Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen painottaa kirjoituksessaan, että naisten ja tyttöjen terveyteen ja oikeuksiin kannattaa panostaa.
Satavuotias Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa. Erityisesti äitien ja lasten hyvinvointi on huippuluokkaa. Vastasyntyneen eliniän odote on Suomen historian aikana noussut neljästäkymmenestä vuodesta noin kahdeksaankymmeneen. Kehityspolitiikassa olemme myös todenneet, että panostaminen tasa-arvoon ja naisten ja tyttöjen oikeuksiin ja terveyteen kannattaa. Tämä on ihmisoikeusnäkökulmasta oikea panostus, mutta se on myös taloudellisesti erittäin järkevää.
Terveys on kaiken perusta
Vaikka suureen maineeseen nousseen äitiyspakkauksen ja imeväiskuolleisuuden välillä ei liene ihan suoraa yhteyttä, niin perhepolitiikalla ja säädöksillä on. Samoin kuin lääketieteen saavutuksilla, ravitsemuksen ja hygienian parantumisella sekä lisääntyneellä vauraudella.
Äitiyspakkauksella houkuteltiin äidit neuvolan terveystarkastusten piiriin jo vuonna 1938, ja niin luotiin pohja Suomen maineikkaalle äitiys- ja lapsiterveydenhuollolle. Satavuotiaassa Suomessa äidit synnyttävät turvallisesti ja pitävät äitiysvapaata menettämättä työpaikkaansa tai ansioitansa.
Oikeus opetukseen
Ihmisoikeus- ja tasa-arvoajattelulla on ollut tärkeä rooli nykyisen koulutusjärjestelmämme kehittämisessä. Kaikkien lasten oikeus opetukseen on Suomessa turvattu lailla ja tämä toteutuu myös käytännössä kattavasti.
Suomalainen koulu ja opetus on saanut osakseen kansainvälistäkin kiitosta. Meiltä on kysytty, mitkä tekijät ovat tuoneet Suomen kärkeen kansainvälisissä opetusvertailuissa. Syitä on monia. Suomessa tytöt ja pojat, perheidensä tulotasosta riippumatta, käyvät samaa koulua yhdessä. Useimpien tyttöjen koulutus ei pysähdy teini-ikään. Itse asiassa valta-osa ylemmän tason jatko-opiskelijoista on nykyisin naisia. Tasavertaisuus koulutuksessa näkyy yhteiskunnan yhteistyökyvyssä ja keskinäisessä luottamuksessa. Näin saadaan kattavasti käyttöön nuorten luovuus, jota tarvitaan niin talouden kuin kulttuurinkin kehitykseen.
Ongelmiakin toki on. Liian moni nuori jättäytyy sivuun opetuksesta peruskoulun jälkeen ja osa heistä jää myös työelämän ulkopuolelle, useammin pojat kuin tytöt. Yhteistyön keinoin täytyykin pyrkiä vähentämään nuorten syrjäytymisvaaraa. Olemme kiinnostuneita myös muiden maiden kokemuksista ehkäistä nuorten syrjäytymistä opetuksesta ja työelämästä.
Samat oikeudet kaikilla
Suomessa tytöt ja pojat voivat kertoa julkisesti, jos katsovat tulleensa kohdelluksi epätasa-arvoisesti. He voivat hakea oikeutta ja saada sitä. Heillä on yhtäläinen mahdollisuus tehdä valintoja elämässään.
Suomessa naiset ovat voineet äänestää tai asettua ehdolle ja tulla valituksi eduskuntaan jo vuodesta 1906 lähtien.
Lapsista kasvaa myös uudistajia ja innovoijia. Suomessa sukupuolten osallistuminen työelämään on toiseksi tasa-arvoisinta EU:ssa. Suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman neljänneksi paras.
Hauraita yhteiskuntia kannattaa tukea
Suomi haluaa, että kaikilla maailman tytöillä ja pojilla olisi asiat yhtä hyvin. Ohjaamme kehitystukea köyhimpiin maihin, jotta tytöt pääsisivät kouluun eivätkä päätyisi liian aikaisin töihin. Teemme työtä sen eteen, etteivät he synnyttäisi alaikäisinä eikä heihin kohdistuisi väkivaltaa. Lapsena äidiksi tuleminen vahvistaa köyhyyskierteen jatkumista kun koulutusmahdollisuuksia ei ole.
Vuonna 2017 Suomi lupasi antaa taloudellista tukea SheDecides-liikkeen myötä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien kohentamiseksi Somaliassa, Keniassa ja Afganistanissa. Tuki ohjataan mm. kansainvälisten järjestöjen kautta.
Suomi on nostanut naisten ja tyttöjen oikeudet yhdeksi kehityspolitiikkansa painopisteeksi ja sitoutunut YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi koko maailmassa. Kestävän kehityksen tavoitteita ovat mm. naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän, lapsi- ja pakkoavioliittojen sekä sukupuolielinten silpomisen lopettaminen. Sukupuolten tasa-arvoa edistävät myös julkisten palvelujen tarjoaminen ja sosiaaliturvajärjestelmän rakentaminen palkattoman koti- ja hoitotyön sijaan. Naisten on päästävä osallistumaan ja johtamaan politiikassa, taloudessa ja julkisessa elämässä.
Kansainvälinen tasa-arvopalkinto
Olemme halunneet pitää tasa-arvokysymyksiä esillä myös uusin tavoin. Juhlistaakseen Suomen satavuotiasta itsenäisyyttä Suomen hallitus perusti kansainvälisen tasa-arvopalkinnon, International Gender Equality Prize. Palkinto myönnetään henkilölle tai toimijalle, joka on edistänyt sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisesti merkittävällä tavalla. Palkinto on suuruudeltaan 150 000 euroa, jonka palkinnon saaja ohjaa naisten ja tyttöjen asemaa vahvistavaan avustuskohteeseen. Palkinnon ensimmäinen saaja julkistettiin 14. joulukuuta Eurooppa-neuvostossa, Brysselissä. Olen iloinen, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on tämän vuoden hyvin ansioitunut palkinnon saaja.
Lähde: Ulkoministeriö
