https://nykysuomi.com/nain-verotus-muuttuu-vuodenvaihteessa-ansiotulot-kiinteisto-auto-energia-alkoholi-tupakka/

Kotimaa

Näin verotus muuttuu vuodenvaihteessa: Ansiotulot, kiinteistö, auto, energia, alkoholi, tupakka…

Julkaistu 28.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Veronmaksajain keskusliiton kokoaman listan mukaan verotukseen kohdistuu seuraavanlaisia muutoksia vuonna 2018.

Ansiotulojen verotus

Palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat työmarkkinajärjestöjen aiemmin solmiman kilpailukykysopimuksen perusteella. Palkansaajan TyEL-maksu nousee 0,2 %-yksikköä ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,30 %-yksikköä 1,90 %:iin. Vastaavasti työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja kevennetään.

Budjettiriihessä päätettiin nettomääräisesti 270 miljoonan euron kevennyksestä palkan verotukseen. Kevennys kompensoi miltei kokonaan TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotukset.

Yle-veron maksukynnystä on esitetty korotettavan vuodelle 2018. Tämä tarkoittaisi, että Yle-veron piiristä poistuisi 400 000 henkilöä. Maksun määrä alarajalla pudotetaan 70 eurosta 0 euroon ja veron enimmäismäärä nousee 143 eurosta 163 euroon. Enimmäismäärän joutuvat maksamaan ne, joiden yhteenlaskettu puhdas ansio- ja pääomatulo on vähintään 20 520 euroa.

Väliaikaiseksi vuosille 2015-2017 säädetty lapsivähennys poistuu.

Mainos:

Ansiotulojen verotukseen tehdään kustannustason nousua vastaavat tarkistukset.

Palkansaajan tuloveroprosentit sekä ansiotason ja ostovoiman muutokset 2000-2018 (pdf, päivitetty 21.12.2017)

Eläkkeensaajan tuloveroprosentit 2000-2018 (pdf)

Kunnallisveroprosentti nousee 53:ssa ja laskee kuudessa kunnassa. Tarkista kuntasi veroprosentti kartasta.

Asuntolainan korkovähennys

Vuonna 2018 asuntolainan koroista vähennyskelpoisia on 35 prosenttia, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017. Vaalikaudella 2016-2019 asuntolainan korkovähennysoikeus leikkaantuu 10 prosenttiyksiköllä vuosittain, jolloin vuonna 2019 enää 25 prosenttia on vähennyskelpoista.

Esimerkkejä asuntolainan korkovähennyksestä 2018 (pdf)

Kiinteistövero

Kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotukset on peruttu. Sen johdosta yksikään kunta ei ole pakotettu korottamaan kiinteistöveroprosenttiaan. Kiinteistöveroprosenttien ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna. Kunnat päättävät kiinteistöveroprosenteista lain sallimmien vaiheteluvälien sisällä.

Kiitneistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat seuraavasti vuonna 2018 :

Yleinen kiinteistöveroprosentti, rakennukset ja maapohja: 0,93-1,80 % -> 0,93-2,00 %
Muut kuin vakituiset asuinrakennukset: 0,93-1,80 % -> 0,93-2,00 %

Ja vuonna 2019:

Vakituiset asuinrakennukset: 0,41-0,90 % -> 0,41-1,00 %

Veronmaksajien lehdistötiedote 17.10.2017 pakkokiristysten perumisesta

Alkoholivero

Hallitus päätti budjettiriihessä kiristää alkoholiverotusta 100 miljoonalla eurolla. Kiristys koskee kaikkia juomatyyppejä painottuen käymisteitse valmistettuihin juomiin.

Nettohintojen pysyessä ennallaan ja arvonlisävero huomioiden kiristyksen vaikutus oluttölkin hintaan on noin 0,07€, viinipullon hintaan noin 0,41€ ja viinapullon hintaan noin 0,54€.

Esimerkkejä kulutusveromuutosten vaikutuksista 2018 (pdf)

Autovero

Autoveroa kevennetään pienipäästöisiä autoja suosien koko hallituskauden aikana yhteensä 180 miljoonalla eurolla. Kevennys tulee voimaan portaittain vuosina 2016-2019. Kevennyksen seurauksena autoveron määrä putoaa noin 210 euroa vuositasolla noin 32 000€ hintaisella autolla, jonka CO2-päästöt ovat 124 grammaa kilometriä kohden.

Esimerkkejä kulutusveromuutosten vaikutuksista 2018 (pdf)

Energiaverotus

Hallitus päätti budjettiriihessä lämmityspolttoaineiden verotuksen korotuksesta 45 miljoonalla eurolla. Öljylämmitteisen omakotitalon vuosittaiset lämmityskulut kasvavat tämän johdosta n. 43 euroa ja kaukolämmitteisen omakotitalon n. 9 euroa.

Esimerkkejä kulutusveromuutosten vaikutuksista 2018 (pdf)

Tupakkavero

Hallitus on esittänyt, että tupakkaveroa korotettaisiin puolivuosittain 2018-2019, samaan tapaan kuin vuosina 2016-2017. Vuoden 2018 korotukset tulisivat vaikuttamaan tupakka-askin hintaan yhteensä noin 60 sentin verran.

Vuosien 2018-2019 veronkorotuksilla pyritään saavuttamaan 135 miljoonan euron lisätuotto tupakkaveron kertymään. Lisätuotto on puolet hallitusohjelmassa tavoitellusta hallituskauden 270 miljoonan kasvusta tupakkaveron tuottoon.

Esimerkkejä kulutusveromuutosten vaikutuksista 2018 (pdf)

Lähde: Veronmaksajat.fi

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Seuraa keskustelua

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit

Vanhimmat

Uusimmat Äänestetyimmät

Markku

8

Pieniä korotuksia, mutta kun on vähän jokaiseen korotukseen osallinen, niin verotus kiristyy n. 200€/kk, kiitos taas valtio!

0

Vastaa

esko

8

vitun rikkaat hipit taas ajetelevat omaa perse reikää..

0

Vastaa

https://nykysuomi.com/poikiin-kohdistuva-vakivalta-lisaantyy-suomessa/

Kotimaa

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty eilen klo 20:41, Julkaistu eilen 08:16 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

— Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

— Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

— Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/uusi-junayhteys-suomen-ja-ruotsin-valilla/

Kotimaa

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

— Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/nuorten-digitaalinen-syrjaytyminen-lisaantyy-suomessa/

Kotimaa

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

– Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

– Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/nykysuomi-2-0-on-taalla-uudistunut-sivusto-ja-avoimet-kommenttikentat/

Kotimaa

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com