Mainos:

Oikeusministeri Häkkänen: EU:n liityttävä Euroopan ihmisoikeussopimukseen

Julkaistu 31.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

- Euroopan tulevaisuus riippuu kyvystämme suojella ja kehittää demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia, sanoi oikeusministeri Antti Häkkänen avatessaan tänään Suomi 100 ja oikeusvaltio -seminaarin Finlandia-talolla. Oikeusministeriön järjestämässä seminaarissa pohdittiin hyvän oikeusjärjestelmän merkitystä talouskasvulle ja perusoikeuksien toteutumiselle Euroopassa ja Suomessa.

Ministeri totesi puheessaan, että Euroopan unionin tulisi vihdoin liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

- EU:lla on ollut velvoite jo lähes kymmenen vuoden ajan liittyä Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuoleksi. Euroopassa ja maailmalla on tapahtunut liikehdintää, jossa perusarvoja kyseenalaistetaan. Eurooppa on vielä tällä hetkellä selkeä arvojohtaja länsimaisen perus- ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Euroopassa on kuitenkin meneillään huolestuttavaa arvojen kyseenalaistamista ja siksi meidän tulee vahvistaa yhteistä arvopohjaa. Mielestäni EU:n tulee näyttää sitoutumisensa ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittymällä ihmisoikeussopimukseen, Häkkänen sanoi.

Mainos:
Talouskasvu edellyttää tehokasta ja luotettavaa oikeusjärjestelmää

Ministeri Häkkänen nosti puheessaan esiin myös tutkimukset, joiden mukaan oikeusjärjestelmän tehokkuuden ja talouskasvun välillä on suora yhteys. Häkkänen esitti, että EU:n ja Suomen talouskasvun uusia linjauksia pohdittaessa oikeusjärjestelmien toimivuudelle tulisi antaa nykyistä suurempi painoarvo.

- Tutkimuskirjallisuus sekä OECD:n, Maailmanpankin ja IMF:n tutkimukset osoittavat kiistatta, että oikeudellisella ympäristöllä on suora yhteys talouskasvuun. Hyvä oikeudellinen ympäristö ja yritysten ja kansalaisten oikeuksien tehokas toteutuminen lisäävät investointeja, työllisyyttä ja innovaatioita.

- Esimerkiksi työmarkkinauudistukset hyödyttävät, jos on rakennettu myös tehokkaat oikeudelliset ratkaisumekanismit. Ulkomaiset investoinnit vahvistuvat, jos oikeuskäytäntö ja viranomaismenettely on ennakoitavaa. Panostuksia innovaatioihin taas voidaan tukea vahvistamalla omistusoikeuden suojakeinoja. Samoin esimerkiksi sisämarkkinoiden toimivuus perustuu yhteisiin sääntöihin ja niiden noudattamiseen viime kädessä tuomioistuimen päätöksillä. Tuomioistuinten riippumattomuuden vaarantuminen voikin aiheuttaa myös merkittävää vahinkoa taloudelliselle toimintaympäristölle, Häkkänen muistutti.

Turvallisuusunionin vastapainoksi vahvempi oikeusunioni

Ministeri Häkkänen totesi, että turvallisuuden vahvistaminen Euroopassa on EU:n tärkeimpiä painopisteitä. - Jo aloitetut toimet esimerkiksi turvallisuusviranomaisten välisen yhteistyön parantamiseksi ovat tärkeitä ja näitä tulee jatkaa.

- Turvallisuuden alan vahvistamisen yhteydessä on muistettava, että vahva turvallisuusunioni vaatii vastapainokseen vahvan oikeusunionin. Tämä edellyttää perus- ja ihmisoikeuksien, vapaan kansalaisyhteiskunnan ja vapaan median aseman vahvistamista Euroopassa. Vahva oikeusunioni turvaa avoimen yhteiskunnan ja liberaalin demokratian, Häkkänen totesi.

- Eurooppalainen identiteetti perustuu yhteisille arvoille. EU on myös vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alue, jonka yhteistyö perustuu tuomioistuinten ja viranomaisten päätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden välillä. Oikeusvaltioperiaatteen loukkaaminen joissakin EU-valtioissa voi pahimmillaan estää yhteisten tavoitteiden toteutumisen EU:ssa, ministeri Häkkänen painotti.

- Tehokas ja luotettava oikeusjärjestelmä edistää perusoikeuksia ja talouskasvua. Oikeusvaltioperiaatteesta ei tule antaa tuumaakaan periksi, Häkkänen painotti.

Lähde: Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Sapiskaa OIkeusministeriltä poliiseille
Sapiskaa OIkeusministeriltä poliiseille
9 years ago

Eli Häkkänen antaa nyt piiskaa Poliisihallitukselle joka kohdistaa mielipidevainonsa, sananvapauden rajoittamisen ja ihmisten kokoontuisvapauden kieltämisen mielivaltaisesti mm. Vastarintaliikkeeseen.

Saas nähdä mitä Pirkanmaan käräjäoikeus uskaltaa tämän jälkeen tehdä.

"Charlie"
"Charlie"
9 years ago

Paremmat ihmiset kantavat huolta oikeusjärjestelmän tuottavuudesta, lakimiesyhdistys kiittää.
Arvopohjallisilla voi pitää hajuraon ei-parempiin ihmisiin kun niiden yli rynnätään hillotolpalle.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.