Näin verotus muuttuu vuodenvaihteessa: Ansiotulot, kiinteistö, auto, energia, alkoholi, tupakka…

Julkaistu 28.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Veronmaksajain keskusliiton kokoaman listan mukaan verotukseen kohdistuu seuraavanlaisia muutoksia vuonna 2018.

Ansiotulojen verotus

Palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat työmarkkinajärjestöjen aiemmin solmiman kilpailukykysopimuksen perusteella. Palkansaajan TyEL-maksu nousee 0,2 %-yksikköä ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,30 %-yksikköä 1,90 %:iin. Vastaavasti työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja kevennetään.

Budjettiriihessä päätettiin nettomääräisesti 270 miljoonan euron kevennyksestä palkan verotukseen. Kevennys kompensoi miltei kokonaan TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotukset.

Yle-veron maksukynnystä on esitetty korotettavan vuodelle 2018. Tämä tarkoittaisi, että Yle-veron piiristä poistuisi 400 000 henkilöä. Maksun määrä alarajalla pudotetaan 70 eurosta 0 euroon ja veron enimmäismäärä nousee 143 eurosta 163 euroon. Enimmäismäärän joutuvat maksamaan ne, joiden yhteenlaskettu puhdas ansio- ja pääomatulo on vähintään 20 520 euroa.

Väliaikaiseksi vuosille 2015-2017 säädetty lapsivähennys poistuu.

Ansiotulojen verotukseen tehdään kustannustason nousua vastaavat tarkistukset.

Palkansaajan tuloveroprosentit sekä ansiotason ja ostovoiman muutokset 2000-2018 (pdf, päivitetty 21.12.2017)

Eläkkeensaajan tuloveroprosentit 2000-2018 (pdf)

Kunnallisveroprosentti nousee 53:ssa ja laskee kuudessa kunnassa. Tarkista kuntasi veroprosentti kartasta.

Asuntolainan korkovähennys

Vuonna 2018 asuntolainan koroista vähennyskelpoisia on 35 prosenttia, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017. Vaalikaudella 2016-2019 asuntolainan korkovähennysoikeus leikkaantuu 10 prosenttiyksiköllä vuosittain, jolloin vuonna 2019 enää 25 prosenttia on vähennyskelpoista.

Esimerkkejä asuntolainan korkovähennyksestä 2018 (pdf)

Kiinteistövero

Kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotukset on peruttu. Sen johdosta yksikään kunta ei ole pakotettu korottamaan kiinteistöveroprosenttiaan. Kiinteistöveroprosenttien ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna. Kunnat päättävät kiinteistöveroprosenteista lain sallimmien vaiheteluvälien sisällä.

Kiitneistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat seuraavasti vuonna 2018 :

  • Yleinen kiinteistöveroprosentti, rakennukset ja maapohja: 0,93-1,80 % -> 0,93-2,00 %
  • Muut kuin vakituiset asuinrakennukset: 0,93-1,80 % -> 0,93-2,00 %

Ja vuonna 2019:

  • Vakituiset asuinrakennukset: 0,41-0,90 % -> 0,41-1,00 %

Veronmaksajien lehdistötiedote 17.10.2017 pakkokiristysten perumisesta

Alkoholivero

Hallitus päätti budjettiriihessä kiristää alkoholiverotusta 100 miljoonalla eurolla. Kiristys koskee kaikkia juomatyyppejä painottuen käymisteitse valmistettuihin juomiin.

Nettohintojen pysyessä ennallaan ja arvonlisävero huomioiden kiristyksen vaikutus oluttölkin hintaan on noin 0,07€, viinipullon hintaan noin 0,41€ ja viinapullon hintaan noin 0,54€.

Esimerkkejä kulutusveromuutosten vaikutuksista 2018 (pdf)

Autovero

Autoveroa kevennetään pienipäästöisiä autoja suosien koko hallituskauden aikana yhteensä 180 miljoonalla eurolla. Kevennys tulee voimaan portaittain vuosina 2016-2019. Kevennyksen seurauksena autoveron määrä putoaa noin 210 euroa vuositasolla noin 32 000€ hintaisella autolla, jonka CO2-päästöt ovat 124 grammaa kilometriä kohden.

Esimerkkejä kulutusveromuutosten vaikutuksista 2018 (pdf)

Energiaverotus

Hallitus päätti budjettiriihessä lämmityspolttoaineiden verotuksen korotuksesta 45 miljoonalla eurolla. Öljylämmitteisen omakotitalon vuosittaiset lämmityskulut kasvavat tämän johdosta n. 43 euroa ja kaukolämmitteisen omakotitalon n. 9 euroa.

Esimerkkejä kulutusveromuutosten vaikutuksista 2018 (pdf)

Tupakkavero

Hallitus on esittänyt, että tupakkaveroa korotettaisiin puolivuosittain 2018-2019, samaan tapaan kuin vuosina 2016-2017. Vuoden 2018 korotukset tulisivat vaikuttamaan tupakka-askin hintaan yhteensä noin 60 sentin verran.

Vuosien 2018-2019 veronkorotuksilla pyritään saavuttamaan 135 miljoonan euron lisätuotto tupakkaveron kertymään. Lisätuotto on puolet hallitusohjelmassa tavoitellusta hallituskauden 270 miljoonan kasvusta tupakkaveron tuottoon.

Esimerkkejä kulutusveromuutosten vaikutuksista 2018 (pdf)

Lähde: Veronmaksajat.fi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.