Mainos:

Ministeri Lindström tutustuu Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen toimiin

Julkaistu 12.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Työministeri Jari Lindström vierailee Turussa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 15.1.2018. Matkan kattavana teemana on Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos ja toimet sen ratkaisemiseen.

Varsinais- ja Lounais-Suomessa elinkeinoelämän kasvu ja työllisyysnäkymät ovat poikkeuksellisen hyvät, jonka myötä sinne on syntynyt ns. positiviisen rakennemuutoksen tilanne. Tuotannon kasvu ja sen vaatima työvoiman lisätarve ovat niin suuria, että alueella tarvitaan erillistoimia.

Lindström tutustuu Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaaseen ja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tiloihin ja ratkaisuihin. Hän tapaa myös kunkin kaupungin sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja TE-toimiston johtoa.

Entinen pääministeri Esko Aho esitti viime syksynä TEM:lle tehdyssä selvityksessään ratkaisuksi ns. siltasopimusta valtiovallan ja Varsinais-Suomen sekä Satakunnan kesken.

Keskeistä on huolellisesti mietitty ja selkeä konsepti, joka perustuu eri toimijoiden saumattomaan yhteistyöhön sekä yksilöllisten valintojen helppouteen. Toimenpiteitä toteutetaan valtion ja kuntien kehysten ja talousarvioiden puitteissa.

Mainos:

Lähde: TEM

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/01/10/nakokulma-avoin-tyonhakukirje-jari-lindstromille/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Emppu Vuori
Emppu Vuori
8 years ago

Ei ole Ministeri Lindströmillä mitään aihetta ylpeilyyn.

Autotehtaan työntekijät asuvat muutaman neliön kopperoissa tai kulkevat päivittäin yli 100 km työmatkoja matalapalkkoja maksavalle autotehtaalle. Työtä on luvassa vain muutamaksi vuodeksi joten oman asunnon hankinta on todella riskialtista alueella jonka työllisyys pääasiassa perustuu 70 km säteellä vain yhteen epävakaaseen työpaikkaan.

Moni innokas autonrakentaja tulee pettymään raskaasti 3 – 4 vuoden sisällä.

On tietenkin hyvä että on edes väliaikaistöitä, mutta on aivan turha pullistella hallitulla positiivisella rakennemuutoksella… kun sitä ei ole!

huugo
huugo
8 years ago
Reply to  Emppu Vuori

50-luvun ajat ovat palanneet jolloin työntekijät asuivat pieneissä parakeissa epäinhimillisissä oloissa. Epävarma työpaikka koska yksi kaunis päivä auto konserni siirtää tuoannon vaikka puolaan.Ei kannata paljon satsata ainakaan omaan asuntoon.

klaklak
klaklak
8 years ago
Reply to  Emppu Vuori

Juu, mutta tärkeintä onkin että ”positiivinen pöhinä” kestää 2019 vaalien yli. Harva virkamies ajattelee mitään viittä vuotta pidemmällä tähtäimellä.

Laissez-faire
Laissez-faire
8 years ago

Todellinen ”hallittu positiivinen rakennemuutos” saadaan aikaiseksi ja ”konserin siirtäminen Puolaan” estettyä kustannustasoa eli veroja alentamalla ja sääntelyä eli erityisesti työmarkkinasääntelyä purkamalla.

Ei kekkuilemassa wienerikahveilla ”konsepteja” miettimällä kunnan ja valtion kassasta.

Sata-Varma
Sata-Varma
8 years ago

Tututsuminen ja asioista ymmärtäminen onkin tässä se eri asia ja uutinen. Tuota jälkinmäistä ei tällä vuosituhannella tule kuulapäältä tapahtumaan. Lähteekö mukaan myös se tuhatpäinen turha virkamieskunta, joka vastikkeetta saa palkkaansa täysin tyhjästä.

Tutustumaan koulutus mahdollisuksiin
Tutustumaan koulutus mahdollisuksiin
8 years ago

Kuulapään on hyvinkin pian tutustuttava jälleenkoulutus mahdollisuuksiin, kun ruskea tulevaisuus lentää eduskunnasta ulos seuraavissa vaaleissa. Saattaapa osa tehdä perinteiset takinkäännötkin, ja pyrkiä toisiin puolueisiin joka tuolla ex perussuomalaisita koostuvalle valehtelija sakille on ominaista, että pysyy keinolla millä hyvänsä edskunnassa, mutta eiköhän kansa ole tämän porukan valheet ja toimet nähnyt. Soininkin ”suuret” lupaukset vaaleissa oli, että poistamme mm. autoveron, seuraava askel olikin laskea sitä, ja kaikkihan me tiedämme miten siinä lopulta kävi, se triplaantui. Kuulapään pätevyys vastikkeettomana nilkkinä ei enää riitä edes paperitehtaalla makoiluun, riittäneekö edes wc paperirullan pyörittämiseen. Tosin kyllä ne tällekkin loiselle varmaan järjestää jonkin uuden suojatyön perinteisesti.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.