Nuorisojengi teki Helsingissä 13 ryöstöä – Hovioikeus säilytti tuomiot

Julkaistu 17.11.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Katuryöstöjä eri puolilla Helsinkiä ihmisiä tehtailleet nuoret tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin perjantaina Helsingin hovioikeudessa. 

Yhteensä 13 törkeää tai perusmuotoista ryöstöä sisältäneestä rikosvyyhdestä tuli aiemmin tuomiot käräjäoikeudessa seitsemälle nuorelle. Kaksi kovimmat rangaistukset saanutta poikaa valitti tuomioistaan hovioikeuteen.

15-vuotiaina ryöstelleet, edelleen alaikäiset pojat tuomittiin käräjäoikeudessa ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Toinen kolmeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi, toinen kahdeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi. Hovioikeus ei alentanut heidän tuomioitaan.

Muut käräjäoikeudessa ryöstösarjasta tuomitut, ehdollisella tai sakoilla selvinneet nuorukaiset eivät valittaneet hovioikeuteen. Heidän lisäkseen ryöstöihin osallistui useita tekijöitä, jotka olivat tapahtuma-aikaan alle 15-vuotiaita. He eivät täten olleet rikosoikeudellisessa vastuussa, eikä asia edennyt heidän osaltaan oikeuskäsittelyyn. Syytetyt myönsivät syytteet pääpiirteissään, mutta vaativat lievennyksiä joihinkin syytekohtiin.

Eritoten Kontulan aluetta piinannut ryöstösarja tapahtui viime vuonna heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Vapunpäivänä 2015 ryöstäjät iskivät peräti kolme kertaa Kontulan ostoskeskuksen läheisyydessä. Samaan porukkaan kuuluneet tekijät ryöstivät eri kokoonpanoissa vastaantulijoita myös esimerkiksi Malmilla, Viikissä ja Munkkiniemessä.

Saaliikseen ryöstäjät saivat pääasiassa käteistä rahaa, pankkikortteja ja kännyköitä. Joissain ryöstöissä tekijät tehostivat vaatimuksiaan hakkaamalla uhria tai uhkaamalla tätä teräaseella. Yhdessä tapauksessa uhrin kaulalle painettiin tikari.

”Veitsi oli ollut isokokoinen ja pelottavan näköinen. Veitsi oli osunut – – kaulaan kaksi kertaa”, kerrotaan oikeudenkäyntiasiakirjoissa. Kyseisessä Malmilla heinäkuussa 2016 tehdyssä törkeässä ryöstössä oli osallisena viisi tekijää, jotka vaativat ravintolasta kotimatkalla ollutta miestä "antamaan kaiken". Ryöstäjät saivat kuitenkin saaliikseen vain kännykän. Uhri ei saanut fyysisiä vammoja, mutta kokemus oli hänelle henkisesti järkyttävä.

Yksi ryöstöistä eroaa muista tapauksista siinä mielessä, ettei sitä tehty kadulla. Huhtikuussa 2016 kolme ryöstöporukkaan kuulunutta nuorta, joista yksi oli kovimman vankeustuomion myöhemmin saanut poika, marssi kauppaan aikeinaan varastaa lonkeroa. Kassalla työskennellyt nainen havaitsi rikollisen toiminnan ja pyrki estämään nuoria poistumasta kaupasta. Myyjä esimerkiksi asettui ostoskärryjen kanssa oviaukon eteen.

Tilanne muuttui varkaudesta ryöstöksi siinä vaiheessa, kun pojat alkoivat hakata myyjää tölkkipakkauksilla käteen ja selkään. Nainen joutui lopulta luopumaan vastarinnastaan, minkä jälkeen ryöstäjät poistuivat kaupasta 30 anastettua lonkerotölkkiä hallussaan.

Pisimmän eli kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeustuomion saanut poika oli myös syytekohtien lukumäärän perusteella ryöstöjengin päätekijä. Oikeusistuimet katsoivat hänen syyllistyneen nuorena henkilönä tehtyihin yhdeksään ryöstöön, kahteen törkeään ryöstöön, törkeän ryöstön yritykseen, ryöstön yritykseen, varkauteen sekä pahoinpitelyyn.

Hovioikeus oli käräjäoikeuden kanssa samaa mieltä, ettei näe estettä tuomita kahta vakavimmat rikokset tehnyttä poikaa ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Kumpikaan heistä ei ole vieläkään täyttänyt 18 vuotta.

Katso myös:

http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/03/11/helsingin-karajaoikeus-antoi-isoja-tuomioita-maahanmuuttaja-jengille/

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.