Mainos:

Osaavan työvoiman saatavuutta turvataan uusilla 10 miljoonan euron muuntokoulutuksilla

Julkaistu 22.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt korkeakouluille kymmenen miljoonaa euroa uusien muuntokoulutusohjelmien käynnistämiseen. Näin vastataan osaavan työvoiman tarpeeseen positiivisen rakennemuutoksen alueilla ja kasvavilla toimialoilla. Rahoitusta saa kymmenen korkeakoulujen muuntokoulutushanketta, joissa koulutetaan lähes 700 opiskelijaa. Hallitus kohdensi tarvittavan määrärahan vuoden 2017 3. lisätalousarviossa.

Muuntokoulutuksella vastataan erityisesti teknologisen kehityksen aiheuttamiin muutos- ja osaamistarpeisiin. Niiden avulla tuetaan esimerkiksi ICT-osaamisen hyödyntämistä eri aloilla.

– Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on keskeistä nyt, kun Suomen talous on kääntynyt kasvuun. Nyt rahoitetuilla opiskelupaikoilla saadaan uusia nopeita ja joustavia koulutusmahdollisuuksia kasvualoille. Erityinen paino on uudessa teknologiassa, joka muuttaa työelämää nopeasti. Siksi työnantajien odotukset ovat muutoksessa, ja täydennys- ja muuntokoulutuksen mahdollisuuksia tarvitaan, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Muuntokoulutukset johtavat yliopiston alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai ammattikorkeakoulututkintoon. Ne on tarkoitettu aiemman osaamisen uudistamiseen henkilöille, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet korkeakoulu- tai opistoasteen tutkinnon taikka joilla on muutoin edellytyksiä suorittaa korkeakoulututkinto enintään kahdessa vuodessa.

Mainos:

– Muuntokoulutukset ovat osa läpi työuran jatkuvaa oppimista, mille on kasvava tarve. Marraskuussa julkaistu Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 painottaa tätä tarvetta: korkeakouluissa on tarjottava entistä enemmän mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen ilman, että aina on suoritettava uusi tutkinto. Alkuvuodesta käynnistyy laajapohjainen valmistelutyö, jossa luodaan rakenteita ja rahoitusta elinikäisen oppimisen pysyville malleille korkeakouluissa, ministeri jatkaa.

Päätöksessä painotettiin positiivisen rakennemuutoksen ja kasvualueiden esityksiä. Kasvavien työvoimatarpeiden aloja ovat teknologia- ja ICT-alojen ohella esimerkiksi bio- ja metsätalous ja rakennusala. Rahoituskriteereissä painotettiin myös innovatiivisia ja joustavia toimintatapoja, korkeakoulujen verkostomaista yhteistyötä sekä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehtävää yhteistyötä työelämän kanssa.

Avustuksilla rahoitettavat koulutukset käynnistyvät vuoden 2018 aikana ja kestävät korkeintaan kaksi vuotta. Rahoitettavia koulutusohjelmia on arvioitu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Rahoitettavat koulutukset ovat:

  1. Metropolia-ammattikorkeakoulu: Metropolian muuntokoulutukset positiivisen rakennemuutoksen osaajatarpeisiin tekniikan ja liiketalouden osa-alueilla, 100 opiskelijaa
  2. Lapin ammattikorkeakoulun ym. yhteishanke: Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus, 60 opiskelijaa
  3. Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Insinööristä ICT-insinööriksi, 30 opiskelijaa
  4. Oulun yliopiston ym. yhteishanke: Väli-Suomen ICT-alan verkostomainen koulutusyhteistyö, muuntokoulutukset, 250 opiskelijaa
  5. Oulun yliopiston ym. yhteistyöhanke: Pohjois-Suomen ICT-teollisuuden kasvua tukevat koulutusohjelmat (POST-IT), muuntokoulutus, 60 opiskelijaa
  6. TTY-säätiö (Porin yliopistokeskus): Robotiikka- ja automaatioalan diplomi-insinöörien muuntokoulutus. 30 opiskelijaa.
  7. Savonia-ammattikorkeakoulu: Valmistavan teollisuuden digiteknologian osaamiskokonaisuus, 25 opiskelijaa
  8. Turun ammattikorkeakoulu: Älykkään rakentamisen koulutus, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, 45 opiskelijaa
  9. Satakunnan ammattikorkeakoulu: Muuntokoulutus automaatio- ja koneinsinööreiksi, 60 opiskelijaa
  10. Oulun ammattikorkeakoulu: Rakennusmestari-AMK muuntokoulutus 2018, 30 opiskelijaa

Lähde: OKM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Anna mun
Anna mun
8 years ago

Mikä ihme nykyajan työvoimaa vaivaa? ”Muuntokoulutusta”???

Ei ennen ollut tällaisia koulutuksia ja hyvin tulivat työt tehdyksi. Se joka osaa laskea soveltuu matemaatikosta kirjanpitäjäkis ja insinööriksi. Ihmiset niitä on ennenin tehneet.

NYt kun sanoo jolekulle nuorelle että teeppäs tuo tai tämä niin ensimmäisenä sanotaan että ei ole saatu koulutusta. Eikä ole sitten minkäänlaista paineensitokykyä. Jos sanoo asiasta kun asiasta niin heti ollaan pari viikkoa sairaslomalla kun mieli on järkkynyt.

Ja kukkahatut hyysää. Kuka täälä jatkossa oikein tekee työt? Hiekkaneekerit ei tee koska me olemme niiden orjia. Ja niiden yhteiskunta ei pyöri ilman orjia. Eli, kai me sitten jatkossa palvellaan hymyssä suin hiekkaneekreitä, kun omille ei osata tehdä töitä. Eikä pitää yhteiskuntaa vahvana ulkomaalaisia uhkia vastaan.

Juuda
Juuda
8 years ago

Pikkutussukka, mustan vyön bukkgemestari, puhuu pelkkää scheiBea. Miten ihmeessä noin nätin kuoren alla voi olla täyttä paskaa suoltava valhegeneraattori? Ei stupidonmulkku voi olla mitenkään niin ihana.

Jumalauta, tulepas typy nyt tänne, niin PANEN asetukset uusiksi!

Painaja27,5cm
Painaja27,5cm
8 years ago

Elannon hankkii kaikkein helpoin kun panee tuota ja montaa muuta perseeseen isolla kadulla ja isosta rahasta…niin se vain toimii.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu eilen 08:11 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.