Osaavan työvoiman saatavuutta turvataan uusilla 10 miljoonan euron muuntokoulutuksilla

Julkaistu 22.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt korkeakouluille kymmenen miljoonaa euroa uusien muuntokoulutusohjelmien käynnistämiseen. Näin vastataan osaavan työvoiman tarpeeseen positiivisen rakennemuutoksen alueilla ja kasvavilla toimialoilla. Rahoitusta saa kymmenen korkeakoulujen muuntokoulutushanketta, joissa koulutetaan lähes 700 opiskelijaa. Hallitus kohdensi tarvittavan määrärahan vuoden 2017 3. lisätalousarviossa.

Muuntokoulutuksella vastataan erityisesti teknologisen kehityksen aiheuttamiin muutos- ja osaamistarpeisiin. Niiden avulla tuetaan esimerkiksi ICT-osaamisen hyödyntämistä eri aloilla.

– Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on keskeistä nyt, kun Suomen talous on kääntynyt kasvuun. Nyt rahoitetuilla opiskelupaikoilla saadaan uusia nopeita ja joustavia koulutusmahdollisuuksia kasvualoille. Erityinen paino on uudessa teknologiassa, joka muuttaa työelämää nopeasti. Siksi työnantajien odotukset ovat muutoksessa, ja täydennys- ja muuntokoulutuksen mahdollisuuksia tarvitaan, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Muuntokoulutukset johtavat yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulututkintoon. Ne on tarkoitettu aiemman osaamisen uudistamiseen henkilöille, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet korkeakoulu- tai opistoasteen tutkinnon taikka joilla on muutoin edellytyksiä suorittaa korkeakoulututkinto enintään kahdessa vuodessa.

– Muuntokoulutukset ovat osa läpi työuran jatkuvaa oppimista, mille on kasvava tarve. Marraskuussa julkaistu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 painottaa tätä tarvetta: korkeakouluissa on tarjottava entistä enemmän mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen ilman, että aina on suoritettava uusi tutkinto. Alkuvuodesta käynnistyy laajapohjainen valmistelutyö, jossa luodaan rakenteita ja rahoitusta elinikäisen oppimisen pysyville malleille korkeakouluissa, ministeri jatkaa.

Päätöksessä painotettiin positiivisen rakennemuutoksen ja kasvualueiden esityksiä. Kasvavien työvoimatarpeiden aloja ovat teknologia- ja ICT-alojen ohella esimerkiksi bio- ja metsätalous ja rakennusala. Rahoituskriteereissä painotettiin myös innovatiivisia ja joustavia toimintatapoja, korkeakoulujen verkostomaista yhteistyötä sekä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehtävää yhteistyötä työelämän kanssa.

Avustuksilla rahoitettavat koulutukset käynnistyvät vuoden 2018 aikana ja kestävät korkeintaan kaksi vuotta. Rahoitettavia koulutusohjelmia on arvioitu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Rahoitettavat koulutukset ovat:

  1. Metropolia-ammattikorkeakoulu: Metropolian muuntokoulutukset positiivisen rakennemuutoksen osaajatarpeisiin tekniikan ja liiketalouden osa-alueilla, 100 opiskelijaa
  2. Lapin ammattikorkeakoulun ym. yhteishanke: Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus, 60 opiskelijaa
  3. Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Insinööristä ICT-insinööriksi, 30 opiskelijaa
  4. Oulun yliopiston ym. yhteishanke: Väli-Suomen ICT-alan verkostomainen koulutusyhteistyö, muuntokoulutukset, 250 opiskelijaa
  5. Oulun yliopiston ym. yhteistyöhanke: Pohjois-Suomen ICT-teollisuuden kasvua tukevat koulutusohjelmat (POST-IT), muuntokoulutus, 60 opiskelijaa
  6. TTY-säätiö (Porin yliopistokeskus): Robotiikka- ja automaatioalan diplomi-insinöörien muuntokoulutus. 30 opiskelijaa.
  7. Savonia-ammattikorkeakoulu: Valmistavan teollisuuden digiteknologian osaamiskokonaisuus, 25 opiskelijaa
  8. Turun ammattikorkeakoulu: Älykkään rakentamisen koulutus, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, 45 opiskelijaa
  9. Satakunnan ammattikorkeakoulu: Muuntokoulutus automaatio- ja koneinsinööreiksi, 60 opiskelijaa
  10. Oulun ammattikorkeakoulu: Rakennusmestari-AMK muuntokoulutus 2018, 30 opiskelijaa

Lähde: OKM

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.