Mainos:

Osaavan työvoiman saatavuutta turvataan uusilla 10 miljoonan euron muuntokoulutuksilla

Julkaistu 22.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt korkeakouluille kymmenen miljoonaa euroa uusien muuntokoulutusohjelmien käynnistämiseen. Näin vastataan osaavan työvoiman tarpeeseen positiivisen rakennemuutoksen alueilla ja kasvavilla toimialoilla. Rahoitusta saa kymmenen korkeakoulujen muuntokoulutushanketta, joissa koulutetaan lähes 700 opiskelijaa. Hallitus kohdensi tarvittavan määrärahan vuoden 2017 3. lisätalousarviossa.

Muuntokoulutuksella vastataan erityisesti teknologisen kehityksen aiheuttamiin muutos- ja osaamistarpeisiin. Niiden avulla tuetaan esimerkiksi ICT-osaamisen hyödyntämistä eri aloilla.

– Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on keskeistä nyt, kun Suomen talous on kääntynyt kasvuun. Nyt rahoitetuilla opiskelupaikoilla saadaan uusia nopeita ja joustavia koulutusmahdollisuuksia kasvualoille. Erityinen paino on uudessa teknologiassa, joka muuttaa työelämää nopeasti. Siksi työnantajien odotukset ovat muutoksessa, ja täydennys- ja muuntokoulutuksen mahdollisuuksia tarvitaan, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Muuntokoulutukset johtavat yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulututkintoon. Ne on tarkoitettu aiemman osaamisen uudistamiseen henkilöille, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet korkeakoulu- tai opistoasteen tutkinnon taikka joilla on muutoin edellytyksiä suorittaa korkeakoulututkinto enintään kahdessa vuodessa.

Mainos:

– Muuntokoulutukset ovat osa läpi työuran jatkuvaa oppimista, mille on kasvava tarve. Marraskuussa julkaistu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 painottaa tätä tarvetta: korkeakouluissa on tarjottava entistä enemmän mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen ilman, että aina on suoritettava uusi tutkinto. Alkuvuodesta käynnistyy laajapohjainen valmistelutyö, jossa luodaan rakenteita ja rahoitusta elinikäisen oppimisen pysyville malleille korkeakouluissa, ministeri jatkaa.

Päätöksessä painotettiin positiivisen rakennemuutoksen ja kasvualueiden esityksiä. Kasvavien työvoimatarpeiden aloja ovat teknologia- ja ICT-alojen ohella esimerkiksi bio- ja metsätalous ja rakennusala. Rahoituskriteereissä painotettiin myös innovatiivisia ja joustavia toimintatapoja, korkeakoulujen verkostomaista yhteistyötä sekä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehtävää yhteistyötä työelämän kanssa.

Avustuksilla rahoitettavat koulutukset käynnistyvät vuoden 2018 aikana ja kestävät korkeintaan kaksi vuotta. Rahoitettavia koulutusohjelmia on arvioitu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Rahoitettavat koulutukset ovat:

  1. Metropolia-ammattikorkeakoulu: Metropolian muuntokoulutukset positiivisen rakennemuutoksen osaajatarpeisiin tekniikan ja liiketalouden osa-alueilla, 100 opiskelijaa
  2. Lapin ammattikorkeakoulun ym. yhteishanke: Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus, 60 opiskelijaa
  3. Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Insinööristä ICT-insinööriksi, 30 opiskelijaa
  4. Oulun yliopiston ym. yhteishanke: Väli-Suomen ICT-alan verkostomainen koulutusyhteistyö, muuntokoulutukset, 250 opiskelijaa
  5. Oulun yliopiston ym. yhteistyöhanke: Pohjois-Suomen ICT-teollisuuden kasvua tukevat koulutusohjelmat (POST-IT), muuntokoulutus, 60 opiskelijaa
  6. TTY-säätiö (Porin yliopistokeskus): Robotiikka- ja automaatioalan diplomi-insinöörien muuntokoulutus. 30 opiskelijaa.
  7. Savonia-ammattikorkeakoulu: Valmistavan teollisuuden digiteknologian osaamiskokonaisuus, 25 opiskelijaa
  8. Turun ammattikorkeakoulu: Älykkään rakentamisen koulutus, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, 45 opiskelijaa
  9. Satakunnan ammattikorkeakoulu: Muuntokoulutus automaatio- ja koneinsinööreiksi, 60 opiskelijaa
  10. Oulun ammattikorkeakoulu: Rakennusmestari-AMK muuntokoulutus 2018, 30 opiskelijaa

Lähde: OKM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Anna mun
Anna mun
8 years ago

Mikä ihme nykyajan työvoimaa vaivaa? ”Muuntokoulutusta”???

Ei ennen ollut tällaisia koulutuksia ja hyvin tulivat työt tehdyksi. Se joka osaa laskea soveltuu matemaatikosta kirjanpitäjäkis ja insinööriksi. Ihmiset niitä on ennenin tehneet.

NYt kun sanoo jolekulle nuorelle että teeppäs tuo tai tämä niin ensimmäisenä sanotaan että ei ole saatu koulutusta. Eikä ole sitten minkäänlaista paineensitokykyä. Jos sanoo asiasta kun asiasta niin heti ollaan pari viikkoa sairaslomalla kun mieli on järkkynyt.

Ja kukkahatut hyysää. Kuka täälä jatkossa oikein tekee työt? Hiekkaneekerit ei tee koska me olemme niiden orjia. Ja niiden yhteiskunta ei pyöri ilman orjia. Eli, kai me sitten jatkossa palvellaan hymyssä suin hiekkaneekreitä, kun omille ei osata tehdä töitä. Eikä pitää yhteiskuntaa vahvana ulkomaalaisia uhkia vastaan.

Juuda
Juuda
8 years ago

Pikkutussukka, mustan vyön bukkgemestari, puhuu pelkkää scheiBea. Miten ihmeessä noin nätin kuoren alla voi olla täyttä paskaa suoltava valhegeneraattori? Ei stupidonmulkku voi olla mitenkään niin ihana.

Jumalauta, tulepas typy nyt tänne, niin PANEN asetukset uusiksi!

Painaja27,5cm
Painaja27,5cm
8 years ago

Elannon hankkii kaikkein helpoin kun panee tuota ja montaa muuta perseeseen isolla kadulla ja isosta rahasta…niin se vain toimii.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.