Mainos:

Peter Nyberg: TARPEELLISIA AJATUKSIA – ELPYMISRAHASTO

Päivitetty 11.5.2021, Julkaistu 11.5.2021 – Kirjoittaja Teija Kangaslampi

Haastattelussa Peter Nyberg Elpymisrahastoa koskien.

Peter Nyberg on Suomalainen valtiotieteentohtori joka toimi valtiovarainminiesteriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkönä helmikuusta 1998 kesäkuuhun 2010. Ennen sitä hän toimi eri tehtävissä Suomenpankissa 1972-1997 ja viimeksi johtokunnan neuvonantajana. Hän on myös ollut mukana kirjoittamassa kirjaa: Euro tulevaisuus-Suomen vaihtoehdot.

 

 

 

Hyvä Peter Nyberg, olet ottanut kantaa Elpymisrahaston suhteen. Kerrotko miksi ?

  • "Käsitykseni mukaan on kyse Suomen itsemääräämisoikeuden merkittävästä vähentämisestä. Se on osa pyrkimyksenä vähitellen muodostaa EU:sta liittovaltion. Keskustelu on käymättä ja kansalaisilta kysymättä.
  • Katson, että on jokaisen vastuuntuntoisen Suomalaisen velvollisuus selvittää tämä itselleen ja ottaa itselleen sopiva kanta. Eli puuttuva keskustelu oli pakko saada vihdoinkin käyntin."

 

Millainen on kantasi Elpymisrahastoa koskien ?

Mainos:
  • "Pääasia on, että Elpymisrahasto (tai sen jokin versio) tarvittaessa toteutetaan EU:n perussopimuksia kiistattomasti kunnioittaen. Nyt kierretään useita hyvin tärkeitä ja tervettä talouspolitiikkaa edistäviä määräyksiä. Ei nähdäkseni ole eduksemme kuulua yhteisöön joka ei kunnioita omia säännöksiä tai lupauksia. Mihin voi silloin luottaa taloudellisissa tai esimerkiksi turvallisuus kysymyksissä?"

 

Mikä on Elpymisrahasto asian tilanne tällä hetkellä?

  • "Huomenna keskiviikkona selviää saako Eduskunta kokoon tarvittavat 2/3 annettujen äänien määrästä. Valtiovarainvaliokunta on esittänyt listan tiukalta kuulostavia ponsia hyväksymisen ehdoksi. Ponnet eivät kuitenkaan sido tätä, eikä varsinkaan seuraavia eduskuntia kun tulee uusia vastaavanlaisia tapauksia.
  • Kyse on siis näennäiskilvestä niiden edustajien hyväksi jotka/joiden kannattajat epäilevät mutta eivät halua äänestää vastaan."

 

Mitä Elpymisrahasto tarkoittaa yhteiskunnallisesti ja tavallisen kansalaisen osalta?

  • "Itse pidän varmana, että paketti on vain alkusarjasta samanlaisia tulonsiirtoja vaikeassa velkatilanteessa oleville maille.
  • Euro-järjestelmä on melko anteeksiantamaton jäsenmailleen. Perussopimuksen mukaan jokainen maa vastaa itse talouspolitiikastaan ja sen seuraamuksista. Tämä vaatii kansalaisilta ja yrityksiltä suurta joustavuutta esimerkiksi palkoissa, työehdoissa ja toimintatavoissa.
  • Maa joka ei siihen pysty kärsii vähitellen matalasta kasvusta, suuresta työttömyydestä, alhaisesta tulotasosta ja ehkä kasvavasta velkataakasta. Jos tätä ei esimerkiksi solidaarisuudesta hyväksytä, on vaihtoehtona pakkotulonsiirroilla tukea tällaisia maita ja tämä on tehty Kreikan tukiohjelmasta lähtien ("Bail-Out"). Tällaisten tulonsiirtojen virta muille on odotettavissa niin kauan kun Suomi katsotaan hoitaneen oma taloutensa riittävän hyvin.
  • Voi tietenkin jatkaa myös näitä näkymiä arvailemalla mitä sen lisäksi tapahtuisi, mutta mitä pidemmälle mennään, sitä epävarmemmat ovat arvailut. EU saa kuitenkin paketin yhteydessä oikeuden rahoittaa budjettinsa lainalla eli harjoittaa omaa "finanssipolitiikkaa". Samoin se saa oikeuden kantaa tiettyjä veroja menojensa kattamiseksi. Se on oikeus jota se varmasti pyrkii laajentamaan mahdollisimman nopeasti ja paljon, kun EU-verotus vähitellen kasvaa suuremmaksi; se alkaa kilpailla kansainvälisen verorasituksen kanssa.
  • Jos esimerkiksi Suomi ei halua kansalaisten kokonaisvero astetta nostaa, on siis pakko alentaa kotimaisia veroja.Tällöin hyvinvointivaltiota ylläpitävä rahoitus vähenee ja Suomen sosiaali-, terveys- ja koulutusjärjestelmää ei enää voida ylläpitää niin kuin tähän saakka on toivottu."

 

Jos Elpymisrahastoon mennään, miten Euron rooli muuttuu Suomalaisia koskien ?

  • "Niinkuin tähänkin saakka Euro todennäköisesti joudutaan pelastamaan aina välillä korkeasti velkaantuneita maita tukemalla, tulonsiirroilla ja EKP:n rahoituksella.
  • Suomalaiset jotka pitävät Eurosta luopumista toivottavana tulevat toteamaan, että jatkuvasti lisääntyvä Suomen oma ja yhteinen velkataakka Euron pelastamiseksi tekee luopumisen yhä vaikeammaksi.
  • Tämäkin on itsemääräämisoikeuden vähittäistä menettämistä."

 

Mitä ero EU:sta tarkoittaisi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

  • "Suurempaa kannatusta on erolla Eurosta ja oman valuutan palauttamisella. Euroerokin johtaisi lyhyellä aikavälillä melkoiseen epäjärjestykseen kun maksu-laki ja talousjärjestelmät uudistettaisiin. Sinä aikana moni Suomalainen varmaan kokisi taloudellista epävarmuutta ja menetystä. Jos kuitenkin uusi valuutta olisi vapaasti kelluva (mikä markka hyvin harvoin oli), olisi odotettavissa nopeasti elpyvää vientiä tilanteen korjaamiseksi.
  • Eli pitkällä aikavälillä olisi odotettavissa matalampi työttömyys. Korkeampi kasvu ja tulotaso sekä suurempi vapaus harjoittaa omaa finanssi-politiikkaa, kaikki tietenkin olettaen,että nykyiset Suomalaiset eivät ole esivanhempiaan kyvyttömämpiä ja ettei EU ryhtyisi poliittiseen ajojahtiin  Suomalaisia kohtaan."

 

Voidaanko markkaa palauttaa?

  • "Voidaan. Jos haluaa tietää miten, on asiasta kirjoitettu artikkelikin": https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3024551

 

Voitaisiinko Suomessa tehdä nk Islanteja ?

  • "Islanti oli kaikista talousyhteisöistä erossa oleva maa. Suomi ei ole, eikä sillä ole edes omaa valuuttaakaan. Sitten Kreikan kriisitukia on pidetty selvänä, ettei Euromaata sallita mennä selvitystilaan vaan se rahoitetaan ja ohjataan EU:n ja EKP:n voimalla. Periaatteessa kyllä pidetään jotain valtionvelan leikkausjärjestelmää järkevänä ja tavoiteltavana, mutta mihinkään yleiseen sopimukseen siitä ei ole päästy."

 

 

 

www.peternyberg.net

 

 

Haastattelussa 11.5.2021: Peter Nyberg

Haastattelu ja teksti: Teija Kangaslampi

Kuva: Peter Nybergin kotialbumi

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Laittomasti jäsen
Laittomasti jäsen
5 years ago

Vastustusta kaikkea mikä liittyy EU:hun.
Poislukien siitä eroaminen.

simpauttaja
simpauttaja
5 years ago

kovasti ollaan lyhytnäköisiä elpymisrahaston suhteen. eivät nämä asiaa tukevat pakoon pääse todellisuutta jonka rahaston tuoma romahdus monin tavoin toisi eteen. sota tulee varmasti, tavalla tai toisella, jos ei muuta kuin sisällssota.
ajatteliko marinit ja kumppanit olevansa silloin piilossa eu ssa ??
jos elpymispaketti tulee, tuskin sota jää yhteen maahan. ei kai kukaan ole niin tyhmä että sellaista kuvittelee.

Martti on homo
Martti on homo
5 years ago

Piirrä ja sen toiminnasta vastaa Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike ja se on jatkanut muun muassa mediassa ja pankkitoiminnassa on ollut käytössä 1970-luvulta asti ja sitten kun rupeaa kalat käymään siellä oli joku muu kansa tai ihmisryhmä yrittäisi vastaavaa niin se ei onnistuisi koska muu maailma kääntyisi heti kun saan tietää mitä se tarkoittaa että se on maanpetos järjestöjä kuten vapaamuurari ym muut paskat tietää tasan tarkkaan ottaen huomioon sen verran Mitättömiä paskoja jokainen voi olla myös Suomella on suuri vastuu omasta puolestani voin laittaa sulle kuvia ja valokuvia levyllä tai ladattavaksi ja englanniksi!

juha.
juha.
5 years ago

EU on mafia ja täynnä likaista peliä, koska se on yhtä epädemokraattinen kuin ent. Neuvostoliitto, mutta vielä sitäkin vähemmän yhtenäinen liittovaltio.

”Kertaluontoinen” avustus on mitä suurinta kusetusta. Sitä samaa, jolla Suomi vietiin petoksella EU-jäsenyyteen ja sen jälkeen mukaan euroon ilman kysymättä sitä Suomen kansalta.

Nyt Suomi viedään perustuslain vastaisesti mukaan velkaunioniin kuten se vietiin euroonkin kaikkein rikollisimman hallituksen toimesta, joka koskaan on konsanaan maatamme hallinnut!

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.