Peter Nyberg: TARPEELLISIA AJATUKSIA – ELPYMISRAHASTO

Päivitetty 11.5.2021, Julkaistu 11.5.2021 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Haastattelussa Peter Nyberg Elpymisrahastoa koskien.

Peter Nyberg on Suomalainen valtiotieteentohtori joka toimi valtiovarainminiesteriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkönä helmikuusta 1998 kesäkuuhun 2010. Ennen sitä hän toimi eri tehtävissä Suomenpankissa 1972-1997 ja viimeksi johtokunnan neuvonantajana. Hän on myös ollut mukana kirjoittamassa kirjaa: Euro tulevaisuus-Suomen vaihtoehdot.

 

 

 

Hyvä Peter Nyberg, olet ottanut kantaa Elpymisrahaston suhteen. Kerrotko miksi ?

  • "Käsitykseni mukaan on kyse Suomen itsemääräämisoikeuden merkittävästä vähentämisestä. Se on osa pyrkimyksenä vähitellen muodostaa EU:sta liittovaltion. Keskustelu on käymättä ja kansalaisilta kysymättä.
  • Katson, että on jokaisen vastuuntuntoisen Suomalaisen velvollisuus selvittää tämä itselleen ja ottaa itselleen sopiva kanta. Eli puuttuva keskustelu oli pakko saada vihdoinkin käyntin."

 

Millainen on kantasi Elpymisrahastoa koskien ?

  • "Pääasia on, että Elpymisrahasto (tai sen jokin versio) tarvittaessa toteutetaan EU:n perussopimuksia kiistattomasti kunnioittaen. Nyt kierretään useita hyvin tärkeitä ja tervettä talouspolitiikkaa edistäviä määräyksiä. Ei nähdäkseni ole eduksemme kuulua yhteisöön joka ei kunnioita omia säännöksiä tai lupauksia. Mihin voi silloin luottaa taloudellisissa tai esimerkiksi turvallisuus kysymyksissä?"

 

Mikä on Elpymisrahasto asian tilanne tällä hetkellä?

  • "Huomenna keskiviikkona selviää saako Eduskunta kokoon tarvittavat 2/3 annettujen äänien määrästä. Valtiovarainvaliokunta on esittänyt listan tiukalta kuulostavia ponsia hyväksymisen ehdoksi. Ponnet eivät kuitenkaan sido tätä, eikä varsinkaan seuraavia eduskuntia kun tulee uusia vastaavanlaisia tapauksia.
  • Kyse on siis näennäiskilvestä niiden edustajien hyväksi jotka/joiden kannattajat epäilevät mutta eivät halua äänestää vastaan."

 

Mitä Elpymisrahasto tarkoittaa yhteiskunnallisesti ja tavallisen kansalaisen osalta?

  • "Itse pidän varmana, että paketti on vain alkusarjasta samanlaisia tulonsiirtoja vaikeassa velkatilanteessa oleville maille.
  • Euro-järjestelmä on melko anteeksiantamaton jäsenmailleen. Perussopimuksen mukaan jokainen maa vastaa itse talouspolitiikastaan ja sen seuraamuksista. Tämä vaatii kansalaisilta ja yrityksiltä suurta joustavuutta esimerkiksi palkoissa, työehdoissa ja toimintatavoissa.
  • Maa joka ei siihen pysty kärsii vähitellen matalasta kasvusta, suuresta työttömyydestä, alhaisesta tulotasosta ja ehkä kasvavasta velkataakasta. Jos tätä ei esimerkiksi solidaarisuudesta hyväksytä, on vaihtoehtona pakkotulonsiirroilla tukea tällaisia maita ja tämä on tehty Kreikan tukiohjelmasta lähtien ("Bail-Out"). Tällaisten tulonsiirtojen virta muille on odotettavissa niin kauan kun Suomi katsotaan hoitaneen oma taloutensa riittävän hyvin.
  • Voi tietenkin jatkaa myös näitä näkymiä arvailemalla mitä sen lisäksi tapahtuisi, mutta mitä pidemmälle mennään, sitä epävarmemmat ovat arvailut. EU saa kuitenkin paketin yhteydessä oikeuden rahoittaa budjettinsa lainalla eli harjoittaa omaa "finanssipolitiikkaa". Samoin se saa oikeuden kantaa tiettyjä veroja menojensa kattamiseksi. Se on oikeus jota se varmasti pyrkii laajentamaan mahdollisimman nopeasti ja paljon, kun EU-verotus vähitellen kasvaa suuremmaksi; se alkaa kilpailla kansainvälisen verorasituksen kanssa.
  • Jos esimerkiksi Suomi ei halua kansalaisten kokonaisvero astetta nostaa, on siis pakko alentaa kotimaisia veroja.Tällöin hyvinvointivaltiota ylläpitävä rahoitus vähenee ja Suomen sosiaali-, terveys- ja koulutusjärjestelmää ei enää voida ylläpitää niin kuin tähän saakka on toivottu."

 

Jos Elpymisrahastoon mennään, miten Euron rooli muuttuu Suomalaisia koskien ?

  • "Niinkuin tähänkin saakka Euro todennäköisesti joudutaan pelastamaan aina välillä korkeasti velkaantuneita maita tukemalla, tulonsiirroilla ja EKP:n rahoituksella.
  • Suomalaiset jotka pitävät Eurosta luopumista toivottavana tulevat toteamaan, että jatkuvasti lisääntyvä Suomen oma ja yhteinen velkataakka Euron pelastamiseksi tekee luopumisen yhä vaikeammaksi.
  • Tämäkin on itsemääräämisoikeuden vähittäistä menettämistä."

 

Mitä ero EU:sta tarkoittaisi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

  • "Suurempaa kannatusta on erolla Eurosta ja oman valuutan palauttamisella. Euroerokin johtaisi lyhyellä aikavälillä melkoiseen epäjärjestykseen kun maksu-laki ja talousjärjestelmät uudistettaisiin. Sinä aikana moni Suomalainen varmaan kokisi taloudellista epävarmuutta ja menetystä. Jos kuitenkin uusi valuutta olisi vapaasti kelluva (mikä markka hyvin harvoin oli), olisi odotettavissa nopeasti elpyvää vientiä tilanteen korjaamiseksi.
  • Eli pitkällä aikavälillä olisi odotettavissa matalampi työttömyys. Korkeampi kasvu ja tulotaso sekä suurempi vapaus harjoittaa omaa finanssi-politiikkaa, kaikki tietenkin olettaen,että nykyiset Suomalaiset eivät ole esivanhempiaan kyvyttömämpiä ja ettei EU ryhtyisi poliittiseen ajojahtiin  Suomalaisia kohtaan."

 

Voidaanko markkaa palauttaa?

  • "Voidaan. Jos haluaa tietää miten, on asiasta kirjoitettu artikkelikin": https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3024551

 

Voitaisiinko Suomessa tehdä nk Islanteja ?

  • "Islanti oli kaikista talousyhteisöistä erossa oleva maa. Suomi ei ole, eikä sillä ole edes omaa valuuttaakaan. Sitten Kreikan kriisitukia on pidetty selvänä, ettei Euromaata sallita mennä selvitystilaan vaan se rahoitetaan ja ohjataan EU:n ja EKP:n voimalla. Periaatteessa kyllä pidetään jotain valtionvelan leikkausjärjestelmää järkevänä ja tavoiteltavana, mutta mihinkään yleiseen sopimukseen siitä ei ole päästy."

 

 

 

www.peternyberg.net

 

 

Haastattelussa 11.5.2021: Peter Nyberg

Haastattelu ja teksti: Teija Kangaslampi

Kuva: Peter Nybergin kotialbumi

 

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.