Mainos:

Pitkäaikaistyöttömyys väheni edelleen toukokuussa

Julkaistu 20.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuun lopussa yhteensä 291 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 40 600 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 12 800:lla. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 106 500, mikä on 18 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 112 900 eli 12 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 6 700 vähemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa eli yhteensä 35 100. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-toukokuussa keskimäärin 62,3 prosenttia, mikä on 2,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin toukokuun aikana 52 100 eli 3 900 enemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli toukokuussa avoinna 97 400 työpaikkaa, mikä on 5 300 enemmän kuin vuosi sitten.

Mainos:

Koko maassa oli lomautettuna toukokuun lopussa 21 800 henkilöä, mikä on 9 100 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 12 600 henkilöä, mikä on 7 400 vähemmän kuin edellisen vuoden toukokuussa.

Työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat vähentyneet. Ennakkoilmoitusten mukaan on mahdollista, että 1 900 henkilöä lomautetaan lähitulevaisuudessa, mikä on 1 100 vähemmän kuin vuosi sitten. Tulevien lomautusten määrä laski huhtikuusta toukokuuhun 900:lla.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli toukokuun lopussa 124 300 henkilöä, mikä on 2 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.

Tilastokeskus: Työttömyysaste 10,7 prosenttia

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli toukokuussa 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 69,4 prosenttia, mikä on 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden toukokuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 297 000, mikä oli lähes saman verran kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 10,7 prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin.

Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot:

Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon ja tulevien lomautusten erillisseurantaan, sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.

TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Juha Sipilä
Juha Sipilä
9 years ago

Nuo kaikki luvut on kusetusta ja kaunistelua, kylmä totuus on, että työttömiä on 1,6 miljoonaa.

Vanhanpiian vero
Vanhanpiian vero
9 years ago

Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni vain sen vuoksi että niitä siirrettiin varhaiseläkkeelle. TIeto on nykyään ripoteltu ”valmiiksi pureskeltaviin julkaisuihin” jolloin niitä ei itse pääse tarkistamaan ja siitä syntyykin suurin vale/virhekäsitys valtakuntamme tilanteesta. Mutta jos halutaan tietää todellinen työttömyysaste niin sitä voidaan laskea seuraavasti:

– työ- ja elinkeinotoimistoissa oli Joulukuussa 2016 työttöminä työnhakijoina 358 083 henkilöä ( http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79196/1%20Tilastotiedote%202017.pdf?sequence=1 )

– Työvoima sukupuolen ja iän mukaan 2016/12 ( http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2016/12/tyti_2016_12_2017-01-24_tau_004_fi.html):

Sukupuolet yhteensä, ikäluokka: 15-64 vuotiaat: 2 566 000 henkilöä

– Työvoimaosuudet sukupuolen ja iän mukaan 2016/12 ( http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2016/12/tyti_2016_12_2017-01-24_tau_005_fi.html )

Sukupuolet yhteensä, ikäluokka: 15-64 vuotiaat: 74.2%

…ja sitten lasketaan:

– montako henkilöä on oikeasti työmarkkinoiden käytettävissä:
74.2 / 100 * 2 566 000 kpl = 1 903 972 kpl

Sitten lasketaan Suomen (epä)virallinen työttömyysprosentti:
358 038 / 1 903 972 * 100 = 18.804%

Eli Suomen (epä)virallinen työttömyysprosentti Joulukuussa 2016 oli ~18.8%

JNoista luvuistapuuttuvat ne 35 000 mahantulijaa jotka eivät ole työttömiä, koska he ovat yhteiskuntamme työvoimapolitiikan ulkopuolella. Mutta jos heidät laskettaisiin mukaan, olisi (epä)virallinen työttömyysprosentti 20.6%. Ja kun nyt tiedetään että huoltosuhteemme on 56 (100 ihmistä joutuu ylläpitämään 54 ihmisen elämän) ja että vuona 2020 se on 86 niin miten luulette palkkaveron käyttäytyvän? Entä kiinteistöveron? Sähköveron? Ajoneuvoverojen?

Se että huoltosuhteemme tulee olemaan 86 on katatrofaalista (eläkeläiset). Mutta kun siihen yhdstetään 20% tyttömyys, se tarkoittaa että jokainen työssäkäyvä joutuu elättämään yhden ihmisen. Siinä ei ole mitään väärää jos se tapahtuu omien lasten kautta, päinvastoin se on jopa suositeltavaa. Mutta kaikki ne sinkut jotka elävät ”omaa elämäänsä”, varoitus teille. Teidän veroprosenttinne tulee lähestymään hyvin npeasti 50%:ia. ja vähän ylikin. Suomen selviytymiseksi on asetettava uudelleen ”vanhan piian” ja ”vanhan pojan” verot, jotka takaavat että he maksavat omat eläkeiän maksut työikäisinä.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.