Mainos:

Mielenosoituksista täytyy tulevaisuudessa ilmoittaa paljon nykyistä aiemmin?

Julkaistu 29.10.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Kokoontumislakiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan ulkona järjestettävästä yleisestä kokouksesta, kuten mielenosoituksesta olisi tehtävä ilmoitus poliisille huomattavasti nykyistä aiemmin. Muutoksen tarkoituksena on oikeusministeriön mukaan auttaa poliisia paremmin turvaamaan kokoontumisvapaus.

Nykyisin laki määrää tekemään ilmoituksen vaikkapa mielenosoituksesta kuusi tuntia ennen tilaisuuden alkua, kun taas ehdotuksen mukaan ilmoitus olisi tehtävä vähintään kolme vuorokautta aiemmin. Ilmoitusajan pidentämisellä pyritään antamaan poliisille nykyistä paremmat edellytykset hoitaa mielenosoituksiin liittyviä tehtäviään, kuten turvata kokoontumisvapauden käyttämistä.

Oikeusministeriö näkee sosiaalisen median mahdollistaneen sen, että suuriakin mielenosoituksia - ja vastamielenosoituksia - on mahdollista järjestää melkoisen nopealla aikataululla. Nykyinen kuuden tunnin ilmoitusaika onkin ministeriön selvityksien mukaan osoittautunut käytännössä liian lyhyeksi, jotta poliisi pystyisi kaikissa tilanteissa turvaamaan kokoontumisvapauden ja tarvittaessa esimerkiksi neuvottelemaan kokouksen järjestäjien kanssa.

Tapahtumien paremman turvaamisen lisäksi pidemmän ilmoitusajan nähtäisiin tarjoavan poliisille myös lisää mahdollisuuksia toteuttaa liikennejärjestelyjä sekä mahdollistaisi poliisin henkilöresurssien tarkoituksenmukaisemman käyttämisen.

- Nykyinen kuuden tunnin aikaraja ennakkoilmoituksen tekemiselle on myös kansainvälisesti vertaillen varsin lyhyt. Euroopassa edellytetään yleisesti, että ilmoitus tulee antaa viimeistään kaksi tai kolme päivää ennen kokousta, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Mainos:

Ehdotuksen mukaan myöhemmin tehtyä ilmoitusta voitaisiin kuitenkin nykyiseen tapaan pitää pätevänä, jos kokouksen järjestämisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle. Se, miten ja kenen toimesta tuo kohtuuton haitta arvioitaisiin, ei toistaiseksi ole tietoa.

Luonnos on lähetetty lausunnolle ja siihen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 15.11.2018 saakka ja ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan ensi elokuussa.

Lähde. Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
7

Antifa ja anarkistit eivät ole koskaan ilmoittaneet mielenosoituksistaan. Sen sijaan he ovat ilmaantuneet joka kerta häiriköimään kansallismielisten laillisia ja hyvissä ajoin ilmoitettuja mielenosoituksia. Anarkisteilla ja antifalla on myös runsaasti rahaa nielevää oheismateriaalia. Mistä ja miten persaukiset narkit ja liimanhaistajat niitä hankkivat? Kuka rahoittaa antifaa ja anarkisteja? Open society? Vai vihreät, sdp, vasemmistoliitto., keskusta, kokoomus ja rkp?
Merkille pantavaa on myös että poliisit eivät ole juuri kättään nostaneet kun antifa ja anarkistit ovat harjoittaneet rajua väkivaltaa kansallismielisiä mielenosoittajia kohtaan.

Kaarina Järvinen
Kaarina Järvinen
7

Eikö poliisin valmius voitaisi parhaiten varmistaa siten, että poliisi määrää hallinnollilla päätöksellä mielenosoitusten ajan paikan ja sisällön.

— Mielenosoituksia pidettäisiin hallituksen nelivuotissuunnitelman mukainen määrä
— tarkoitukseen varatussa paikassa, esimerkiksi kansallisessa mielenosoitushallissa. Siellä olisi
— lämpimät tilat ja oluttarjoilu.
— Mielenosoittajille maksetaan palkkaa ja
— kuljetukset valtion laskuun.
— Kieltäytyminen on työsuhteen purkuperuste.

Näin ainakin meillä täällä Pohjois-Koreassa on eikä hallituksella ole ollut mitään valittamista tätä käytäntöä kohtaan.

Alarik Lundin
Alarik Lundin
7

Totuus on tietenkin päinvastainen. Niitä harmittaa, kun kaikkiin mielenosoituksiin ei ole ehditty järjestää häirintää ja häiriköinnin turvaavia poliisivoimia, tai ettei ole ehditty keksiä tekosyytä jonka nojalla ”neuvottelemalla” voidaan evätä oikeus tarkoituksenmukaiseen mielenosoituksen toteutukseen.

Käteisen käsikassara äänessä taas
Käteisen käsikassara äänessä taas
7

Ensisijainen syy tietenkin tosiaan tuo Antifan informointi ja vastamielenosoituksen keräämisajan antaminen dullapelleille. Jatkossa kun saavat nuo pykälät paremmin vastaamaan agendaa, niin kolmessa päivässä ehtii näppärästi ”round up the usual suspects” ja koko mielenosoitushan kuivuu kokoon.

juha.
juha.
7

”…turvata kokoontumisvapauden käyttämistä.” Hah-hah-haaaa! Niin varmaan. Poliisin ”apupoliisit” eli kommari anarkistit saavat aikaa ”valmistautua” kansallismielisten hakkaamiseen ja häiriököintiin siten, että voivat aseistautua korviin asti ”yhteiskunnallista toimintaa” varten.

Poliisilla on aikaa nyysiä mielenosoitukseen osallistujat ja pidemmällä ”karanteeniajalla” voidaan pyytää mielivaltaisia ”lisäselvityksiä” ym. vaikeuttaa tulevaa eliitin kannalta epämieluista pliittista kannanottoa eli EU:n ja haittamaahanmuuton vastustusta sekä hallituksen holtitonta ja Suomelle vahingollista luonnonvarojen ja yritysten yksityistämistä ja myymistä ylikansallisille yhtiöille pilkkahintaan, joka koituu lyhentämättömänä veronmaksajien tappioksi. Ei kait niitä muuten myitäiskään!

Kaikki mitä Häkkänen ja Sipilän hallitus on ”turvaaminaan” merkitsee tosiasiassa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja demokraattisten oikeuksien huonontamista, joka sotii Suomen perustuslakia vastaan, jota on jo vuosikymmeniä luettu kuin piru Raamattua.

Jorma
Jorma
7

Anarkistit eivät välitä. Eiväthän he nykyäänkään ilmoittele mitään.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.