Mainos:

Ministeri Berner: Lisärahoitusta siltojen korjaukseen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen

Julkaistu 23.10.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitus ehdottaa lisätalousarvioon 16 miljoonan euron lisärahoitusta niin sanotun korjausvelan vähentämiseen. Varoja käytettäisiin muun muassa siltojen korjausohjelmaan. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan 3,5 miljoonan euron määrärahaa.

- Tämä 16 miljoonan euron lisämääräraha korjausvelan vähentämiseen on erittäin tervetullut, ja se täydentää budjettiriihen yhteydessä jo sovittua panostusta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

- Siltojen korjaaminen vaikuttaa merkittävästi tavaraliikenteen sujuvuuteen ja matka-aikojen pituuteen. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu asetusehdotusta, jolla sallittaisiin nykyistä pidempien ajoneuvoyhdistelmien käyttö tieliikenteessä. Entistä raskaampi kalusto asettaa kuitenkin silloille uusia vaatimuksia, jotka on huomioitava jo nyt, Berner toteaa.

Vuoden 2019 budjettiriihessä sovitun mukaisesti perusväylänpitoon ehdotetaan yhteensä 30 miljoonan euron lisäystä tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen, teiden talvikunnossapidon parantamiseen, korjausvelan vähentämiseen ja riista-aitojen rakentamiseen valtatie 12:lle Sastamalaan.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan kokonaan uutena määrärahana 3,5 miljoonaa euroa, jolla voidaan tukea muun muassa kuntien kevytväylähankkeita.

Mainos:

- Tämä on tervetullut ja tärkeä muutos. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tarvitaan rahaa, ja on hienoa, että sitä on nyt löytynyt. Tarvittavat panostukset eivät ole valtiontalouden näkökulmasta suuria. Niiden hyödyt ovat kuitenkin merkittäviä sekä ilmaston että kansanterveyden näkökulmista, Berner korostaa.

Hallitus on sitoutunut osarahoittamaan Merenkurkun liikenteen hanketta. Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen ehdotetaan 10 miljoonan euron tukea laivaliikennepalvelujen ostoihin sekä liikenteen kehittämiseen ja ylläpitoon. Tuki on osa Vaasan ja Uumajan kaupunkien sekä Länsipohjan alueen toteuttamaa investointiohjelmaa, jolla kehitetään kaupunkien välistä liikenneyhteyttä ja pyritään varmistamaan sen jatkuvuus.

Pori-Mäntyluoto -radan sähköistystä laajennetaan. Mäntyluodon ja Tahkoluodon välisen rataosan sähköistykseen ehdotetaan 4,4 miljoonan euron määrärahaa.

Ilmatieteen laitokselle ehdotetaan 350 000 euron lisämäärärahaa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n globaalin avaruussääkeskuksen valmistelun ja perustamisen kustannuksiin.

Hallituksen on tarkoitus antaa vuoden 2018 toinen lisätalousarvioesitys eduskunnalle torstaina 25. lokakuuta 2018.

Valtioneuvoston tiedote 23.10.2018: Hallitus päätti vuoden 2018 toisesta lisätalousarvioesityksestä

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

10 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Hallitus ”lisärahoittaa” kiireen vimmalla, sillä ovathan edessä vaalit ja äänestäjien muisti on lyhyt kuin pygmi.

Marika Anttila
Marika Anttila
8 years ago

Lisää töitä siltainsinööreille.

Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta (Harri Tirkkonen). Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

https://areena.yle.fi/1-437480

Traileri:

https://www.youtube.com/watch?v=1MAZ91k6obg

Jeppes
Jeppes
8 years ago
Reply to  Marika Anttila

Tämä siltainsinööri se ei sentään rientele raiskailemassa.

Ja tuote myydään kiinteään yhden euron hintaan salaisella "huutokaupalla" kutsutulle ostajalle
Ja tuote myydään kiinteään yhden euron hintaan salaisella "huutokaupalla" kutsutulle ostajalle
8 years ago

Pintafixailua infralle myyntikuntoon saattamiseksi?

Jeppes
Jeppes
8 years ago

Vau. Oikein 16 miljoonaa.. liikenteestä kerätään vuosittain n. 6-7 miljardia euroa verotuloja.

Ei auta. Hiiteen Bernerin lakeija hevosennaamoinenn
Ei auta. Hiiteen Bernerin lakeija hevosennaamoinenn
8 years ago

Brasiliassa on sama meininki. Maa rempallaan, mutta ennen vaaleja päätiet päällystetään kiireellä, että ois muka saatu jotain aikaseksikin.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Kannattiko työntää kehitysyhteistyöhön 726 miljoonaa, kun oma maa on retuperällä? Hallituksen arvopohja on hyllyvää suota.

CFF
CFF
8 years ago

Autojen omistajien on näytettävä kaapin paikka piirittämällä koko Helsinki autoilla. Nyt loppu tälle noita Bernerin kyykyttämiselle! Kaikki autot liikkeelle. Suomi on järjestöjä täynnä mutta ei näytä ketään kiinnostavan oikeasti auton omistajan asema. Autoiljja on pelkkä lypsylehmä ja urkinnan kohde valtiolle.

Esille nousee kysymys, että mihin on laitettu kaikki ne rahat, jotka teiden kunnossapitämisen vuoksi autoilijoilta kerätään? Erilaisina veroina autoilijoilta kerätään vuosittain lähes 8 miljardia euroa, josta teiden ylläpitoon laitetaan vuosittain vain noin 1,5 miljardia!

Leino Kimmo
8 years ago

Tämä teksti on diipa-daapa; sillä eduskunnassa on KÄSITTELYSSÄ He 61/2018 vp kansallisen tieverkon YHTIÖITTÄMISESTÄ !

Uuden virastolakimuutoksen yhteydessä koitetaan yhtiöittää; tieverkko; rataverrko ja vesiväylät .

Nyt selvisi MIHIN ”lakkoa” tarvittiin ; tämän peittelyyn ?

Kalergi-suunnitelma
Kalergi-suunnitelma
8 years ago
Reply to  Leino Kimmo

Hyvä huomio! Vallankahvassa olevat rikolliset aikovat saattaa kansallisomaisuutemme ryöstö-projektin loppuun – Brysselistä saadun ohjeistuksen mukaisesti.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.