoliikenteen harjoittajat siirtämään määritellyt matkustajatiedot jäsenvaltioiden perustamille tai nimeämille matkustajatietoyksiköille terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Matkustajarekisteritiedoilla tarkoitetaan kunkin matkustajan matkustajatiedot sisältävää rekisteriä, joka sisältää matkustajan varausten yhteydessä antamat tiedot. Suomessa matkustajatietoyksikkönä toimisi poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhdessä muodostama yksikkö.

Matkustajatietoyksiköt analysoivat tietoja ennalta määriteltyjen kriteereiden mukaan sekä vertaavat tietoja terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden torjunnan kannalta olennaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin. Lakiluonnoksessa ehdotetaan myös uuden poliisin henkilörekisterin perustamista tätä varten. Matkustajatietoja olisi säilytettävä matkustajatietoyksikössä viisi vuotta.

Lähde: Sisäministeriö

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.