Pk-yritysbarometri: Suhdanne jatkuu hyvänä, työvoiman saatavuus jo ongelma

Julkaistu 19.2.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset jatkuvat edelleen hyvinä, sillä niistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Syksyllä suhdanteiden paranemista odotti 47 prosenttia pk-yrityksistä. Suhdanteen heikkenemistä odotti nyt vain kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin 15. helmikuuta.

– Kaksi kolmasosaa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä yritysjoukko on Suomen talouden ja työllisyyden selkäranka, joten niiden näkymät kertovat paljon myös yleisestä talouden kehityksestä. Barometri lupaa hyvän suhdannetilanteen jatkuvan, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.

– Suhdannenäkymät ovat hyvällä tasolla, mutta kasvu vaimenee. Tulevaisuuden kasvun varmistamiseksi pk-yritysten toimintaedellytyksistä pitää huolehtia, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Osaavan työvoiman saatavuuden eteen tehdään töitä

Yli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan jossain määrin kasvua. Yhteensä 14 prosenttia pitää tätä merkittävänä kasvun esteenä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta.

– Barometristä nousee esiin yksi erittäin vakava huoli: työvoiman saatavuus estää tai rajoittaa kasvua jo yli puolella yrityksistä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta. Tämä on vahva viesti koulutusjärjestelmän uudistamisen ja työmarkkinareformien puolesta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Noususuhdanteessa on syytä kiinnittää huomiota myös mahdollisiin kasvun pullonkauloihin. Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaanto sekä osaavan työvoiman saanti ovat hallituksessakin tunnistettuja ongelmia, joiden eteen tehdään töitä. Yhtä hopealuotia ei ole olemassa, vaan tarvitsemme laajasti työnvoiman liikkumiseen, osaamiseen, työkykyyn ja kannustinloukkuihin liittyviä ratkaisuja, ministeri Lintilä vastaa.

Kannattavuusodotukset ja odotukset henkilöstömäärän kasvun suhteen ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan, kun talouskasvu on jatkunut. Parantunut suhdannetilanne näkyy myös pk-yritysten sopeuttamistarpeen vähentymisenä.

Menestystä haetaan kansainvälistymisestä ja uusista teknologioista

Yhteensä jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on liiketoimintaa ulkomailla. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa 50 prosenttia hakee kasvua ulkomailta. Viimeisen vuoden aikana jopa 76 prosenttia pk-yrityksistä on investoinut koneisiin, ohjelmistoihin tai tietotekniikkaan. Henkilöstöään on kouluttanut noin 60 prosenttia.

Viidennes pk-yrityksistä on ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja neljännes uutta tekniikkaa. Pk-yrityksiltä kysyttiin myös ensimmäistä kertaa tekoälyn käytöstä. Tekoälyä jossakin muodossa hyödynsi noin kuusi prosenttia vastaajista, minkä lisäksi yli neljännes vastaajista kertoi tutkivansa tai pilotoivansa tekoälyn hyödyntämistä.

- Yritysten uusiutuminen on tärkeää kasvun ja tuottavuuden näkökulmasta. Onkin ilahduttavaa huomata, että pk-yritykset ovat lähteneet rohkeasti uusiutumisen tielle. Voimakkaasti kasvuhakuisissa pk-yrityksissä uusiutuminen on erityisen vahvaa, kertoo ministeri Lintilä.

Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 84 prosenttia arvioi, että suhdannetilanne oman liiketoiminnan kannalta paranee seuraavan vuoden aikana. Voimakasta kasvua hakee 10 prosenttia ja kasvua mahdollisuuksien mukaan 37 prosenttia pk-yrityksistä. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten vastauksia on analysoitu tarkemmin nyt julkaistavassa työ- ja elinkeinoministeriön Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset -julkaisussa.

Yritykset hakevat rahoitusta kasvu- ja kehityshankkeisiin

Neljännes pk-yrityksistä aikoo hakea rahoitusta tulevan vuoden aikana, osuus on kasvanut viime syksystä. Finnveran mukaan taustalla näkyy talouskasvu ja oletus kasvun jatkumisesta sekä siitä seuraava investointiaktiviteetin lisääntyminen. Jo yli puolet ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista aikoo hakea sitä kone- ja laiteinvestointeihin. Aikomukset ovat lisääntyneet selvästi edellisestä barometristä. Yrityksen kasvu ja kehittämishankkeet ovat myös merkittäviä syitä hakea rahoitusta.

- Tämä näkyy myös Finnveran rahoituksessa, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten osuus rahoituksesta jatkoi kasvuaan viime vuonna. Positiivista on myös se, että kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointiaktiivisuus osoittaa myönteisiä merkkejä. Kyselyn mukaan rahoituksen saatavuutta ei myöskään pidetä enää yhtä suurena ongelmana kuin aiemmin. Tämä on tärkeää, jotta kehityshankkeita uskalletaan viedä eteenpäin, sanoo liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnverasta.

Pk-yritysbarometri

  • perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin
  • julkaistaan kaksi kertaa vuodessa
  • kuvaa pk-yritysten odotuksia vuosi eteenpäin.

Näkemykset rahoituksen saatavuudesta ovat normalisoituneet. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä, ja Finnveran rooli pankkirahoituksen täydentäjänä on säilynyt lähes ennallaan. Reilu viidennes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen, suurinta kiinnostus on teollisuudessa.

Pk-yritysbarometri
Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset -julkaisu

Lähde: TEM

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.