Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikkaa on hakenut vuoden 2018 aikana noin 2 300 ihmistä. Hakemuksista noin 1 100 on hakijoilta, jotka ovat aiemmin saaneet vähintään yhden turvapaikkapäätöksen. Eniten uusintahakemuksia olivat tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä tehneet irakilaiset (noin 710 kpl), jotka muutenkin ovat suurin turvapaikanhakijoiden ryhmä Suomessa.
Turvapaikkahakemuksien määrää ei ole lainsäädännössä rajoitettu, joten käytännössä hakemusrallia voi jatkaa niin pitkään kuin tahtoo. Käytännössä uusintahakemukseen täytyisi edetäkseen sisältää uusia, asian ratkaisun kannalta merkittäviä perusteita kansainväliselle suojelulle. Jos uusia perusteita ei ole, hakemus ratkaistaan nopeutetusti ja päätös tulee lähtökohtaisesti tehdä kielteisenä.
Uusintahakemuksiin tehdyistä päätöksistä 15 prosenttia on ollut tänä vuonna myönteisiä ja 32 prosenttia kielteisiä. Alustavassa tutkinnassa on tehty tutkimatta jättämispäätös 47 prosenttiin hakemuksista eli uusia, asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita ei ole hakemuksessa esitetty. Rauenneita hakemuksia on 6 prosenttia.
Vanha ilmiö, uusia syitä
Uusintahakemukset eivät ilmiönä ole erityisen uusi. Vuonna 2017 noin 1 800 henkilöä 5 000 turvapaikkaa hakeneesta oli saanut päätöksen joko yhden tai useamman kerran. Suomen laki sanoo, että henkilö voidaan kielteisen päätöksen jälkeen.Palauttaminen on mahdollista, jos ensimmäiseen turvapaikkapäätökseen on tehty kielteinen päätös ja hallinto-oikeus sekä mahdollisesti korkein hallinto-oikeus on vahvistanut päätöksen palauttamisen täytäntöönpanoa ei ole kielletty.
Virasto ei tilastoi uusintahakemuksissa esitettyjä perusteita, mutta kertoo yleisimmän syyn olevan se, että hakija on kertonut uudesta perusteesta tai antanut uusia selvityksiä, joita ei ole ollut esillä aiemmin. Yleisimmin uutena perusteena esitetään kääntyminen Suomessa kristinuskoon tai hän kertoo kuuluvansa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Myöskin kotimaan tilanteen muuttuminen aikaisemman päätöksen jälkeen, on Migrin mukaan varsin yleinen syy. Toisinaan vedotaan myös virheelliseen päätökseen.
Sisäministeriö käynnisti heinäkuussa lakihankkeen, jossa selvitetään mahdollisuuksia muuttaa uusintahakemuksien käsittelyä. Menettelyä turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksien kohdalla pyritään tarkentamaan siten, että hakemista viivytystarkoituksessa rajataan erityisesti kolmannesta hakemuksesta eteenpäin. Tässä vaiheessa henkilö on jo oleskellut Suomessa vuosien ajan.
Lähde: Migri
