Huutolaismarkkinoilla heitteillä tai vailla elatusta olleet lapset käytännössä huutokaupattiin sille, joka vaati kunnalta vähiten rahaa vastineeksi lapsen elättämisestä ja kasvattamisesta. Suomessa huutolaisjärjestelmä on ollut kuopattuna jo 1900-luvun alusta saakka, mutta esimerkiksi Turkissa järjestelmä elää ja voi hyvin, YK:n suojeluksessa. Sisäministeri Kai Mykkänen osallistuukin kiintiöpakolaisten valintamatkalle Turkin Ankarassa.
Mykkäsen matkan tarkoituksena on seurata valintaprosessia, jossa Suomen viranomaiset toimivat yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa ja valikoivat Suomeen saapuvat kiintiöpakolaiset. Matkallaan ministeri Mykkänen tapaa samalla turkkilaisen virkaveljensä, sisäministerin Süleyman Soylun sekä Syyrian rajalla toimivia kansalaisjärjestöjä. Tämän lisäksi sisäministerimme vierailee turkkilaisella pakolaisleirillä. Myös kansliapäällikkö Ilkka Salmi osallistuu matkalle.
Kiintiöpakolaisten vastaanotto eli uudelleensijoittaminen on sisäministeriön mukaan tehokkain tapa auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Kiintiöpakolaisina Suomeen tulee UNHCR:n esittämiä ihmisiä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia, joiden suojelun tarve on selvitetty jo ennen Suomeen tuloa. Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia 1970-luvulta asti.
Suurin osa Suomeen valittavista kiintiöpakolaisista on sisäministeriön mukaan syyrialaisia. Suomi vastaanottaa tänä vuonna 530 syyrialaista Turkista, mutta muiden kuin kiintiöpakolaisten tilastoissa sodan runteleman Syyrian kansalaiset ovat määrissä kaukana kärjestä. UNHCR:n Turkin uudelleensijoittamisoperaatio on ollut maailman suurin vuodesta 2014 lähtien.
Suomen ja Euroopan unionin tavoitteena on lisätä uudelleensijoittamista unionin alueella ja vakiinnuttaa toiminta myös niihin jäsenvaltioihin, joissa sitä ei ole perinteisesti harjoitettu.
– EU:n turvapaikkajärjestelmän uudistamisen kannalta on keskeistä, että kiintiöpakolaisten vastaanotto laajenee yhä useampaan jäsenvaltioon. Rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan painopisteen on siirryttävä kiintiöpakolaisten vastaanottoon, jotta voimme tarjota laillisia, turvallisia väyliä Eurooppaan ja suojelua sitä eniten tarvitseville, ministeri Mykkänen toteaa.
Suomi painottaa kiintiöpolitiikassaan erityisesti haavoittuvimpien ryhmien, kuten lapsiperheiden ja vaikeassa asemassa olevien naisten uudelleensijoittamista. Toistaiseksi tällaista politiikkaa ei olal harjoitettu muiden pakolaisten osalta, vaan suurin osa turvapaikanhakijoista on kaikkea muuta kuin lapsiperheitä tai vaikeassa asemassa olevia naisia.
Lähde: Sisäministeriö, Migri-tilastot
