Mainos:

Ministeri Kimmo Tiilikainen YK:n ympäristökokouksen (UNEA) johtokunnan varapuheenjohtajaksi

Julkaistu 7.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Ympäristökokouksen pääteemoiksi nousivat merten muoviroskat ja ilmanlaatu.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on valittu varapuheenjohtajaksi YK:n ympäristökokouksen (UNEA) johtokuntaan. Kymmenhenkinen johtokunta vastaa erityisesti korkean tason poliittisista kysymyksistä, kuten ympäristökokouksen teemoista. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Viron ympäristöministeri Siim Kiisler.

”Johtokunta on avainasemassa, kun ympäristöasioita viedään kansainvälisen politiikan ytimeen. Aion toimia aktiivisesti UNEAn vahvistamiseksi”, Tiilikainen sanoo.

YK:n kolmas ympäristökokous UNEA päättyi keskiviikkoiltana Nairobissa Keniassa. Kokouksen teemana oli saastumisen ehkäiseminen. Nairobiin kokoontui yli 4000 valtionpäämiestä, ministeriä, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä virkamiehiä.

Merten muoviroskille nollatoleranssi – työryhmä pohtimaan sääntelyä

Ympäristökokouksen keskeiset saavutukset liittyvät merten muoviroskien ja ilmansaasteiden vähentämiseen. Ministerit hyväksyivät kaikkiaan 13 päätöslauselmaa, jotka ohjaavat YK:n ympäristöohjelman (UN Environment) työtä ja jäsenmaiden ympäristön pilaantumista ehkäiseviä toimia.

Mainos:

Kokouksessa päätettiin perustaa työryhmä valmistelemaan muoviroskaongelman ratkaisua maailmanlaajuisesti. YK:n ympäristöohjelman mukaan merissä on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kaloja, mikäli nykyinen saastumisen tahti jatkuu. Työryhmä selvittää erilaisia vaihtoehtoja globaalista sitovasta sopimuksesta vähemmän järeisiin toimiin ja antaa suosituksensa seuraavassa kokouksessa maaliskuussa 2019. Ilmansaasteiden todetaan olevan merkittävin yksittäinen ympäristöterveysriski, jolla on laaja-alaisia kielteisiä vaikutuksia. Jäsenmaita kehotetaan vähentämään ilmansaasteita lukuisilla erilaisilla toimilla ja asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita ilmanlaadulle WHO:n ohjeiden mukaisesti. Päätöslauselma tunnistaa mustan hiilen roolin saastuttajana ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjänä. Kokouksen lopputuloksena julkaistiin ensimmäistä kertaa myös ministerien yhteinen julistus, jossa ministerit sitoutuvat ehkäisemään ympäristön pilaantumista ja edistämään ympäristöterveyttä.

Suomen virkamiesvaltuuskunnan panos neuvotteluissa oli merkittävä. Ympäristöministeriön Tita Korvenoja oli puheenjohtajana ilmanlaatua koskevan päätöslauselman neuvotteluissa. Suomen Nairobin pysyvän edustuston suurlähettiläs Tarja Fernandéz ja pysyvän edustajan sijainen Toni Sandell tekivät vaikuttavaa työtä diplomaattisesti vaativan ympäristö ja konfliktit -päätöslauselman neuvotteluissa konsultaatioissa sekä puheenjohtajan roolissa. Lisäksi ulkoministeriön Marjaana Kokkonen toimi EU:n neuvottelijana UNEAn ja kestävän kehityksen korkean tason poliittisen foorumin (HLPF) suhteita sekä YK:n ympäristöohjelman vahvistamista koskevien päätöslauselmien neuvotteluissa. Kaikista näistä asiakohdista saatiin Suomen näkökulmasta hyvät tulokset.

Suomi näkyi kiertotalousteemalla

Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johti ministeri Tiilikainen.  Järjestöjen edustajina valtuuskunnassa olivat Suomen YK-liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Suomi esiintyi Nairobissa näkyvästi mm. kiertotaloutta ja yksityisen sektorin roolia koskevissa tapahtumissa. Ministeri Tiilikainen keskusteli kahdenvälisesti muun muassa Kenian, Japanin ja Kiinan ympäristöministerien kanssa. Ministeri tapasi myös suomalaisia ja kenialaisia yrityksiä ja vieraili Turkana-järvelle valmistuvassa tuulivoimapuistossa, jota Suomi on ollut mukana rahoittamassa.

Lähes 2,5 miljoonaa sitoumusta saastumisen ehkäisemiseksi

YK:n ympäristöohjelma keräsi kokouksen yhteydessä mailta, järjestöiltä, yrityksiltä ja muilta tahoilta sitoumuksia saastumisen ehkäisemiseksi. Sitoumuksia annettiin kokouksen päättymiseen mennessä lähes kaksi ja puoli miljoonaa kappaletta. Suomesta sitoumuksen ovat tehneet Kaupan liitto ja Sitra. Kaupan liiton ja ympäristöministeriön yhteinen Green Deal koskee muovikassien vähentämistä, ja Sitran sitoumus kiertotalouden tiekarttaa, jonka Sitra, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat valmistelleet yhdessä.

Lähde: Ympäristöministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
IKirouta
IKirouta
8 years ago

Huraaaa! Kepu pelastaa maailmaa veronmaksajien rahoilla ja pyrkii olemaan vihreämpi kuin vihreet itse. En vastusta ympäristön suojelua ja roskaamisen estämistä, mutta, mutta…!
Suomi on niin pieni kansantalous että sen toimet on kuin kärpäsen kakka suur-navetan seinällä, ei mitään käytännön merkitystä!
Ei mulla muuta.

juha.
juha.
8 years ago

Siis taas on suomalainen bobrikovi päässyt tuon ylikansallisen parasiittijärjestön virkaan, joka kuppaa länsimaisilta veronmaksajilta rahaa 75% Maapalloa peittävien merien veden tislaamiseen kun sillä aikaa rosvovaltiot putsaavat pilssivesiään maailman meriin vailla omantunnon tuskia. Sen sijaan Suomi aikoo taas pelastaa maailman, koska sillä on pohjaton sammio käytettävissään eli suomalaiset veronmaksajat, jotka kartuttavat aivan jokaisen puolimielisen suomalaisen poliitikon vähämielisyydet joiden ”punaisenalankana” on Suomen köyhdyttäminen ja maineen metsästys kansainvälisillä teransseilla, joissa kukin kyseinen suomi-tollo pääse takarivin pojaksi ja tytöksi julkisuuden paisteeseen, jota ei edes seuraavana päivänä muista kukaan muu kuin tämä maineenkipeä suomalainen tsuhna -ministeri.

romaaneja hyllyllä kirjastossa
romaaneja hyllyllä kirjastossa
8 years ago

Tuossapa edellisessä tuli kaikki,ihmekkö tuo sitte että tiilikaiselle pelastusrengas heitettiin, siihenmalliin on suomilaivaa karikkoon ohjattui !!

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu eilen 08:11 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.