Peter Nyberg: TARPEELLISIA AJATUKSIA – ELPYMISRAHASTO

Päivitetty 11.5.2021, Julkaistu 11.5.2021 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Haastattelussa Peter Nyberg Elpymisrahastoa koskien.

Peter Nyberg on Suomalainen valtiotieteentohtori joka toimi valtiovarainminiesteriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkönä helmikuusta 1998 kesäkuuhun 2010. Ennen sitä hän toimi eri tehtävissä Suomenpankissa 1972-1997 ja viimeksi johtokunnan neuvonantajana. Hän on myös ollut mukana kirjoittamassa kirjaa: Euro tulevaisuus-Suomen vaihtoehdot.

 

 

 

Hyvä Peter Nyberg, olet ottanut kantaa Elpymisrahaston suhteen. Kerrotko miksi ?

  • "Käsitykseni mukaan on kyse Suomen itsemääräämisoikeuden merkittävästä vähentämisestä. Se on osa pyrkimyksenä vähitellen muodostaa EU:sta liittovaltion. Keskustelu on käymättä ja kansalaisilta kysymättä.
  • Katson, että on jokaisen vastuuntuntoisen Suomalaisen velvollisuus selvittää tämä itselleen ja ottaa itselleen sopiva kanta. Eli puuttuva keskustelu oli pakko saada vihdoinkin käyntin."

 

Millainen on kantasi Elpymisrahastoa koskien ?

  • "Pääasia on, että Elpymisrahasto (tai sen jokin versio) tarvittaessa toteutetaan EU:n perussopimuksia kiistattomasti kunnioittaen. Nyt kierretään useita hyvin tärkeitä ja tervettä talouspolitiikkaa edistäviä määräyksiä. Ei nähdäkseni ole eduksemme kuulua yhteisöön joka ei kunnioita omia säännöksiä tai lupauksia. Mihin voi silloin luottaa taloudellisissa tai esimerkiksi turvallisuus kysymyksissä?"

 

Mikä on Elpymisrahasto asian tilanne tällä hetkellä?

  • "Huomenna keskiviikkona selviää saako Eduskunta kokoon tarvittavat 2/3 annettujen äänien määrästä. Valtiovarainvaliokunta on esittänyt listan tiukalta kuulostavia ponsia hyväksymisen ehdoksi. Ponnet eivät kuitenkaan sido tätä, eikä varsinkaan seuraavia eduskuntia kun tulee uusia vastaavanlaisia tapauksia.
  • Kyse on siis näennäiskilvestä niiden edustajien hyväksi jotka/joiden kannattajat epäilevät mutta eivät halua äänestää vastaan."

 

Mitä Elpymisrahasto tarkoittaa yhteiskunnallisesti ja tavallisen kansalaisen osalta?

  • "Itse pidän varmana, että paketti on vain alkusarjasta samanlaisia tulonsiirtoja vaikeassa velkatilanteessa oleville maille.
  • Euro-järjestelmä on melko anteeksiantamaton jäsenmailleen. Perussopimuksen mukaan jokainen maa vastaa itse talouspolitiikastaan ja sen seuraamuksista. Tämä vaatii kansalaisilta ja yrityksiltä suurta joustavuutta esimerkiksi palkoissa, työehdoissa ja toimintatavoissa.
  • Maa joka ei siihen pysty kärsii vähitellen matalasta kasvusta, suuresta työttömyydestä, alhaisesta tulotasosta ja ehkä kasvavasta velkataakasta. Jos tätä ei esimerkiksi solidaarisuudesta hyväksytä, on vaihtoehtona pakkotulonsiirroilla tukea tällaisia maita ja tämä on tehty Kreikan tukiohjelmasta lähtien ("Bail-Out"). Tällaisten tulonsiirtojen virta muille on odotettavissa niin kauan kun Suomi katsotaan hoitaneen oma taloutensa riittävän hyvin.
  • Voi tietenkin jatkaa myös näitä näkymiä arvailemalla mitä sen lisäksi tapahtuisi, mutta mitä pidemmälle mennään, sitä epävarmemmat ovat arvailut. EU saa kuitenkin paketin yhteydessä oikeuden rahoittaa budjettinsa lainalla eli harjoittaa omaa "finanssipolitiikkaa". Samoin se saa oikeuden kantaa tiettyjä veroja menojensa kattamiseksi. Se on oikeus jota se varmasti pyrkii laajentamaan mahdollisimman nopeasti ja paljon, kun EU-verotus vähitellen kasvaa suuremmaksi; se alkaa kilpailla kansainvälisen verorasituksen kanssa.
  • Jos esimerkiksi Suomi ei halua kansalaisten kokonaisvero astetta nostaa, on siis pakko alentaa kotimaisia veroja.Tällöin hyvinvointivaltiota ylläpitävä rahoitus vähenee ja Suomen sosiaali-, terveys- ja koulutusjärjestelmää ei enää voida ylläpitää niin kuin tähän saakka on toivottu."

 

Jos Elpymisrahastoon mennään, miten Euron rooli muuttuu Suomalaisia koskien ?

  • "Niinkuin tähänkin saakka Euro todennäköisesti joudutaan pelastamaan aina välillä korkeasti velkaantuneita maita tukemalla, tulonsiirroilla ja EKP:n rahoituksella.
  • Suomalaiset jotka pitävät Eurosta luopumista toivottavana tulevat toteamaan, että jatkuvasti lisääntyvä Suomen oma ja yhteinen velkataakka Euron pelastamiseksi tekee luopumisen yhä vaikeammaksi.
  • Tämäkin on itsemääräämisoikeuden vähittäistä menettämistä."

 

Mitä ero EU:sta tarkoittaisi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

  • "Suurempaa kannatusta on erolla Eurosta ja oman valuutan palauttamisella. Euroerokin johtaisi lyhyellä aikavälillä melkoiseen epäjärjestykseen kun maksu-laki ja talousjärjestelmät uudistettaisiin. Sinä aikana moni Suomalainen varmaan kokisi taloudellista epävarmuutta ja menetystä. Jos kuitenkin uusi valuutta olisi vapaasti kelluva (mikä markka hyvin harvoin oli), olisi odotettavissa nopeasti elpyvää vientiä tilanteen korjaamiseksi.
  • Eli pitkällä aikavälillä olisi odotettavissa matalampi työttömyys. Korkeampi kasvu ja tulotaso sekä suurempi vapaus harjoittaa omaa finanssi-politiikkaa, kaikki tietenkin olettaen,että nykyiset Suomalaiset eivät ole esivanhempiaan kyvyttömämpiä ja ettei EU ryhtyisi poliittiseen ajojahtiin  Suomalaisia kohtaan."

 

Voidaanko markkaa palauttaa?

  • "Voidaan. Jos haluaa tietää miten, on asiasta kirjoitettu artikkelikin": https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3024551

 

Voitaisiinko Suomessa tehdä nk Islanteja ?

  • "Islanti oli kaikista talousyhteisöistä erossa oleva maa. Suomi ei ole, eikä sillä ole edes omaa valuuttaakaan. Sitten Kreikan kriisitukia on pidetty selvänä, ettei Euromaata sallita mennä selvitystilaan vaan se rahoitetaan ja ohjataan EU:n ja EKP:n voimalla. Periaatteessa kyllä pidetään jotain valtionvelan leikkausjärjestelmää järkevänä ja tavoiteltavana, mutta mihinkään yleiseen sopimukseen siitä ei ole päästy."

 

 

 

www.peternyberg.net

 

 

Haastattelussa 11.5.2021: Peter Nyberg

Haastattelu ja teksti: Teija Kangaslampi

Kuva: Peter Nybergin kotialbumi

 

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.