Mainos:

Nykysuomi kysyy: Kenet näkisit mieluiten Suomen seuraavana pääministerinä?

Päivitetty 8.4.2019, Julkaistu 5.4.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on käynnistynyt ja vaalikiima näkyy yhä useamman ehdokkaan avauksissa sekä katutason vaalityössä. Varsinainen vaalipäivä, 14.4 häämöttää noin viikon päässä ja vaikka valtamedia on jo kuukausien ajan pitänyt SDP:n Antti Rinteen pääministeriyttä itsestään selvänä, on mm. Perussuomalaiset Jussi Halla-ahon voimin ilmoittautunut mukaan kisaan.

Hallitusneuvotteluista on odotettavissa kokolailla vaikeat oli pääministerinä kuka tahansa ja gallup-firmat tekevät tilaustyönä mitä monenkirjavimpia kyselyitä kansan suosikista seuraavaksi pääministeriksi, tulevan hallituksen ja koko Suomi-laivan kippariksi.

Nykysuomi kysyykin nyt:

Kenet näkisit mieluiten Suomen seuraavana pääministerinä?

  • Juha Sipilä (0%, 8 Votes)
  • Li Andersson (0%, 8 Votes)
  • Paavo Väyrynen (4%, 65 Votes)
  • Marco DeWitt (4%, 62 Votes)
  • Petteri Orpo (0%, 6 Votes)
  • Pekka Haavisto (0%, 6 Votes)
  • Henri Aitakari (0%, 3 Votes)
  • Joku muu ehdolla oleva, kuka? (kerro kommenttiosiossa) (1%, 24 Votes)
  • Hjallis Harkimo (1%, 20 Votes)
  • Mikko Vartiainen (0%, 2 Votes)
  • Petrus Pennanen (0%, 2 Votes)
  • Jussi Halla-aho (87%, 1 518 Votes)
  • Antti Rinne (1%, 14 Votes)
  • Katju Aro (0%, 1 Votes)
  • Anna-Maja Henriksson (0%, 0 Votes)
  • Juha-Pekka Väisänen (0%, 0 Votes)
  • Tea Törmänen (0%, 0 Votes)

Total Voters: 1 739

Loading ...

Katso Nykysuomen eduskuntavaalikyselyn tulokset:

https://www.nykysuomi.com/2019/03/17/nykysuomen-eduskuntavaalikysely-on-taalla-mika-puolue-saa-aanesi-vai-saako-mikaan/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

20 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Alarik Lundin
Alarik Lundin
7 years ago

Jaa, Nykysuomen lukijakunnan enemmistö näemmä inhoaa sananvapautta, puolueettomuuspolitiikkaa ja EU:n vallasta vapaan itsenäisen rahapolitiikan ajatusta.

NähtyOn
NähtyOn
7 years ago

Ilja Janitskin.

Tyyygy
Tyyygy
7 years ago

Ilja janitskinin tietenkin. Ihan selva asia. Miksi ei listassa ??

NähtyOn
NähtyOn
7 years ago
Reply to  Tyyygy

Ehkäpä siksi kun Ilja paljasti Halla-ahon temput taannoin, eihän tämä persusaitti voi hellanlettas silloin tuollaisen ”pahan” ehdokkaan nimeä laittaa edes leikkiäänestykseen.

Petri Perta
Petri Perta
7 years ago
Reply to  NähtyOn

Hyvät lukijat ja keskustelijat… Nimetyt vaihtoehdot on, kuten varmasti valveutuneina kansalaisina huomasitte, rajattu puolueiden puheenjohtajiin. Äänestyksessä on myöskin vaihtoehto ”joku muu ehdolla oleva”, jonka kautta voi äänestää ketä tahansa muutakin:)

Freya Snow
Freya Snow
7 years ago

Junes Lokka, mutta äänestin Hallaa listasta. 😀

Minä Vain
Minä Vain
7 years ago

Äänestin vitsinä Marco deWittiä. Onhan Suomessa moni muukin täytenä vitsinä pidetty asia toteutunut. Jostain syystä en luota Halla-ahoon, mutta on hän toki 100x parempi kuin nykyiset pääehdokkaat.

Elke Hari
Elke Hari
7 years ago

Itseni tietysti, mutta hyvänä kakkosena tulee Jussi Halla-aho.

juha.
juha.
7 years ago

Voittaja ei ole yksinomaan kansallismielisten valtapuolue sinänsä allekirjoittaen jokaisen ”ripsauksen”, mitä tuo puolue pitää sisällään, mitä se sanoo tai mitä ajattelee EU:n suhteen.

Nekin kansallismieliset, jotka eivät äänestä persuja, äänestävät henkilöä, mutta ei protestiksi, vaan todellisen vakauksensa mukaan, koska hänen mielestään suomalainen politiikka tarvitsee ”uutta verta”, vaikka muutamissa pienpuolueissa on ns. ”vanhoja kasvoja”, mutta heidän altaan on kadonnut tai viety ”poliittinen koti”.

Kaikkia kansallismielsiä puolueita, joita voi länsimaisessa demokratiassa perustaa, koska ihmisten vapaassa mielipiteen muodostuksessa on aina vivahde-eroja tai henkilökohtaisia pyrkimyksiä, halua olla ”merkittävämmässä” asemassa puolueessa kuin rivijäsen tai henkilöllä on oma henkilökohtainen ”kutsumus” viedä omaa asiaansa omalla tavalla omista näkökohdista eräällä tavalla jopa ”messiaasisesti”, vaikka tuo sana on liian suurellinen.

Yhteinen nimittäjä näiden kaikkien kansallismielisten puolueiden osalta on lopullinen kyllästyminen ”nykymenoon”, jonka kaikki kyllä tietävät mitä tuo sana pitää sisällään erikseen sitä ”pilkkomatta” näillä palstoilla.

CFF
CFF
7 years ago

Feministipuolueen päätorvi sai 0%, mutta yhden äänen. On äänestänyt itseään. ”Ei Suomi tarvitse uusia hävittäjiä, tärkeämpää on torjua ilmastouhkaa”. – Feministipuolueen päätorvi

pöh
pöh
7 years ago

Kyllä kannattaisi matu kriittisten keskittää äänensä perussuomalaisille, pienpuolueilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa mihinkään.
Ainoastaan PS vaalivoitto voi järkyttää diktaattoripuolueita, ja vähintäänkin saadaan mielenkiintoiset hallitusneuvottelut ja kaikenlaista poliittista teatteria lähi kuukausiksi 🙂

fatwantarkistaja
fatwantarkistaja
7 years ago

Tiina Wiik, koska se tietää kaiken.

Realistisesti ajatellen Halla-aho, koska se tietää toiseksi eniten.

Goyim
Goyim
7 years ago

Janne Moilanen kansanyhtenäisyys puolueesta, hänet näkisin pääministerin pallilla kaikista mieluiten

murre riepunen
murre riepunen
7 years ago

Sunnuntaina maassa vallitsee Hallanvaara..

CFF
CFF
7 years ago

On tärkeää että SKE ja Tähtiliike(Janitskin) tekevät läpimurron eduskuntaan.

Kun läpimurto on tehty alkaa sillanpääaseman vahvistaminen ja laajentaminen.

Helsingissä Ilja Janitskin 84.

Uudellamaalla Marco de Wit 37.

Nämä täytyy saada eduskuntaan.

Risto Jääskeläinen
7 years ago

Ei näy Sari Essayahia listalla, liekö puheenjohtajakaan?

Reima Kultalahti
Reima Kultalahti
7 years ago

No tietenkin itseni, sillä suomessa on niin paljon korjattavia asioita että ei ammattipoliitikot tajua edes puolta, ensin sananvapaus takaisin, sitten irti eurostoliitosta,sosialismin viimeisestä linnakkeesta, rajavalvonta kuntoon, ei tarkoita sit rajojen sulkemista, vaan valvontaa joka estää rikollisten ja paperittomien sekä niiden joiden ei voida sanoa olevan rehellsellä asioilla tulon suomeen, sensijaan esimerkiksi viisumivapaus tulisi saada itään, jne eli rajapolitiikkaa tulisi helpottaa toisaalle.

Matti Mettiäinen
Matti Mettiäinen
7 years ago

Laura Huhtasaari

äänestäkää oikein
äänestäkää oikein
7 years ago
#911
#911
7 years ago

Junes Lokka. Sveitsiläsen berner-hevosnaamasutkin paikalle Mika Ranta, jolle myös poliisiasiat keskitetään.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.