Mainos:

Ministeri Kimmo Tiilikainen YK:n ympäristökokouksen (UNEA) johtokunnan varapuheenjohtajaksi

Julkaistu 7.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Ympäristökokouksen pääteemoiksi nousivat merten muoviroskat ja ilmanlaatu.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on valittu varapuheenjohtajaksi YK:n ympäristökokouksen (UNEA) johtokuntaan. Kymmenhenkinen johtokunta vastaa erityisesti korkean tason poliittisista kysymyksistä, kuten ympäristökokouksen teemoista. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Viron ympäristöministeri Siim Kiisler.

”Johtokunta on avainasemassa, kun ympäristöasioita viedään kansainvälisen politiikan ytimeen. Aion toimia aktiivisesti UNEAn vahvistamiseksi”, Tiilikainen sanoo.

YK:n kolmas ympäristökokous UNEA päättyi keskiviikkoiltana Nairobissa Keniassa. Kokouksen teemana oli saastumisen ehkäiseminen. Nairobiin kokoontui yli 4000 valtionpäämiestä, ministeriä, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä virkamiehiä.

Merten muoviroskille nollatoleranssi – työryhmä pohtimaan sääntelyä

Ympäristökokouksen keskeiset saavutukset liittyvät merten muoviroskien ja ilmansaasteiden vähentämiseen. Ministerit hyväksyivät kaikkiaan 13 päätöslauselmaa, jotka ohjaavat YK:n ympäristöohjelman (UN Environment) työtä ja jäsenmaiden ympäristön pilaantumista ehkäiseviä toimia.

Mainos:

Kokouksessa päätettiin perustaa työryhmä valmistelemaan muoviroskaongelman ratkaisua maailmanlaajuisesti. YK:n ympäristöohjelman mukaan merissä on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kaloja, mikäli nykyinen saastumisen tahti jatkuu. Työryhmä selvittää erilaisia vaihtoehtoja globaalista sitovasta sopimuksesta vähemmän järeisiin toimiin ja antaa suosituksensa seuraavassa kokouksessa maaliskuussa 2019. Ilmansaasteiden todetaan olevan merkittävin yksittäinen ympäristöterveysriski, jolla on laaja-alaisia kielteisiä vaikutuksia. Jäsenmaita kehotetaan vähentämään ilmansaasteita lukuisilla erilaisilla toimilla ja asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita ilmanlaadulle WHO:n ohjeiden mukaisesti. Päätöslauselma tunnistaa mustan hiilen roolin saastuttajana ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjänä. Kokouksen lopputuloksena julkaistiin ensimmäistä kertaa myös ministerien yhteinen julistus, jossa ministerit sitoutuvat ehkäisemään ympäristön pilaantumista ja edistämään ympäristöterveyttä.

Suomen virkamiesvaltuuskunnan panos neuvotteluissa oli merkittävä. Ympäristöministeriön Tita Korvenoja oli puheenjohtajana ilmanlaatua koskevan päätöslauselman neuvotteluissa. Suomen Nairobin pysyvän edustuston suurlähettiläs Tarja Fernandéz ja pysyvän edustajan sijainen Toni Sandell tekivät vaikuttavaa työtä diplomaattisesti vaativan ympäristö ja konfliktit -päätöslauselman neuvotteluissa konsultaatioissa sekä puheenjohtajan roolissa. Lisäksi ulkoministeriön Marjaana Kokkonen toimi EU:n neuvottelijana UNEAn ja kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin (HLPF) suhteita sekä YK:n ympäristöohjelman vahvistamista koskevien päätöslauselmien neuvotteluissa. Kaikista näistä asiakohdista saatiin Suomen näkökulmasta hyvät tulokset.

Suomi näkyi kiertotalousteemalla

Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johti ministeri Tiilikainen.  Järjestöjen edustajina valtuuskunnassa olivat Suomen YK-liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Suomi esiintyi Nairobissa näkyvästi mm. kiertotaloutta ja yksityisen sektorin roolia koskevissa tapahtumissa. Ministeri Tiilikainen keskusteli kahdenvälisesti muun muassa Kenian, Japanin ja Kiinan ympäristöministerien kanssa. Ministeri tapasi myös suomalaisia ja kenialaisia yrityksiä ja vieraili Turkana-järvelle valmistuvassa tuulivoimapuistossa, jota Suomi on ollut mukana rahoittamassa.

Lähes 2,5 miljoonaa sitoumusta saastumisen ehkäisemiseksi

YK:n ympäristöohjelma keräsi kokouksen yhteydessä mailta, järjestöiltä, yrityksiltä ja muilta tahoilta sitoumuksia saastumisen ehkäisemiseksi. Sitoumuksia annettiin kokouksen päättymiseen mennessä lähes kaksi ja puoli miljoonaa kappaletta. Suomesta sitoumuksen ovat tehneet Kaupan liitto ja Sitra. Kaupan liiton ja ympäristöministeriön yhteinen Green Deal koskee muovikassien vähentämistä, ja Sitran sitoumus kiertotalouden tiekarttaa, jonka Sitra, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat valmistelleet yhdessä.

Lähde: Ympäristöministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
IKirouta
IKirouta
8 years ago

Huraaaa! Kepu pelastaa maailmaa veronmaksajien rahoilla ja pyrkii olemaan vihreämpi kuin vihreet itse. En vastusta ympäristön suojelua ja roskaamisen estämistä, mutta, mutta…!
Suomi on niin pieni kansantalous että sen toimet on kuin kärpäsen kakka suur-navetan seinällä, ei mitään käytännön merkitystä!
Ei mulla muuta.

juha.
juha.
8 years ago

Siis taas on suomalainen bobrikovi päässyt tuon ylikansallisen parasiittijärjestön virkaan, joka kuppaa länsimaisilta veronmaksajilta rahaa 75% Maapalloa peittävien merien veden tislaamiseen kun sillä aikaa rosvovaltiot putsaavat pilssivesiään maailman meriin vailla omantunnon tuskia. Sen sijaan Suomi aikoo taas pelastaa maailman, koska sillä on pohjaton sammio käytettävissään eli suomalaiset veronmaksajat, jotka kartuttavat aivan jokaisen puolimielisen suomalaisen poliitikon vähämielisyydet joiden ”punaisenalankana” on Suomen köyhdyttäminen ja maineen metsästys kansainvälisillä teransseilla, joissa kukin kyseinen suomi-tollo pääse takarivin pojaksi ja tytöksi julkisuuden paisteeseen, jota ei edes seuraavana päivänä muista kukaan muu kuin tämä maineenkipeä suomalainen tsuhna -ministeri.

romaaneja hyllyllä kirjastossa
romaaneja hyllyllä kirjastossa
8 years ago

Tuossapa edellisessä tuli kaikki,ihmekkö tuo sitte että tiilikaiselle pelastusrengas heitettiin, siihenmalliin on suomilaivaa karikkoon ohjattui !!

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.