Helsingin ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat selvittäneet peruskoulun ala- ja yläluokkaikäisten poikien tyttöjä heikompaan osaamiseen, koulumenestykseen ja alhaisempaan koulutustasoon johtavia syitä. Valtioneuvoston vuosi sitten käynnistämästä tutkimushankkeesta nousee esiin neljä keskeistä teemaa suunnan kääntämiseksi.
Selvitys julkistettiin valtioneuvoston TEAS-tutkimussarjassa tiistaina opetus- ja kulttuuriministeriön tutkijaseminaarissa.
Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat viime vuosina kasvaneet matematiikassa ja luonnontieteissä sekä lukutaidossa. Tulokset nousevat esiin kansainvälisissä ja kansallisissa oppimistulosten arvioinneissa (PISA ja TIMMS). Tyttöjen ja poikien sekä oppiaineiden väliset arvosanaerot kasvavat. Poikien saamat arvosanat ovat keskimäärin jopa puoli numeroa pienemmät kuin tytöillä vastaavissa aineissa.
”Poikien heikommat oppimistulokset on iso yhteiskunnallinen ongelma, johon reagoimme jo vuosi sitten käynnistämällä tutkimushankkeen, jotta ymmärtäisimme ilmiötä tutkimuspohjaisesti paremmin ja löytäisimme keinoja kaventaa oppimiseroja. Erityisen huolestuttavaa on, että osaamiserot ovat suurimmillaan heikosti menestyvillä oppilailla”, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
”Poikien tyttöjä heikompi suoriutuminen koulussa alkaa näkyä jo peruskoulun alaluokilla, jo varhaislapsuudessa, ja vaikuttaa pitkälle heidän tulevaisuuteensa. Pojat keskeyttävät opinnot tyttöjä todennäköisemmin, ja heidän koulutustasonsa jää matalammaksi. Siksi katse tulee kiinnittää jo varhaisiin vuosiin, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Peruskoulua on vahvistettava niin, että se tukee niin tyttöjen kuin poikienkin oppimisen motivaatiota ja vahvoja oppimistuloksia”, Grahn-Laasonen jatkaa.
Grahn-Laasonen nostaa tutkimushankkeen tuloksista esiin neljä ratkaisukokonaisuutta, joilla voisi olla merkitystä ongelman ratkaisemiseksi:
Lukeminen
"Poikien kiinnostus lukemista ja äidinkieltä kohtaan on tyttöjä vähäisempää, ja lukemisella ja äidinkielellä on puolestaan vahva yhteys oppimiseen. Siksi kaikkein vaikuttavinta ja tärkeintä on löytää tapoja motivoida ja innostaa myös poikia lukemaan. Monipuolisen lukutaidon merkitystä ei voi liikaa korostaa, se on kaiken oppimisen perusta. Kansallinen Lukutaitofoorumi tekee ehdotukset kansalliseksi lukutaitoohjelmaksi syksyyn mennessä. On yksi kysymys, johon vastauksen löytäminen voisi ratkaista likipitäen koko ongelman: miten lukeminen ”myydään” pojille?"
Arviointi
"Tutkimus nostaa vahvasti esiin arvioinnin kehittämisen välttämättömyyden. Arvioinnin ongelmista tulee myös paljon palautetta opettajilta. Opettajat tarvitsevat lisää työkaluja arviointiin. Opetussuunnitelmissa määritellään arvioinnin kriteerit arvosanalle 8. On harkittava, pitäisikö kriteeriperusteisessa arvioinnissa olla enemmän portaita, enemmän työkaluja yhdenvertaiseen arviointiin. Kansallista tasokoetta en kannata, mutta lisää työkaluja arvioinnin tueksi opettajille tarvitaan. Niitä tarvitaan myös siksi, ettei yksikään nuori läpäisisi peruskoulua ilman monipuolista lukutaitoa ja muita perustaitoja. Tutkimus antaa aihetta vakavasti pohtia, miten arvioinnin kehittäminen motivoisi ja tukisi poikien oppimista. Opetushallitus on parhaillaan jo valmistelemassa lisätukea opettajille arvioinnin toteuttamiseen."
Yhteisöllinen koulukulttuuri
"Ne koulut, joissa on hyvä yhteishenki ja yhteisöllinen, tasavertainen, kiusaamisesta vapaa koulukulttuuri, tuottavat parempia oppimistuloksia myös pojille. Tällaisissa kouluissa lapset ja nuoret saavat useammin olla omia ainutlaatuisia itsejään, eivätkä ole niin tiukasti ”tyttö- tai poikalokeroissa”. Pedagogiikan merkitys korostuu. Hyviä kokemuksia, pedagogista osaamista, on levitettävä ja kehitettävä muun muassa opettajankoulutuksen avulla. Tällä hallituskaudella perustettu opettajankoulutusfoorumi saa tämän tehtäväkseen, ja olemme jo lisänneet merkittävästi lisää resursseja opettajankoulutukseen Suomessa."
Motivaatio ja koulutuksen merkityksellisyys
"Motivaation yhteys oppimistuloksiin on aivan kiistaton. Siksi on tehtävä aivan kaikki sen eteen, että oppiminen motivoi myös poikia. Uudet opetussuunnitelmat alleviivaavat jo oppimisen iloa ja ovat tuoneet uutta pedagogiikkaa koulujen arkeen. Oppimisen merkityksen korostaminen on tärkeintä tulevaisuustyötä, ja se on jokaisen aikuisen ja koko yhteiskunnan tehtävä. ”Pojat on poikia” -tyyppinen asennoituminen poikien koulunkäyntiin voi olla karhunpalvelus nuorelle miehelle; myös pojille on tärkeää korostaa oppimisen ja osaamisen merkitystä. Siitä on vastuussa koko yhteiskunta."
Lähde: OKM
