Mainos:

Pääministeri Juha Sipilä: Euroopan Unionin on otettava ilmastojohtajuus

Julkaistu 5.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo. Erityisesti se on käsinkosketeltavaa täällä pohjoisessa. Arktinen alue lämpenee muuta maailmaa nopeammin. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kannalta katastrofi ja kohtalonkysymys: ilmastonmuutoksen myötä elinolosuhteet vaikeutuvat, humanitaarinen hätä kasvaa ja muuttoliikkeet voimistuvat.

Pariisin ilmastosopimus oli historiallinen saavutus ja voimanponnistus globaalisti. Se saatettiin virallisesti voimaan tämän vuoden marraskuussa. Yhdysvaltain presidentin torstai-iltana kertoma päätös vetäytyä sopimuksesta on valtava pettymys ja kolaus maan kansainväliselle maineelle ja vastuunkannolle ihmiskunnan ja ilmaston tulevaisuudesta. Tällä päätöksellä Yhdysvallat sysäsi itsensä samaan ryhmään Syyrian ja Nicaraguan kanssa, jotka ovat niin ikään jättäytyneet Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolelle. USA:n vetäytyminen ei kaada Pariisin ilmastosopimusta sinällään, mutta on toki kaikille osapuolille suuri pettymys. Työ jatkuu mukana olevien maiden puolesta entistä voimallisemmin.

Pariisin sopimus on luonteeltaan joustava. Halutessaan USA:n hallinto olisi voinut pysyä sopimuksessa ja siitä huolimatta toteuttaa presidentti Donald Trumpin ajamaa kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa. USA:n irtaantuminen ei myöskään romuta itse ilmastoyhteistyötä. Irtautumista ei voi kuitenkaan missään olosuhteissa vähätellä. Irtiotto lisää epävarmuutta kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnasta hidastaen päästövähennysten toteuttamista ainakin Yhdysvalloissa ja luoden heijastevaikutuksia kaikkialle maailmaan.

Sopimusneuvotteluissa Suomi oli ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla aktiivinen. Töitä ilmastosopimuksen hyväksi tehtiin hartiavoimin. Tällä samalla kestävällä ja vastuullisella linjalla Suomi jatkaa. Euroopan unionin sisällä pohjoismaat ovat erinomainen viiteryhmä tehdä työtä yhdessä. Heti kun huhuja Yhdysvaltojen vetäytymisestä kuului, olin yhteydessä pohjoismaisiin kollegoihini. Keskustelujen tuloksena sovimme vahvasta yhteisrintamasta ja yhteisestä vetoomuksesta Yhdysvaltain presidentille. Sähköisten viestimien lisäksi kohdistimme yhteisen viestimme ilmastosopimuksesta myös kirjeellä presidentti Trumpille.

Mainos:

On aivan selvää, että Euroopan unionin täytyy ottaa nyt ilmastojohtajuus käsiinsä. Tässä työssä Pohjoismaat tekevät ison osansa. Euroopan Unionin on myös syvennettävä yhteistyötään Kiinan kanssa. Kiinasta on haettava kaveri täyttämään USA:n jättämää aukkoa. Sen suhteen viestit myös Kiinan suunnalta ovat olleet myönteisiä. Dialogia vahvistaa myös tällä viikolla pidetty EU-Kiina huippukokous, joka osaltaan paneutui asiaan sekä suhteiden ja yhteisten ilmastotoimien tiivistämiseen.

Meillä on kovat ilmastotavoitteet Suomessa ja Pohjoismaissa. Suomi on tämänhetkisen arvion mukaan vuonna 2045 hiilineutraali yhteiskunta. Sama tavoite on myös Ruotsilla. Suunnitellut toimenpiteemme johtavat meidät tuohon historialliseen tavoitteeseen. Olemme yksi Euroopan johtavia maita näyttämässä suuntaa, miten käytännön toimin voidaan edetä fossiilitaloudesta biotalouteen. Hallituksen energia- ja ilmastostrategia antaa osaltaan erinomaiset askelmerkit tälle.

Alkuviikosta pidetty Bergenin pohjoismaiden pääministerikokous keskittyi teemoiltaan vahvasti ilmastokysymysten ympärille. Pohdimme mm. mitä me voimme tehdä yhdessä enemmän biopolttoaineiden, bioenergian ja uusiutuvan energian eteen sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden Agenda 2030:n hyväksi. Haastan myös meitä suomalaisia miettimään, voisimmeko jopa kiristää omia tavoitteitamme.

Ilmastonmuutosta torjutaan muutenkin kuin poliittisilla päätöksillä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on paitsi välttämätöntä myös liiketoimintamahdollisuus. Päästövähennystoimien toteuttaminen eri puolilla maailmaa ja hiilen hinnoittelu luovat tasapuolisesti kysyntää esimerkiksi uusiutuvan energian ratkaisuille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ilmastopolitiikaltaan kunnianhimoisten maiden vientiyritysten kilpailukyky kohenee.

Nyt on tärkeää, että kaikki Pariisin sopimukseen sitoutuneet maat pitävät kiinni omista päästövähennystavoitteistaan ja keskittyvät saamaan Pariisin sopimuksen säännöstön valmiiksi vuoteen 2018 mennessä.

Suomi ja Pohjoismaat ovat tässä työssä esimerkkeinä. Suomen ilmastostrategia on kunnianhimoinen, ja voimme näyttää tällä suuntaa myös muulle maailmalle. Meidän pitää kantaa vastuu maapallostamme ja sen tulevaisuudesta, sen olemme velkaa tuleville sukupolville. Yhdessä voimme sen tehdä.

Juha Sipilä

Pääministeri ja Keskustan puheenjohtaja

Lähde: Valtioneuvoston lehdistötiedote

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Ilaston muuttamista
Ilaston muuttamista
9 years ago

Kuten jo todettua, se että Amerikan yhdysvallat sanoutui irti ilmastomuutoksesta on ollut Suomessa etusivun uutinen kohta viikon. Mutta mistä sopimuksesta USA sanoutui irti? Millä keinoin sopijamaat aikovat estää kiilidioksidipäästöjä ja tulevan ilmastonmuutoksen? Ne rakentavat LISÄÄ UUSIA kivihiilivoimaloita:

– Kiina rakentaa 1171 uutta kivihiilivoimalaa
– Intia rakentaa 446 uutta kivihiilivoimalaa
– Indonesia rakentaa 119 uutta kivihiilivoimalaa
– Turkki rakentaa 93 uutta kivihiilivoimalaa
– Filippiinit rakentaa 90 uutta kivishiilivoimalaa
– Japani rakentaa 45 uutta kivihiilivoimalaa
– Eurooppakin rakennetan 27 uutta kivihiilivoimalaa
– Etelä-Korea rakentaa 26 uutta kivihiilivoimalaa
– Etelä-Afrikkaan rakennetaan 25 uutta kivihiilivoimalaa

Yhteensä rakennetaan ilmastonlämpenesmistä estämään noin 2400 uutta kivihiilivoimalaa. Näillä voimaloilla sitten estetään CO2 päästöt. Kummallista… Koulussa on aina opetettu että kun fossiilisia polttoaneita käytetään, niistä vapautuu hiilidioksidia. Ja kivihiileen on sitoutunut kauheasti hiiltä, siitä nimikin.

No, nyt kun vihreät ja vasemmisto juhlii uudesta sopimuksesta ja sen tervehdyttävästä vaikutuksesta ilmastonlämpenemisen suhteen, voidaan nukkua yömme rauhassa. Ja nähdä unia alati nousevasta energian hinnasta koska uusien hiilivoimaloiden investoinnit pitää maksaa ja niiden suoltamien päästöjen tonnimääristä maksetaan ”päästöveroa” Sveitsiläiselle yksityistilille. Ja jokaisella EU:N jäsenmaalla on oikeus verottaa kuluttajia kasvihuonepäästöjen mukaan. Kuten myös EU:lla, kansallisten maksujen lisäksi.

http://climateactiontracker.org/assets/publications/briefing_papers/CAT_Coal_Gap_Briefing_COP21.pdf

Seant
Seant
9 years ago
Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9 years ago

Brysselin syöttiläs haluaa jo kriittisenä pidetyn 60% rajan bruttokansantuotteesta ylittänyttä ulkomaanvelkaamme kasvattaa myös kaatamalla lisää rahaa ilmastohuijaus-kankkulankaivoon.

juha.
9 years ago

Mies on täysi edesvastuuton kusipää ja tyhmä kuin lestiläisen saapas. Tätä pässiä viedään kuin litran mittaa.
Olemme täyttä ymmärrystä vailla olevien hullujen käsissä, sillä vajakki hellituksemme vie maamme ja sen kansan helvetin syvimpiin kuiluihin.
Edes Ruotsin vallan alaisuudessa hullujen ja kyvyttömien kuninkaiden uhrina saatoimme ymmärtää sen olevan kohtalomme, koska olimme koloanialistisen valloittajan mielivallan ja päähänpistojen kohteena.
Nyt meillä on hallitus, joka on edesvastuuton, huolimaton, kylmä ja raaka omaa maataan ja sen asukkaita kohtaan, koska EU sitä vaatii ja oma kunnianhimo ajaa sitä eteenpäin.
Suomi ampui itseään jalkaan oikein kunnolla, voi sanoa, että molempiin jalkoihinsa.
Koko maailma nauraa meille, sillä aikaa kun tsuhnat omasta mielestään ”pelastaa maaiman” yksin. Aivan niin, yksin. Taas jälleen olemme yksin ja otamme pataamme kuvitellen muun maailman itkevän itsensä uneen liikutuksesta.
Päinvastoin se kuolee nauruun.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.