Vasemmistoliiton nuorisojärjestön varapuheenjohtaja Henrik Jaakkola kehuu STT:lle Hampurissa G20-kokousta vastustaneiden mielenosoitusten "hyvää ilmapiiriä". Uutiskuvia seuranneilla saattaa olla kokonaan erilainen näkemys.
Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja Henrik Jaakkola kertoo STT:lle, että tunnelmat paikan päällä ovat hyvät ja mielenosoittajia on valtavan paljon.
Hampurin poliisi kertoi mielenilmaisuihin osallistuneen noin 100 000 henkilöä, joista suuri osa on tullut Saksan ulkopuolelta. 200:n poliisin mainitaan loukkaantuneen, 150 mielenosoittajaa on otettu kiinni. Vasemmistonuoriso Suomestakin on hehkuttanut osallistumistaan, ja kerää itselleen näkyvyyttä po. tapahtuman siivellä.
Asiasta kertoi KSML. Jaakkola on antanut lausuntoja myös Iltalehdelle.
"Porvarillinenkin" media näyttää omaksuneen melko pitkälle äärivasemmiston tavan nähdä väkivaltaisiksi muuttuneissa mielenilmauksissa vain "poliisin brutaliteettia", vaikka mm. suuriin globalisaation-vastaisiin mielenosoituksiin soluttautuvat "mustat blokit" l. autonomit ovat toistuvasti muuttaneet ne väkivaltaisiksi.
"Autonomi"-liike ilmaantui 1980-luvulla, kun anarkistit sulkivat ulos pahimmat rähinöitsijät. Toisin kuin anarkistit, autonomit eivät suhtaudu kielteisesti marxismiin, mistä tarkkailijat ovat päätelleet, että ilmiön taustalla on vanhoja Saksan 1960-70-lukujen vasemmistoterrorismin sympatisoijia. Silloiset äärivasemmistolaiset käyttivät sellaisia tunnuksia kuin "Punainen armeijakunta", ja murhasivat joitain korkeita henkilöitä, kuten teollisuusjohtajia. Autonomien eräänlainen prototyyppi oli Italiassa toiminut "Autonomia Operaia", joka miellettiin samaan suuntaukseen kuuluvaksi, kuin Brigate Rosso.
Tunnetuin vasemmistoterrorismin 60-luvun sukupolven tekemä terroriteko oli Italian pääministerin Aldo Moron murha 16.03.1978. Moron murhan tutkimukset johtivat tuolloin Brigate Rosson l. punaisten prikaatien taustavaikuttajan Padovan yliopiston professorin Antonio Negrin pidätykseen ja myöhemmin vankeutuomioon terrorismirikoksista.
Ihmissieppauksia ja murhia tekevästä Prigate Rossosta on suora linkki tämän päivän "vapaa-liikkuvuus"-verkostoihin ja globalisaationvastaisuuteen vankilasta vapautuneen ja vanhat hommat uudelleen aloittaneen Antonio Negrin kautta. Henkilökohtaista ystävyyttään punaproffa-Negriin hehkutti v.2006 Image-lehdelle Helsingissä asuva Anton Monti. Monti on mainittu usein jonkinlaisena vaihtoehtoliikkeiden kummisetänä (mm. Kansan Uutiset).
Puoluevasemmiston ja vihreiden suhtautuminen "radikaaliin" äärivasemmistoon on ollut kahtalainen: Toisaalta ei haluta ottaa leimaa näiden tekemistä väkivalta- ja henkirikoksista, ja mellakoinnista, mutta saadaan primitiivireaktio jos joku syyttää po. ryhmiä väkivaltaiseksi ääriliikkeeksi. Kuvassa (yllä) vasemmalla Anni Sinnemäki ja oikealla Anton Monti.
Kaksinaamaisuus suhtauduttaessa äärivasemmiston väkivaltaisuuteen on jossainmäärin selitettävissä puoluevasemmiston harrastamalla kontrolloimattomien ja irrationaalisten (nuor)vasemmistoryhmien kosiskelulla: Ei varsinaisesti pidetä ääriryhmien tölväilyistä, mutta ei haluta etäännyttää näitä henkilöitä omasta joukosta, -uskossa että he vanhemmisten maltillistuvat. Verkostojen rakentaminen äärivasemmiston kummisetiin, kuten Antonio Negriin, ohi näiden eräänlaisena tykinruokana käyttämien nuorten vallankumous-larppaajien, on astetta vakavampi ilmiö.
Suomessa syntynyt ja Italiasta tänne takaisin muuttanut Anton Monti kehuskeli siis kesällä 2006 Image-lehdelle antamassaan haastattelussa tuntevansa Brigate Rosson pääideologin. Asia nousi esiin kahden punaprikaati-terroristin etsiytyessä Suomeen paetessaan Italian poliisia.
Italialainen Corriere della Serra -lehti kertoi keväällä 2003, että kaksi italialaisterroristia olisi majoittunut Helsingissä asuneen miehen asuntoon. Punaiset prikaatit -ryhmittymään kuuluvat terroristit Mario Galesi ja Nadia Lioce oli etsintäkuulutettu murhasta.
Sinnemäen miesystävä kiisti väitteen sekä kahdeksan vuotta sitten että nyt. Hän sanoo Ilta-Sanomissa, ettei tavannut etsintäkuulutettuja Helsingissä eikä edes tiennyt heidän olleen kaupungissa. (Iltalehti).
Corriere della Sera paljasti v.2011 silloisen ministeri Anni Sinnemäen ja kolmen poliisin murhista etsintäkuulutettujen italialaisterroristien majoittajaksi väitetyn Anton Montin romanssin. Me emme toki ota kantaa siihen, kenen Antonio Negrin tuttavan luokse etsityt terroristit olivat Helsingissä majoittuneet.
Anton Monti on uutisen mukaan toiminut "Area dell'atonomia" -liikkeessä, joka seurasi Aldo Moron murhajutun yhteydessä vankilatuomion saaneen professori Antonio "Toni" Negrin opetuksia. Lehdelle Monti todistelee olleensa täysin epäpoliittinen Suomessa asuessaan. Image-lehdelle hän oli kertonut aivan muuta, ja 80-90-luvuilla poliittisissa vasemmistoliikkeissä toimineille on jäänyt aivan toisenlainen kuva.
Monti mainitaan mm. "No Borders"-liikkeen ja ns. "prekaarien" taustavaikuttajana. Prekaareilla on ollut hyvin keskeinen rooli mm. itsenäisyyspäivinä presidentin-linnan luona tapahtuvien häiriöiden kärjistymisessä mielenosoittajien ja poliisin yhteenotoiksi, joissa esiintyi Suomen siihenastiseen käytäntöön nähden poikkeuksellista väkivaltaisuutta.
Mario Galesi ja Nadia Desdemona Lioce, jotka siis pakenivat Suomeen murhattuaan kolme poliisia ja joita Monti kieltää tuntevansa vaikka tunteekin, olivat Brigate Rosson uutta sukupolvea. Antonio Negri oli heille yhtä tuttu kuin Montillekin.
Kansan Uutisille Monti kertoo tulleensa Suomeen järjestönsä Autonomia Operaian , "autonomien" esikuvan, poliittisen romahtamisen jälkeen. Sen jälkeen täällä alkoi tapahtumaan: Siihen asti korostetun pasifistiseen vasemmistonuorison liikehdintään alettiin syöttämään väkivaltaisia impulsseja.
- Väkivaltapitoinen, "eteläeurooppalais"-tyyppinen, fraseologia lisääntyi äkisti.
- "Aktivisteja" alettiin kannustamaan ensin pieniin mutta pian suurempiin ilkivaltatekoihin: Alussa turkisliikkeiden ikkunoiden töhrimistä ja lukkojen sabotoimista liimalla, mutta pian tuhopolttoja.
- Käytäntö kasvoi pienestä ilkivallasta kohti yhä brutaalimpia tekoja, läheten henkilöönkäyvää väkivaltaa joka olikin jo #normalisoitu puheiden tasolla.
Suomalaisia vasemmistonuoria totutettiin Keski-Euroopassa jo rehottavaan väkivaltakulttuuriin myös organisoimalla ryhmämatkoja mm. erinäisten kansainvälisten kokousten häiritsemiseksi masinoituihin mellakka-sessioihin. Henrik Jaakkola jatkaa siis vanhaa perinnettä.
Kansan Uutisille Monti selittää tulleensa Suomeen "kehittämään väkivallattomia toimintatapoja". Väite on jossainmäärin outo, sillä vasta Montin saapumisen jälkeen suomalaisessa vaihtoehtoilevassa l. jyrkän vasemmistolaisessa nuorisossa alkoi esiintymään väkivaltaan kannustavaa agitaatiota. Väkivallattomat toimintavat siis olivat jo täällä valmiina, mutta nyt olemme pitkälti päivittyneet muun Euroopan tasolle.
Äärivasemmisto yhdistetään Suomessa joihinkin tuhopolttoihin, mm. rataliikenteen turvalaitteen tuhoamiseen ja bussiterminaalin tuhopolttoon Vantaalla, ja useisiin väkivaltaisiin yhteenottoihin "äärioikeiston" kanssa. Useimmin äärivasemmiston tappelukumppanina on kuitenkin poliisi. Joulukuussa 2015 suomalaisella poliisilla oli harvinainen tilaisuus käyttää mellakka-aseita äärivasemmistolaisia "antifasisteja" vastaan Helsingin Mechelininkadulla, ja useana itsenäisyyspäivänä "kuokkavieraita" on jouduttu taltuttamaan voimakeinoin Helsingissä ja Tampereella.
Vasemmiston nuorisojärjestö oli 1990-luvulla jäämässä täysin sivuun nuoriosoradikalismista mediaseksikkäämpien liikkeiden tullessa estradille, ja Suomen avautuessa Euroopalle: Euroopasta on aina ollut hyvin vaikea löytää suomalaistyyppistä pönäkän byrokraattista vasemmistoa, ja kun nuoret saivat ajanmukaista tietoa ikäistensä vasemmistolaisten touhuista, vanha vasemmisto ei lainkaan kiinnostanut.
Uhkaavaa näivettymistä vastaan toimittiin mielistelemällä: Vasemmistojärjestöt tarjosivat usein hyvinkin kyseenalaisille ryhmille rahallista ja organisatoorista tukea, mikä pyrittiin salaamaan julkisuudelta. Tämän tilanteen eräs ikävä sivuvaikutus oli, että kosiskellessaan nuorta uusvasemmistoa vasemmistolainen järjestöväki joutui piilottamaan sen kritiikin, jota he muuten olisivat kokeneempina ja laajemmin asioita katsovina esittäneet mm. juuri nousevaa väkivaltatrendiä vastaan.
Äkkiväärille ajatuskannoille hyvin persot vain hetki sitten heränneet nuoret, poliittisina untuvikkoina, olivat ja ovat vastustuskyvyttömiä epämääräisin motiivein tioimivien poliittisten seireenien kutsulle, -ja kyvyttömiä ymmärtämään "radikaaleina" esitettyjen tyhjien tunnusten ja "suoran toiminnan" kehoitusten valheellisuutta. Vakiintuneilla vasemmistojärjestöillä olisi voinut olla tässä positiivinen rooli, mutta em. syistä ne eivät voineet ottaa po. vastuuta kannettavakseen.
Moni tarkkailija on ihmetellyt, mistä mitä käsittämättömimpiin politiikan liepeillä tapahtuviin sähläyksiin löytyy aina jostain näkymättömästä lähteestä resursseja ja organisatoorista taustaa. Tämä pitää paikkansa sitä varmemmin, mitä väkivaltaisempaa ja suurta yleisöä tyrmistyttävää jokin toiminta on. Tälle ilmiölle on selitys:
- Jokin "isoa politiikkaa" säätävä taho tarvitsee "radikaaleja" johonkin?
- Mellakoinnin ja häiriköinnin tason kohoaminen vaikuttaa suoraan poliittisen ilmapiirin #labiilisuuteen l. horjutettavuuteen: So. mitä rauhallisempaa on, sitä vähemmän yleisöä (äänestäjiä) kiinnostaa politiikan muutos t. hallituksen vaihtaminen tms.
- Aiheuttamalla mitä tahansa häröilyä, joka haittaa normaalia arkea, herätetään tyytymättömyyttä, ja annetaan yleisölle vaikutelma että hallituksella ei ole homma hallussa.
- Häröilyn tason nousu tekee tilanteen herkemmäksi, muutoksen suunta säädetään toisin keinoin.
- Jatkuva mekkalointi, oudot katutapahtumat ja rauhattomuus syövät myös valtiomuodon legitimiteettiä.
Nämä edellä olivat ns. oppikirjaesimerkkejä. Ne eivät kerro, mihin on pyritty masinoimalla Suomeen väkivaltainen äärivasemmisto, mutta toimijoista meillä on nyt jotain tietoa.
On valitettavaa, että vasemmistonuoriso on yhä virittämässä mellakkaturismia, mutta politiikan vasen laita ei ole ainoa "syntinen". Sama kuvio, kuin "kuokkavieras"-mielenilmauksissa ja em. mellakkaturismissa, voidaan havaita kaikkialla, jossa (mielellään näkymätön) toimija masinoi väkivaltaherkkää tilannetta, tai totuttaa jonkin "scenen" arveluttaviin toimintamalleihin.
Avoin yhteiskunta ja oikeusvaltio ovat erottamaton osa suomalaista yhteiskuntaa, ja sanonta "demokratia" tarkoittaa juuri sitä. Demokratia pysyy kun sitä käytetään, -siis ajamme poliittisia tavoitteitamme demokraattisten insitituutioiden kautta. Tämän vaihtoehto on toimia näitä instituutioita vastaan: Järjestää pippaloita, joissa suureen ääneen väitetään esm. ettei Suomi oli demokratia ja oikeusvaltio, -ja samalla pyritään muuttamaan tilanne väkivallaksi. Henrik Jaakkola on omien sanojensa mukaan ollut läsnä tälläisessä tilanteessa Hampurissa, mitään näkemästään ymmärtämättä.
Kansan Uutiset Anton Montista 05.10.2014.
Anton Montin kirja Punaisista prikaateista.
Keskustelua mm. Anton Montin v.2006 Imagelle antamasta haastattelusta.
Wikipedia: Brigate Rosso.
Iltalehti Anton Montin terroristi-yhteyksistä 01.04.2011.
Corriere della Seran (korjattu) uutinen Anton Montista 02.04.2011.
Veli-Pekka Kortelaisen blogi mm. Anton Montista ja Tapio Laaksosta.
