Mainos:

Osakehuoneistojen tiedot digitaaliseen rekisteriin – Osakekirjojen painaminen loppuu

Julkaistu 9.11.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Ensi vuonna Suomessa otetaan käyttöön sähköinen osakehuoneistorekisteri, jonne kerätään vähitellen kattavat tiedot asunto-osakkeiden omistuksista ja panttauksista.

Omistusten ja panttausten sähköinen kirjaaminen alkaa, mikäli uusi lainsäädäntö astuu voimaan vuoden 2019 alusta alkaen. Uudet asuntoyhtiöt perustetaan tämän jälkeen vain digitaalisesti, eikä osakekirjoja näiden yhtiöiden osalta enää painateta. Uusien asuntoyhtiöiden osakkeet tulevat suoraan osakehuoneistorekisterin piiriin.

Ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt voivat siirtää osakeluettelonsa osakehuoneistorekisteriin 1.5.2019 lähtien. Siirron jälkeen taloyhtiöllä ei ole enää velvollisuutta pitää yllä osakeluetteloa. Siirron edellytyksenä on, että yhtiön edustajatiedot ovat kaupparekisterissä ajan tasalla.

Taloyhtiöille ja isännöitsijöille tiedotetaan lähempänä siirtoajankohtaa, miten siirto käytännössä tehdään. Samalla tarkennetaan eri toimenpiteiden aikatauluja.

Taloyhtiöt ja isännöitsijät saavat osakastiedot suoraan osakehuoneistorekisteristä. Osakkeenomistajan ei enää tarvitse huolehtia osakekirjan säilyttämisestä. Omat omistukset ja panttaukset pääsee tarkistamaan rekisteristä tunnistautumalla Maanmittauslaitoksen palveluun. Sähköisten palveluiden kehittäminen kiinteistönvälitysliikkeissä ja pankeissa helpottuu.

Mainos:

Asuntoyhtiöiltä vaaditaan toimenpiteitä

Jotta tähän päästään, ennen vuotta 2019 perustetuissa yhtiöissä tarvitaan ensiksi yhtiön toimenpiteitä. Vasta sen jälkeen yksittäisen osakkeenomistajan osakekirja voidaan mitätöidä.

Ensimmäisessä vaiheessa asunto-osakeyhtiö siirtää osakeluettelonsa sähköiseen osakehuoneistorekisteriin. Tämän jälkeen osakkeenomistaja voi halutessaan hakea osakekirjan mitätöintiä. Samalla osakehuoneistorekisteriin vahvistetaan sähköinen omistajamerkintä.

Siirron jälkeen osakkeensaajan on haettava omistajakirjausta aina, kun osake luovutetaan edelleen. Jos omistajakirjausta ei ole haettu 10 vuoden kuluttua siitä, kun osakeluettelo siirtyi Maanmittauslaitokselle, osakkeenomistajan on haettava kirjaamista voidakseen osallistua yhtiökokoukseen.

Lisätietoja: https://osakehuoneistorekisteri.fi

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Inkeri Mustonen
8 years ago

> Osakkeenomistajan ei enää tarvitse huolehtia
> osakekirjan säilyttämisestä.

Tällä tavalla saadaan lopultakin koko Suomen asuntokanta siirrettyä valtion suoraan hallintaan. Tulevassa talouskriisissä sitten voidaan helposti pantata koko Suomen asuntokanta valtion lainojen vakuudeksi.

Näin on toimittu ennenkin. Valtion omistamat ARAVA-lainasaamiset luovutettiin 1990 lamassa kansainvälisille pankeille valtion lainojen vakuudeksi. Jälkikäteen joku poliitikko retosteli tällä ”nerokkaalla oivalluksella”, olikohan Katainen.

— Keskitetty rekisteri mahdollistaa sen, että jo pankille pantattua eli ”merkittyä” omaisuutta ei pantata uudestaan.

Samapa tuo lienee maksaako korkoa omasta asunnosta vaiko vuokraa kansainväliselle liikepankille, joka otti asunnon haltuunsa ja rahoilla pelasti valtion.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Sama tuli mieleen. Liittyneekö tämä pirullisen juonikkaasti sisäministeriön laatimaan sadan tuhannen – miljoonan turvapaikanhakijan tsunamin varautumis suunnitelmaan? Siinähän kerotaan kapulakielellä että valtiolla on mahdollista ottaa pakkokeinoin kantasuomalaisten asunnot, autot ja omaisuus turvapaikanhakijoiden käyttöön.

https://www.youtube.com/watch?v=mqXonh1yVNY

juha.
juha.
8 years ago

Milloinkahan vessapaperi ”digitalisoidaan”?

Leino Kimmo
8 years ago

Hyvin harva tietää; että jo viime syksynä pankkien hallinnoimat omakotitalojen panttikirjat sirrettiin sähköiseen muotoon .

Näitä sähköisiä panttikirjoja hallinnoi Maanmittauslaitos; joka perii maksun muutoksista.

Näitä ei ainakaan oma pankki herkästi antanut muuttaa omiin nimiini, kun kaikki lainat oli maksettu.

Meni lähes puoli vuotta saada panttikirjat omiin nimiin ja se maksoin noin 70 euroa .

Pankki kun saa keskuspankilta lainaa 7 kertaisesti vapaisiin vakkuuksiin katsottuna ,,, vapaat pankin nimissä olevat panttikirjat siis ovat pankille kullan arvoisia ?

Katsokaapa entisen lainalaiset pankkitunnuksilla maanmittauslaitoksen sivuilta kuka omistaa jo maksetun talosi ?

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.