Mainos:

Pk-yritysbarometri: Suhdanne jatkuu hyvänä, työvoiman saatavuus jo ongelma

Julkaistu 19.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset jatkuvat edelleen hyvinä, sillä niistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Syksyllä suhdanteiden paranemista odotti 47 prosenttia pk-yrityksistä. Suhdanteen heikkenemistä odotti nyt vain kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin 15. helmikuuta.

– Kaksi kolmasosaa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä yritysjoukko on Suomen talouden ja työllisyyden selkäranka, joten niiden näkymät kertovat paljon myös yleisestä talouden kehityksestä. Barometri lupaa hyvän suhdannetilanteen jatkuvan, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.

– Suhdannenäkymät ovat hyvällä tasolla, mutta kasvu vaimenee. Tulevaisuuden kasvun varmistamiseksi pk-yritysten toimintaedellytyksistä pitää huolehtia, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Osaavan työvoiman saatavuuden eteen tehdään töitä

Yli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan jossain määrin kasvua. Yhteensä 14 prosenttia pitää tätä merkittävänä kasvun esteenä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta.

Mainos:

– Barometristä nousee esiin yksi erittäin vakava huoli: työvoiman saatavuus estää tai rajoittaa kasvua jo yli puolella yrityksistä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta. Tämä on vahva viesti koulutusjärjestelmän uudistamisen ja työmarkkinareformien puolesta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Noususuhdanteessa on syytä kiinnittää huomiota myös mahdollisiin kasvun pullonkauloihin. Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaanto sekä osaavan työvoiman saanti ovat hallituksessakin tunnistettuja ongelmia, joiden eteen tehdään töitä. Yhtä hopealuotia ei ole olemassa, vaan tarvitsemme laajasti työnvoiman liikkumiseen, osaamiseen, työkykyyn ja kannustinloukkuihin liittyviä ratkaisuja, ministeri Lintilä vastaa.

Kannattavuusodotukset ja odotukset henkilöstömäärän kasvun suhteen ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan, kun talouskasvu on jatkunut. Parantunut suhdannetilanne näkyy myös pk-yritysten sopeuttamistarpeen vähentymisenä.

Menestystä haetaan kansainvälistymisestä ja uusista teknologioista

Yhteensä jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on liiketoimintaa ulkomailla. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa 50 prosenttia hakee kasvua ulkomailta. Viimeisen vuoden aikana jopa 76 prosenttia pk-yrityksistä on investoinut koneisiin, ohjelmistoihin tai tietotekniikkaan. Henkilöstöään on kouluttanut noin 60 prosenttia.

Viidennes pk-yrityksistä on ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja neljännes uutta tekniikkaa. Pk-yrityksiltä kysyttiin myös ensimmäistä kertaa tekoälyn käytöstä. Tekoälyä jossakin muodossa hyödynsi noin kuusi prosenttia vastaajista, minkä lisäksi yli neljännes vastaajista kertoi tutkivansa tai pilotoivansa tekoälyn hyödyntämistä.

- Yritysten uusiutuminen on tärkeää kasvun ja tuottavuuden näkökulmasta. Onkin ilahduttavaa huomata, että pk-yritykset ovat lähteneet rohkeasti uusiutumisen tielle. Voimakkaasti kasvuhakuisissa pk-yrityksissä uusiutuminen on erityisen vahvaa, kertoo ministeri Lintilä.

Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 84 prosenttia arvioi, että suhdannetilanne oman liiketoiminnan kannalta paranee seuraavan vuoden aikana. Voimakasta kasvua hakee 10 prosenttia ja kasvua mahdollisuuksien mukaan 37 prosenttia pk-yrityksistä. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten vastauksia on analysoitu tarkemmin nyt julkaistavassa työ- ja elinkeinoministeriön Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset -julkaisussa.

Yritykset hakevat rahoitusta kasvu- ja kehityshankkeisiin

Neljännes pk-yrityksistä aikoo hakea rahoitusta tulevan vuoden aikana, osuus on kasvanut viime syksystä. Finnveran mukaan taustalla näkyy talouskasvu ja oletus kasvun jatkumisesta sekä siitä seuraava investointiaktiviteetin lisääntyminen. Jo yli puolet ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista aikoo hakea sitä kone- ja laiteinvestointeihin. Aikomukset ovat lisääntyneet selvästi edellisestä barometristä. Yrityksen kasvu ja kehittämishankkeet ovat myös merkittäviä syitä hakea rahoitusta.

- Tämä näkyy myös Finnveran rahoituksessa, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten osuus rahoituksesta jatkoi kasvuaan viime vuonna. Positiivista on myös se, että kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointiaktiivisuus osoittaa myönteisiä merkkejä. Kyselyn mukaan rahoituksen saatavuutta ei myöskään pidetä enää yhtä suurena ongelmana kuin aiemmin. Tämä on tärkeää, jotta kehityshankkeita uskalletaan viedä eteenpäin, sanoo liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnverasta.

Pk-yritysbarometri

  • perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin
  • julkaistaan kaksi kertaa vuodessa
  • kuvaa pk-yritysten odotuksia vuosi eteenpäin.

Näkemykset rahoituksen saatavuudesta ovat normalisoituneet. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä, ja Finnveran rooli pankkirahoituksen täydentäjänä on säilynyt lähes ennallaan. Reilu viidennes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen, suurinta kiinnostus on teollisuudessa.

Pk-yritysbarometri
Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset -julkaisu

Lähde: TEM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Kyllä kansa tietää
Kyllä kansa tietää
8 years ago

Työvoiman saatavuus ei ole ongelma. Työntekijöiden palkkaus on ongelma. Jos verrataan nykytilannetta -90 lukuun niin silloin jäi nettopalkasta reilusti yli puolet käteen, kaikkien kulujen ja viihteiden jälkeen. Jos nyt pudotetaan pois viihteet niin kulujen jälkeen pitäisi palkkaa saada bruttona tuollaiset 3500e. Siis jokaisen asentajan tai ammattikoulun käyneen. En ole kuullut asentajilla tuollaisista palkoista. Sen sijaan luin Valmet Automotiven 2500e palkkatasosta. Jotta ”työvoimapula” ei vaivaisi työnantajia, pitäisi heidän siirtää osa voitoistaan ja eduistaan työntekijöille. Uskon että sen jälkeen tulijoita on jonoksi asti.

Aivan kuten Uudenkaupungin autotehtaat. Tarjotkaa koko perheelle ilmainen asunto ja perheille kummallekkin vanhemmalle suoraan vakinainen työ, niin jonossa on osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Ja silloin se palkka voi olla luokkaa 2500e/kk. Kun osa kuluista vähennetään autotehtaan voitoista.

juuda
juuda
8 years ago

Aivan oikein. Ei ole olemassa mitään työvoimapulaa. On vain pulaa työnantajista, jotka tarjoavat tarpeeksi hyvät työolosuhteet ja maksavat riittävän (joskus jopa sopimus-)palkan.

Georg
Georg
8 years ago

Palkalla ei nykyään enää elä pääkaupunkiseudulla.
Syynä on asumisen kalleus joka on täysin keinotekoisesti aiheutettu.
Vuokrasäännöstely pitäisi palauttaa, loppuisi verorahojen kuppaus sijoittajien taskuun.
Vuokramarkkinoilta pitäisi lakiteitse poistaa kaikki yksityiset asuntosijoittajat, olisi kansalla varaa ostaa oma asunto kun tarjonta lisääntyisi.

Laissez-faire
Laissez-faire
8 years ago
Reply to  Georg

Myös VVO yhtymäkin (nyk. Kojamo) ?

”VVO joutui vuonna 2012 arvostelun kohteeksi perittyään tasausjärjestelmään vedoten valtion korkotuetusta kohteestaan suurempaa vuokraa kuin mitä oli ilmoittanut ARA:lle[12]. Iltasanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen arvosteli VVO:ta ahneudesta, koska yhtiö teki vuoden 2014 alussa korkeilla vuokrilla 38 miljoonan euron voiton 89 miljoonan euron liikevaihdolla ja maksoi 15 miljoonan euron osingot vuodelta 2013[13].

Vuonna 2016 VVO jakoi yhteensä 104 miljoonan euron ennätysosingot omistajilleen. Jo aiemmin ay-johtajat joutuivat kiusallisesti selittelemään, miksi rahoja ei käytetty pienentämään vuokrankorotuksia kohtuullisiksi, kun asunnoissa asuu paljon liittojen jäseniä”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kojamo#Arvostelu_VVO:ta_kohtaan

Kojamon suurin omistaja on ay-liike.

ja tuore uutinen kertoo…

Ammattiliitoille jälleen jättiosingot vuokrataloyhtiö Kojamosta

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/aX25Rm84

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.