Mainos:

Nuorisojengi teki Helsingissä 13 ryöstöä – Hovioikeus säilytti tuomiot

Julkaistu 17.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Katuryöstöjä eri puolilla Helsinkiä ihmisiä tehtailleet nuoret tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin perjantaina Helsingin hovioikeudessa. 

Yhteensä 13 törkeää tai perusmuotoista ryöstöä sisältäneestä rikosvyyhdestä tuli aiemmin tuomiot käräjäoikeudessa seitsemälle nuorelle. Kaksi kovimmat rangaistukset saanutta poikaa valitti tuomioistaan hovioikeuteen.

15-vuotiaina ryöstelleet, edelleen alaikäiset pojat tuomittiin käräjäoikeudessa ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Toinen kolmeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi, toinen kahdeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi. Hovioikeus ei alentanut heidän tuomioitaan.

Muut käräjäoikeudessa ryöstösarjasta tuomitut, ehdollisella tai sakoilla selvinneet nuorukaiset eivät valittaneet hovioikeuteen. Heidän lisäkseen ryöstöihin osallistui useita tekijöitä, jotka olivat tapahtuma-aikaan alle 15-vuotiaita. He eivät täten olleet rikosoikeudellisessa vastuussa, eikä asia edennyt heidän osaltaan oikeuskäsittelyyn. Syytetyt myönsivät syytteet pääpiirteissään, mutta vaativat lievennyksiä joihinkin syytekohtiin.

Mainos:

Eritoten Kontulan aluetta piinannut ryöstösarja tapahtui viime vuonna heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Vapunpäivänä 2015 ryöstäjät iskivät peräti kolme kertaa Kontulan ostoskeskuksen läheisyydessä. Samaan porukkaan kuuluneet tekijät ryöstivät eri kokoonpanoissa vastaantulijoita myös esimerkiksi Malmilla, Viikissä ja Munkkiniemessä.

Saaliikseen ryöstäjät saivat pääasiassa käteistä rahaa, pankkikortteja ja kännyköitä. Joissain ryöstöissä tekijät tehostivat vaatimuksiaan hakkaamalla uhria tai uhkaamalla tätä teräaseella. Yhdessä tapauksessa uhrin kaulalle painettiin tikari.

”Veitsi oli ollut isokokoinen ja pelottavan näköinen. Veitsi oli osunut – – kaulaan kaksi kertaa”, kerrotaan oikeudenkäyntiasiakirjoissa. Kyseisessä Malmilla heinäkuussa 2016 tehdyssä törkeässä ryöstössä oli osallisena viisi tekijää, jotka vaativat ravintolasta kotimatkalla ollutta miestä "antamaan kaiken". Ryöstäjät saivat kuitenkin saaliikseen vain kännykän. Uhri ei saanut fyysisiä vammoja, mutta kokemus oli hänelle henkisesti järkyttävä.

Yksi ryöstöistä eroaa muista tapauksista siinä mielessä, ettei sitä tehty kadulla. Huhtikuussa 2016 kolme ryöstöporukkaan kuulunutta nuorta, joista yksi oli kovimman vankeustuomion myöhemmin saanut poika, marssi kauppaan aikeinaan varastaa lonkeroa. Kassalla työskennellyt nainen havaitsi rikollisen toiminnan ja pyrki estämään nuoria poistumasta kaupasta. Myyjä esimerkiksi asettui ostoskärryjen kanssa oviaukon eteen.

Tilanne muuttui varkaudesta ryöstöksi siinä vaiheessa, kun pojat alkoivat hakata myyjää tölkkipakkauksilla käteen ja selkään. Nainen joutui lopulta luopumaan vastarinnastaan, minkä jälkeen ryöstäjät poistuivat kaupasta 30 anastettua lonkerotölkkiä hallussaan.

Pisimmän eli kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeustuomion saanut poika oli myös syytekohtien lukumäärän perusteella ryöstöjengin päätekijä. Oikeusistuimet katsoivat hänen syyllistyneen nuorena henkilönä tehtyihin yhdeksään ryöstöön, kahteen törkeään ryöstöön, törkeän ryöstön yritykseen, ryöstön yritykseen, varkauteen sekä pahoinpitelyyn.

Hovioikeus oli käräjäoikeuden kanssa samaa mieltä, ettei näe estettä tuomita kahta vakavimmat rikokset tehnyttä poikaa ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Kumpikaan heistä ei ole vieläkään täyttänyt 18 vuotta.

Katso myös:

http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/03/11/helsingin-karajaoikeus-antoi-isoja-tuomioita-maahanmuuttaja-jengille/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

Sieltä niitä uusia nuoria nousee. Varmasti isä ja äiti tukemassa valitulla tiellä.

huugo
huugo
8

Hyi helvetti että meni kylmät väreet tuosta kuvasta. Pääkaupunkiseudun tulevaisuus ja raaka nuorisorikollinen vapaavuori ymmärtää näitä hell singin tulevaisuuden huoltosuhde toivoja.

somalit hirteen
somalit hirteen
8

kyllä nuoki apinat lyijyä tottelee

Pauli
Pauli
8

Tämmösillä ei pitäis olla mitään oikeuksia valittaa mistään tekemistään rikoksista, maasta ulos heti.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.