https://nykysuomi.com/migri-kaksi-vuotta-turvapaikanhakijasyksysta-2015-missa-mennaan-nyt/

Kotimaa

Migri: Kaksi vuotta turvapaikanhakijasyksystä 2015, missä mennään nyt?

Julkaistu 29.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Vuonna 2015 Suomeen saapui enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan aiemmin. Erityisesti yksi syyskuun viikko jäi Maahanmuuttoviraston työntekijöille mieleen: viikolla 39 rekisteröitiin 3 939 turvapaikanhakijaa. Tästä viikosta on nyt tasan kaksi vuotta. Mitä turvapaikka-asioissa on tapahtunut kahden vuoden aikana ja mikä on tilanne nyt?

Turvapaikanhakijamäärät ovat palanneet vuoden 2014 tasolle

Vuonna 2015 turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä, joista valtaosa saapui Suomeen syksyllä. Näistä hakijoita suurin osa oli nuoria sunniarabimiehiä Irakista, Bagdadin alueelta. Hakijaprofiili poikkesi hieman Ruotsin ja Norjan hakijaprofiileista, sillä niissä maissa turvapaikanhakijoina oli paljon lapsiperheitä Irakista.

Vuonna 2015 saapuneista irakilaishakijoita moni peruutti hakemuksensa syksyn 2015 aikana. Peruutetut hakemukset sisältyvät raukeamispäätöksiin, joita tehtiin irakilaisille vuonna 2015 yhteensä 2 556. Myös vuonna 2016 lähes 3 000 irakilaisten hakemusta raukesi.

Vuonna 2014, ennen ennätyksellistä vuotta 2015, Suomeen tuli 3 651 turvapaikanhakijaa. Hakemusten määrä on nyt palannut vuoden 2014 tasolle. Tänä vuonna hakemuksia on jätetty elokuun 2017 loppuun mennessä 3 560. Tämä luku sisältää yhden kielteisen päätöksen saaneiden uusintahakemuksia, joita on yli 1 500. Uusintahakemusten suuri määrä on poikkeuksellista.

Hakijamäärissä ja kansalaisuuksissa muutoksia EU:n sisäisten siirtojen myötä

Solidaarisuudesta eniten turvapaikanhakijoita vastaanottavia maita kohtaan, muut EU-maat ovat sitoutuneet vastaanottamaan tietyn määrän Kreikkaan ja Italiaan tulleista turvapaikanhakijoista ja käsittelemään hakemukset.

Suomi on ottanut vastaan yhteensä 1 975 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta. Sisäisten siirtojen kautta tulleet hakijat ovat nostaneet kuukausittaista turvapaikanhakijamäärää. Jos sisäisiä siirtoja ei oteta huomioon, on kuukausittaisten hakijoiden määrä pienempi, jopa alle vuoden 2014 tason.

Sisäisten siirtojen kautta tulleet turvapaikanhakijat ovat olleet valtaosin syyrialaisia ja eritrealaisia. Tämän vuoksi Syyria ja Eritrea ovat nousseet tämän vuoden hakijatilastoissa kolmen kärkeen. Eniten turvapaikkahakemuksia ovat jättäneet edelleen irakilaiset.

Moneen sisäisten siirtojen kautta saapuneen hakijan turvapaikkahakemukseen on jo tehty päätös. Valtaosa on saanut turvapaikan Suomesta.

Henkilöstön määrä turvapaikkayksikössä nousi sadoilla vuonna 2016

Syksyn 2015 jälkeen turvapaikkayksikköön rekrytoitiin yhteensä lähes 500 uutta virkamiestä. Tämä kasvatti viraston turvapaikkayksikön henkilöstömäärän väliaikaisesti moninkertaiseksi alkuperäisestä: toukokuussa 2016 turvapaikkayksikössä työskenteli 589 henkilöä, joista 545 turvapaikkaprosessissa.

Kun hakijaruuhkan aikaan rekrytoitujen määräaikaiset työsuhteet päättyivät, henkilöstömäärä laski jälleen. Vuoden 2017 elokuussa turvapaikkayksikössä työskenteli 233 henkilöä, joista 184 turvapaikkaprosessissa. Ensi vuonna työntekijämäärä nousee jälleen hieman, silloin turvapaikkayksikössä työskentelee 255 henkilöä.

1.1.2015–31.8.2017 pidettiin yhteensä 36 988 turvapaikkapuhuttelua ja tehtiin 42 822 päätöstä. Lisäksi hakemusten käsittelyä varten perustettiin kaksi uutta toimipistettä Vaasaan ja Rovaniemelle. Nämä toimipisteet suljettiin vuoden 2017 alussa.

Valtaosa vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista sai ensimmäisen päätöksen hakemukseensa vuonna 2016. Osa on kuitenkin joutunut ruuhkan vuoksi odottamaan päätöstä tähän syksyyn asti: syyskuun lopussa 2017 ensimmäistä päätöstä odottaa vielä noin 600 vuonna 2015 saapunutta hakijaa. Viimeiset vuonna 2015 jätetyt hakemukset ratkaistaan vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä.

Turvapaikkahakemusten käsittelyruuhka siirtymässä hallinto-oikeuksiin

Hallinto-oikeudet ovat tehneet vuonna 2017 heinäkuun loppuun mennessä yhteensä 4 076 ratkaisua Maahanmuuttoviraston päätöstä koskeviin valituksiin. Näistä valituksista 72,3 prosenttia hylättiin eli hallinto-oikeus vahvisti viraston päätöksen.

Lähes kaikki muut valitukset palautuivat virastoon. Virastoon palautetuissa päätöksissä valtaosassa kyse on ollut siitä, että hakija on antanut valitusvaiheessa uutta selvitystä tilanteestaan, hänellä on hakemukseensa uusia perusteista tai kotimaan turvallisuustilanne on muuttunut Maahanmuuttoviraston ja tuomioistuimen päätösten välillä.

Hallinto-oikeuden palauttamista päätöksistä 3 prosentissa Migri on tehnyt virheen. Tämä on alle sisäministeriön asettaman rajan, jonka mukaan virheitä saisi olla korkeintaan viisi prosenttia.

Kristinuskoon kääntyneiden määrä on uusi ilmiö

Poikkeuksellista aikaisempiin vuosiin verrattuna on hallinto-oikeudesta uuden selvityksen perusteella palautettujen päätösten määrä. Kun hallinto-oikeudessa olevaan päätökseen annetaan uutta selvitystä, hallinto-oikeus palauttaa asian suoraan virastoon.

Lähes 70 prosentissa uuden selvityksen vuoksi palautuneista hakemuksista kyseessä on ollut irakilaisen tai afganistanilaisen jättämä hakemus ja hakija on ilmoittanut uudeksi selvitykseksi kääntymisen kristinuskoon.

Viraston päätöksentekijät ovat pakolaisoikeuden vahvoja asiantuntijoita

Viraston sisäisessä laillisuusvalvonnassa on keskitytty alkuvuonna 2017 ennakoivaan laillisuusvalvontaan eli poikkeuksellisen laajaan henkilöstön kouluttamiseen sekä hallinto-oikeuksista palautuvien tapausten analysointiin ja niistä tiedottamiseen.

Laillisuusvalvontaa tehdään pistokokein ja jokaiselta ylitarkastajalta tarkistetaan vähintään yksi päätös. Lisäksi laillisuusvalvontaa tehdään teemaotantana, eli esimerkiksi lapsiperheet ja lapsen edun toteutuminen otetaan tarkasteluun. Koulutuksen vuoksi laillisuusvalvontaa on tehty paikoin hyvin tarkkaan: Tarkastelussa on huomioitu myös niiden päätöksien ominaisuuksia, joiden lopputulos on ollut täysin oikea, mutta esimerkiksi muotoiluissa kehittämisen varaa.

Koulutusten ja ohjeistusten avulla ylitarkastajien ammattitaito on vuosien 2015 ja 2016 jälkeen kehittynyt entisestään. Jo aikaisempina vuosina turvapaikkapäätöksiä on tehty pääosin laadukkaasti ja uudet työntekijät suoriutuivat erittäin haastavasta tehtävästä hyvin. Lisäkoulutuksen avulla ammattitaito on vahvistunut ja turvapaikkapäätöksiä tekevät ylitarkastajat ovat pakolaisoikeuden vahvoja asiantuntijoita.

Päätöksenteon laatua kehitetään EU-rahoitteisella hankkeella

Turvapaikkayksikössä on alkanut 1.2.2017 EU:n AMIF-rahoitteinen hanke nimeltä ”LAAVA (Laadunvalvonta) – systemaattinen menetelmä turvapaikkapäätöksenteon laadun arvioimiseksi ja tilastoimiseksi.” Hanke kestää 18 kuukautta, ja siinä kehitetään EU:n jäsenmaiden parhaisiin käytäntöihin perustuvia keinoja arvioida ja kehittää turvapaikkapäätöksenteon laatua. Keskeisenä arviointikeinona ovat sähköiset laadunarviointilomakkeet, joita kehitetään ja testataan parhaillaan. Tarkoitus on, että lomakkeilla suoritettava otosperusteinen arviointi auttaa turvapaikkayksikköä sisäisen koulutuksen suunnittelussa ja kohdentamisessa järjestelmällisesti.

Lähde: Migri

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu eilen 13:06 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.

https://nykysuomi.com/yli-puolet-suomalaisista-eparoi-vierailla-naapureidensa-luona/

Kotimaa

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

— Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com