Mainos:

Perussuomalaiset Nykysuomen lukijoiden mieleen eduskuntavaaleissa – Kolmen kärki voi yllättää…

Päivitetty 26.3.2019, Julkaistu 24.3.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomen eduskuntavaalikysely tuli päätökseen tänään illalla hieman seitsemän jälkeen ja tulokset olivat melko saman suuntaisia kuin edellisenkin kyselyn, joskin Perussuomalaisten etumatka muihin on hieman kuroutunut umpeen. Nyt Perussuomalaisia kertoo äänestävänsä 69% vastanneista, kun viime heinäkuussa lukema oli 80%.

Kolmen kärki voi yllättää lukijan, sillä Perussuomalaisten kannassa tuli Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liike ja kolmosena perustamisestaan lähtien melkoisessa myllerryksessä ollut Suomen Kansa Ensin.

Hallituksessa viimeiset neljä vuotta pyörineet puolueet kärsivät kyselyssä murskatappion, mutta erikseen on mainittava , että Nykysuomen lukijoiden puoluekanta on eittämättä monipuolistunut!

Kysymys kuului: "Mitä puoluetta sinä aiot äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa". Alta löytyviä tuloksia ei ole muokattu miltään osin, eikä esimerkiksi aiempien vaalien tuloksia ole otettu mukaan laskuihin, kuten niin monissa muissa kannatusmittauksissa. Me kysyimme - lukijat vastasivat...

Nykysuomen eduskuntavaalikyselyn tulokset

  • Perussuomalaiset (69%, 767 Ääntä)
  • Seitsemän tähden liike (9%, 96 Ääntä)
  • Suomen Kansa Ensin (8%, 93 Ääntä)
  • Reformi (4%, 47 Ääntä)
  • En mitään (2%, 20 Ääntä)
  • Itsenäisyyspuolue (1%, 16 Ääntä)
  • Joku muu (voit tarkentaa kommenttiosiossa) (1%, 13 Ääntä)
  • Vasemmistoliitto (1%, 9 Ääntä)
  • Vihreät (1%, 8 Ääntä)
  • Keskusta (1%, 8 Ääntä)
  • Kansalaispuolue (1%, 6 Ääntä)
  • Kokoomus (0%, 5 Ääntä)
  • SDP (0%, 5 Ääntä)
  • Feministinen puolue (0%, 4 Ääntä)
  • Suomen kommunistinen puolue (0%, 4 Ääntä)
  • RKP (0%, 3 Ääntä)
  • Piraattipuolue (0%, 3 Ääntä)
  • Eläinoikeuspuolue (0%, 2 Ääntä)
  • Kommunistinen työväenpuolue (0%, 2 Ääntä)
  • Sininen tulevaisuus (0%, 2 Ääntä)
  • Kristillisdemokraatit (0%, 2 Ääntä)
  • 313 (0%, 0 Ääntä)

 

Mainos:
Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
7 years ago
Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
7 years ago
Röhkäle
Röhkäle
7 years ago

14.04.2019 on viimeinen mahdollisuus pelastaa Suomi rauhanomaisesti.

Risto Jääskeläinen
7 years ago

Himppusen voi vastausjakaumaan vaikuttaa se, että Nykysuomi koetaan vaihtehtomediaksi, jolloin valtapuolueiden kannattajista osa jättää vastaamatta kyselyyn.

Petri Perta
Petri Perta
7 years ago

Se voi kieltämättä ”himppusen” vaikuttaa, mutta toki tämä kertoo kokonaisuudessaan siitä, että ”vastavoima” on olemassa. Yleisesti ottaen toivottavaa tottakai olisi, että diversiteetti lukijoiden keskuudessa olisi suurempaa, mutta nyt tulos oli tällainen:)

juha.
juha.
7 years ago

Kuitenkin ”Nykysuomi” alusta kannatus kyselyiden tuloksista huolimatta leipätekstiensä osalta sekä blogiensa suhteen noudattaa totuutta. Sellaista totuutta, joka on normaalia suomalaisessa kulttuurissa koettua suomalaisuutta takavuosien valtamedioitten suhteen, jossa kukin tiesi selvästi lukevansa ”pää-äänenkannattajaa” tai muutoin puolueen maakuntalehteä, joiden kirjoista pystyi selkeästi ja helposti erottamaan toisistaan porvarilliset lehdet ja vasemmistopuolueiden vastaavat.

Käsite ”Pravda” oli suuta hymyyn vetävä käsite Neuvostoliitosta ”Totuutena” erotuksena tietysti kommunistit, joille se oli ”Pyhää Herran Sanaa”.

Toki ”Tiedontantaja” oli ”elementissään” sitä saatoi lukea huumorimielessä ”porvarikin”.
Ottamatta edes poliittisesti kantaa oli selviö, että vasemmistolehdet valehtelivat ja vääristelivät uutisia sakeassa ”luokkataistelussaan” oletusarvoisesti muulloinkin kuin ”suurena päivänä” Vappuna, jolloin ”piru pääsi irti!”

Kolleke Fun Fest
Kolleke Fun Fest
7 years ago

Ihanaa Suomi ihanaa, tämä on ihanaa.
Nyt liukuu sisään sano ruotsalainen.
Taitaa tulla jytkyt housuun Soinille kateudesta?

TammanyHall
TammanyHall
7 years ago

https://www.anttiheikkila.com/blogi/laakariliitto-ja-puoskarilaki/

Teuvo Hakkarainen haluaa lain, joka kieltäisi vaihtoehtoiset hoidot ja vaihtoehtoiset lääketieteelliset opit ja ravintosuositukset ym.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.