Mainos:

Ministeri Berner: Lisärahoitusta siltojen korjaukseen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen

Julkaistu 23.10.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitus ehdottaa lisätalousarvioon 16 miljoonan euron lisärahoitusta niin sanotun korjausvelan vähentämiseen. Varoja käytettäisiin muun muassa siltojen korjausohjelmaan. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan 3,5 miljoonan euron määrärahaa.

- Tämä 16 miljoonan euron lisämääräraha korjausvelan vähentämiseen on erittäin tervetullut, ja se täydentää budjettiriihen yhteydessä jo sovittua panostusta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

- Siltojen korjaaminen vaikuttaa merkittävästi tavaraliikenteen sujuvuuteen ja matka-aikojen pituuteen. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu asetusehdotusta, jolla sallittaisiin nykyistä pidempien ajoneuvoyhdistelmien käyttö tieliikenteessä. Entistä raskaampi kalusto asettaa kuitenkin silloille uusia vaatimuksia, jotka on huomioitava jo nyt, Berner toteaa.

Vuoden 2019 budjettiriihessä sovitun mukaisesti perusväylänpitoon ehdotetaan yhteensä 30 miljoonan euron lisäystä tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen, teiden talvikunnossapidon parantamiseen, korjausvelan vähentämiseen ja riista-aitojen rakentamiseen valtatie 12:lle Sastamalaan.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ehdotetaan kokonaan uutena määrärahana 3,5 miljoonaa euroa, jolla voidaan tukea muun muassa kuntien kevytväylähankkeita.

Mainos:

- Tämä on tervetullut ja tärkeä muutos. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tarvitaan rahaa, ja on hienoa, että sitä on nyt löytynyt. Tarvittavat panostukset eivät ole valtiontalouden näkökulmasta suuria. Niiden hyödyt ovat kuitenkin merkittäviä sekä ilmaston että kansanterveyden näkökulmista, Berner korostaa.

Hallitus on sitoutunut osarahoittamaan Merenkurkun liikenteen hanketta. Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen ehdotetaan 10 miljoonan euron tukea laivaliikennepalvelujen ostoihin sekä liikenteen kehittämiseen ja ylläpitoon. Tuki on osa Vaasan ja Uumajan kaupunkien sekä Länsipohjan alueen toteuttamaa investointiohjelmaa, jolla kehitetään kaupunkien välistä liikenneyhteyttä ja pyritään varmistamaan sen jatkuvuus.

Pori-Mäntyluoto -radan sähköistystä laajennetaan. Mäntyluodon ja Tahkoluodon välisen rataosan sähköistykseen ehdotetaan 4,4 miljoonan euron määrärahaa.

Ilmatieteen laitokselle ehdotetaan 350 000 euron lisämäärärahaa kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n globaalin avaruussääkeskuksen valmistelun ja perustamisen kustannuksiin.

Hallituksen on tarkoitus antaa vuoden 2018 toinen lisätalousarvioesitys eduskunnalle torstaina 25. lokakuuta 2018.

Valtioneuvoston tiedote 23.10.2018: Hallitus päätti vuoden 2018 toisesta lisätalousarvioesityksestä

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

10 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

Hallitus ”lisärahoittaa” kiireen vimmalla, sillä ovathan edessä vaalit ja äänestäjien muisti on lyhyt kuin pygmi.

Marika Anttila
Marika Anttila
8 years ago

Lisää töitä siltainsinööreille.

Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta (Harri Tirkkonen). Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

https://areena.yle.fi/1-437480

Traileri:

https://www.youtube.com/watch?v=1MAZ91k6obg

Jeppes
Jeppes
8 years ago
Reply to  Marika Anttila

Tämä siltainsinööri se ei sentään rientele raiskailemassa.

Ja tuote myydään kiinteään yhden euron hintaan salaisella "huutokaupalla" kutsutulle ostajalle
Ja tuote myydään kiinteään yhden euron hintaan salaisella "huutokaupalla" kutsutulle ostajalle
8 years ago

Pintafixailua infralle myyntikuntoon saattamiseksi?

Jeppes
Jeppes
8 years ago

Vau. Oikein 16 miljoonaa.. liikenteestä kerätään vuosittain n. 6-7 miljardia euroa verotuloja.

Ei auta. Hiiteen Bernerin lakeija hevosennaamoinenn
Ei auta. Hiiteen Bernerin lakeija hevosennaamoinenn
8 years ago

Brasiliassa on sama meininki. Maa rempallaan, mutta ennen vaaleja päätiet päällystetään kiireellä, että ois muka saatu jotain aikaseksikin.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Kannattiko työntää kehitysyhteistyöhön 726 miljoonaa, kun oma maa on retuperällä? Hallituksen arvopohja on hyllyvää suota.

CFF
CFF
8 years ago

Autojen omistajien on näytettävä kaapin paikka piirittämällä koko Helsinki autoilla. Nyt loppu tälle noita Bernerin kyykyttämiselle! Kaikki autot liikkeelle. Suomi on järjestöjä täynnä mutta ei näytä ketään kiinnostavan oikeasti auton omistajan asema. Autoiljja on pelkkä lypsylehmä ja urkinnan kohde valtiolle.

Esille nousee kysymys, että mihin on laitettu kaikki ne rahat, jotka teiden kunnossapitämisen vuoksi autoilijoilta kerätään? Erilaisina veroina autoilijoilta kerätään vuosittain lähes 8 miljardia euroa, josta teiden ylläpitoon laitetaan vuosittain vain noin 1,5 miljardia!

Leino Kimmo
8 years ago

Tämä teksti on diipa-daapa; sillä eduskunnassa on KÄSITTELYSSÄ He 61/2018 vp kansallisen tieverkon YHTIÖITTÄMISESTÄ !

Uuden virastolakimuutoksen yhteydessä koitetaan yhtiöittää; tieverkko; rataverrko ja vesiväylät .

Nyt selvisi MIHIN ”lakkoa” tarvittiin ; tämän peittelyyn ?

Kalergi-suunnitelma
Kalergi-suunnitelma
7 years ago
Reply to  Leino Kimmo

Hyvä huomio! Vallankahvassa olevat rikolliset aikovat saattaa kansallisomaisuutemme ryöstö-projektin loppuun – Brysselistä saadun ohjeistuksen mukaisesti.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu eilen 08:11 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.