Mainos:

Näin verotus muuttuu vuodenvaihteessa: Ansiotulot, kiinteistö, auto, energia, alkoholi, tupakka…

Julkaistu 28.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Veronmaksajain keskusliiton kokoaman listan mukaan verotukseen kohdistuu seuraavanlaisia muutoksia vuonna 2018.

Ansiotulojen verotus

Palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat työmarkkinajärjestöjen aiemmin solmiman kilpailukykysopimuksen perusteella. Palkansaajan TyEL-maksu nousee 0,2 %-yksikköä ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,30 %-yksikköä 1,90 %:iin. Vastaavasti työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja kevennetään.

Budjettiriihessä päätettiin nettomääräisesti 270 miljoonan euron kevennyksestä palkan verotukseen. Kevennys kompensoi miltei kokonaan TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotukset.

Yle-veron maksukynnystä on esitetty korotettavan vuodelle 2018. Tämä tarkoittaisi, että Yle-veron piiristä poistuisi 400 000 henkilöä. Maksun määrä alarajalla pudotetaan 70 eurosta 0 euroon ja veron enimmäismäärä nousee 143 eurosta 163 euroon. Enimmäismäärän joutuvat maksamaan ne, joiden yhteenlaskettu puhdas ansio- ja pääomatulo on vähintään 20 520 euroa.

Väliaikaiseksi vuosille 2015-2017 säädetty lapsivähennys poistuu.

Mainos:

Ansiotulojen verotukseen tehdään kustannustason nousua vastaavat tarkistukset.

Palkansaajan tuloveroprosentit sekä ansiotason ja ostovoiman muutokset 2000-2018 (pdf, päivitetty 21.12.2017)

Eläkkeensaajan tuloveroprosentit 2000-2018 (pdf)

Kunnallisveroprosentti nousee 53:ssa ja laskee kuudessa kunnassa. Tarkista kuntasi veroprosentti kartasta.

Asuntolainan korkovähennys

Vuonna 2018 asuntolainan koroista vähennyskelpoisia on 35 prosenttia, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017. Vaalikaudella 2016-2019 asuntolainan korkovähennysoikeus leikkaantuu 10 prosenttiyksiköllä vuosittain, jolloin vuonna 2019 enää 25 prosenttia on vähennyskelpoista.

Esimerkkejä asuntolainan korkovähennyksestä 2018 (pdf)

Kiinteistövero

Kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotukset on peruttu. Sen johdosta yksikään kunta ei ole pakotettu korottamaan kiinteistöveroprosenttiaan. Kiinteistöveroprosenttien ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna. Kunnat päättävät kiinteistöveroprosenteista lain sallimmien vaiheteluvälien sisällä.

Kiitneistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat seuraavasti vuonna 2018 :

  • Yleinen kiinteistöveroprosentti, rakennukset ja maapohja: 0,93-1,80 % -> 0,93-2,00 %
  • Muut kuin vakituiset asuinrakennukset: 0,93-1,80 % -> 0,93-2,00 %

Ja vuonna 2019:

  • Vakituiset asuinrakennukset: 0,41-0,90 % -> 0,41-1,00 %

Veronmaksajien lehdistötiedote 17.10.2017 pakkokiristysten perumisesta

Alkoholivero

Hallitus päätti budjettiriihessä kiristää alkoholiverotusta 100 miljoonalla eurolla. Kiristys koskee kaikkia juomatyyppejä painottuen käymisteitse valmistettuihin juomiin.

Nettohintojen pysyessä ennallaan ja arvonlisävero huomioiden kiristyksen vaikutus oluttölkin hintaan on noin 0,07€, viinipullon hintaan noin 0,41€ ja viinapullon hintaan noin 0,54€.

Esimerkkejä kulutusveromuutosten vaikutuksista 2018 (pdf)

Autovero

Autoveroa kevennetään pienipäästöisiä autoja suosien koko hallituskauden aikana yhteensä 180 miljoonalla eurolla. Kevennys tulee voimaan portaittain vuosina 2016-2019. Kevennyksen seurauksena autoveron määrä putoaa noin 210 euroa vuositasolla noin 32 000€ hintaisella autolla, jonka CO2-päästöt ovat 124 grammaa kilometriä kohden.

Esimerkkejä kulutusveromuutosten vaikutuksista 2018 (pdf)

Energiaverotus

Hallitus päätti budjettiriihessä lämmityspolttoaineiden verotuksen korotuksesta 45 miljoonalla eurolla. Öljylämmitteisen omakotitalon vuosittaiset lämmityskulut kasvavat tämän johdosta n. 43 euroa ja kaukolämmitteisen omakotitalon n. 9 euroa.

Esimerkkejä kulutusveromuutosten vaikutuksista 2018 (pdf)

Tupakkavero

Hallitus on esittänyt, että tupakkaveroa korotettaisiin puolivuosittain 2018-2019, samaan tapaan kuin vuosina 2016-2017. Vuoden 2018 korotukset tulisivat vaikuttamaan tupakka-askin hintaan yhteensä noin 60 sentin verran.

Vuosien 2018-2019 veronkorotuksilla pyritään saavuttamaan 135 miljoonan euron lisätuotto tupakkaveron kertymään. Lisätuotto on puolet hallitusohjelmassa tavoitellusta hallituskauden 270 miljoonan kasvusta tupakkaveron tuottoon.

Esimerkkejä kulutusveromuutosten vaikutuksista 2018 (pdf)

Lähde: Veronmaksajat.fi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Markku
Markku
8

Pieniä korotuksia, mutta kun on vähän jokaiseen korotukseen osallinen, niin verotus kiristyy n. 200€/kk, kiitos taas valtio!

esko
esko
8

vitun rikkaat hipit taas ajetelevat omaa perse reikää..

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.