Näin alkoholilaki muuttuu – Osa muutoksista tulee voimaan jo 1.1.2018

Julkaistu 19.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Eduskunta on äänestänyt 19. joulukuuta alkoholilaista. Eduskunnan vastaus alkoholilaista on tarkoitus käsitellä valtioneuvoston istunnossa joulun jälkeen torstaina 28.12. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki samana päivänä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tiedottaa alkoholilaista tarkemmin valtioneuvoston istunnon jälkeen 28.12.

Laki voimaan maaliskuussa – osa muutoksista voimaan heti 1.1.2018

Alkoholilain on tarkoitus tulla kokonaisuudessaan voimaan 1.3.2018, mutta osa muutoksista tulisi voimaan jo 1. tammikuuta 2018.  Koska aikaa vuodenvaihteeseen on hyvin vähän, sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa heti vuoden alusta voimaan tulevien muutosten sisällöstä alempana lyhyesti jo nyt.

Vahvat oluet ja long drink-juomat kauppoihin 1.1.2018

Kaupat voisivat myydä heti vuodenvaihteen jälkeen alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia. Myös vaatimus juoman valmistamisesta käymisteitse poistuisi jo 1.1.2018. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokakaupoissa, elintarvikekioskeissa ja huoltoasemilla myytäisiin uusina alkoholijuomina A-olutta, nykyistä vahvempia siidereitä ja kaikkia väkevistä alkoholijuomista valmistettuja long drink-juomasekoituksia.

Myynti edellyttää voimassa olevaa, nykyisen alkoholilain nojalla myönnettyä alkoholijuomien vähittäismyyntilupaa. Mitään uutta lupaa ei ole tarvetta hakea.

Nykyisin kaupan vähittäismyynti koskee enintään 4,7 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia.

Käsityöläisoluiden vähittäismyyntilupia voidaan hakea 1.1.2018 alkaen

Aluehallintovirastot ottavat vastaan käsityöläisoluen vähittäismyyntilupahakemuksia heti vuodenvaihteen jälkeen ja voivat myöntää lupia laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Valvira ja aluehallintovirastot tiedottavat hakemuslomakkeista ja luvan myöntämisen edellytyksistä erikseen myöhemmin.

Ravintoloiden happy hour -mainonta sallittu 1.1.2018 lähtien

Ravintolat voivat mainostaa ns. happy hour -tarjouksia heti vuodenvaihteen jälkeen vapaasti esimerkiksi kaduilla ja lehdissä.
Väkevien juomien hinnat voi kertoa verkossa 1.1.2018

Väkevien alkoholijuomien valmistajat, tukkumyyjät ja niitä myyvät ravintolat voisivat esitellä omia tuotteitaan esimerkiksi verkkohinnastoissa. Nyt väkevien alkoholijuomien painetut tai verkkohinnastot ovat sallittuja vain Alkolle ja muille vähittäismyyjille.

Muut alkoholijuomien mainontaa koskevat säännökset pysyvät ennallaan. Mainontaa koskevat säännökset päivitettiin vuonna 2015.

Ravintolat saavat olla vapaasti auki 1.1.2018 lukien

Majoitus- ja ravitsemustoiminnasta annetun lain muutoksella ravintoloiden aukioloajat vapautettaisiin täysin – samaan tapaan kuin kauppojen aukioloajat vapautettiin vuoden 2016 alusta lukien.  Sen sijaan alkoholijuomien anniskeluaikoja koskevat uuden lain säädökset tulisivat voimaan vasta 1.3.2018.

Edellä mainittuja muutoksia lukuun ottamatta uusi alkoholilaki tulisi voimaan vasta 1.3.2018, mikäli tasavallan presidentti vahvistaa lain 28.12.2017.

Lähde: STM

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.