Mainos:

Mielenosoituksista täytyy tulevaisuudessa ilmoittaa paljon nykyistä aiemmin?

Julkaistu 29.10.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Kokoontumislakiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan ulkona järjestettävästä yleisestä kokouksesta, kuten mielenosoituksesta olisi tehtävä ilmoitus poliisille huomattavasti nykyistä aiemmin. Muutoksen tarkoituksena on oikeusministeriön mukaan auttaa poliisia paremmin turvaamaan kokoontumisvapaus.

Nykyisin laki määrää tekemään ilmoituksen vaikkapa mielenosoituksesta kuusi tuntia ennen tilaisuuden alkua, kun taas ehdotuksen mukaan ilmoitus olisi tehtävä vähintään kolme vuorokautta aiemmin. Ilmoitusajan pidentämisellä pyritään antamaan poliisille nykyistä paremmat edellytykset hoitaa mielenosoituksiin liittyviä tehtäviään, kuten turvata kokoontumisvapauden käyttämistä.

Oikeusministeriö näkee sosiaalisen median mahdollistaneen sen, että suuriakin mielenosoituksia - ja vastamielenosoituksia - on mahdollista järjestää melkoisen nopealla aikataululla. Nykyinen kuuden tunnin ilmoitusaika onkin ministeriön selvityksien mukaan osoittautunut käytännössä liian lyhyeksi, jotta poliisi pystyisi kaikissa tilanteissa turvaamaan kokoontumisvapauden ja tarvittaessa esimerkiksi neuvottelemaan kokouksen järjestäjien kanssa.

Tapahtumien paremman turvaamisen lisäksi pidemmän ilmoitusajan nähtäisiin tarjoavan poliisille myös lisää mahdollisuuksia toteuttaa liikennejärjestelyjä sekä mahdollistaisi poliisin henkilöresurssien tarkoituksenmukaisemman käyttämisen.

- Nykyinen kuuden tunnin aikaraja ennakkoilmoituksen tekemiselle on myös kansainvälisesti vertaillen varsin lyhyt. Euroopassa edellytetään yleisesti, että ilmoitus tulee antaa viimeistään kaksi tai kolme päivää ennen kokousta, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Mainos:

Ehdotuksen mukaan myöhemmin tehtyä ilmoitusta voitaisiin kuitenkin nykyiseen tapaan pitää pätevänä, jos kokouksen järjestämisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle. Se, miten ja kenen toimesta tuo kohtuuton haitta arvioitaisiin, ei toistaiseksi ole tietoa.

Luonnos on lähetetty lausunnolle ja siihen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 15.11.2018 saakka ja ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan ensi elokuussa.

Lähde. Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
7 years ago

Antifa ja anarkistit eivät ole koskaan ilmoittaneet mielenosoituksistaan. Sen sijaan he ovat ilmaantuneet joka kerta häiriköimään kansallismielisten laillisia ja hyvissä ajoin ilmoitettuja mielenosoituksia. Anarkisteilla ja antifalla on myös runsaasti rahaa nielevää oheismateriaalia. Mistä ja miten persaukiset narkit ja liimanhaistajat niitä hankkivat? Kuka rahoittaa antifaa ja anarkisteja? Open society? Vai vihreät, sdp, vasemmistoliitto., keskusta, kokoomus ja rkp?
Merkille pantavaa on myös että poliisit eivät ole juuri kättään nostaneet kun antifa ja anarkistit ovat harjoittaneet rajua väkivaltaa kansallismielisiä mielenosoittajia kohtaan.

Kaarina Järvinen
Kaarina Järvinen
7 years ago

Eikö poliisin valmius voitaisi parhaiten varmistaa siten, että poliisi määrää hallinnollilla päätöksellä mielenosoitusten ajan paikan ja sisällön.

— Mielenosoituksia pidettäisiin hallituksen nelivuotissuunnitelman mukainen määrä
— tarkoitukseen varatussa paikassa, esimerkiksi kansallisessa mielenosoitushallissa. Siellä olisi
— lämpimät tilat ja oluttarjoilu.
— Mielenosoittajille maksetaan palkkaa ja
— kuljetukset valtion laskuun.
— Kieltäytyminen on työsuhteen purkuperuste.

Näin ainakin meillä täällä Pohjois-Koreassa on eikä hallituksella ole ollut mitään valittamista tätä käytäntöä kohtaan.

Alarik Lundin
Alarik Lundin
7 years ago

Totuus on tietenkin päinvastainen. Niitä harmittaa, kun kaikkiin mielenosoituksiin ei ole ehditty järjestää häirintää ja häiriköinnin turvaavia poliisivoimia, tai ettei ole ehditty keksiä tekosyytä jonka nojalla ”neuvottelemalla” voidaan evätä oikeus tarkoituksenmukaiseen mielenosoituksen toteutukseen.

Käteisen käsikassara äänessä taas
Käteisen käsikassara äänessä taas
7 years ago

Ensisijainen syy tietenkin tosiaan tuo Antifan informointi ja vastamielenosoituksen keräämisajan antaminen dullapelleille. Jatkossa kun saavat nuo pykälät paremmin vastaamaan agendaa, niin kolmessa päivässä ehtii näppärästi ”round up the usual suspects” ja koko mielenosoitushan kuivuu kokoon.

juha.
juha.
7 years ago

”…turvata kokoontumisvapauden käyttämistä.” Hah-hah-haaaa! Niin varmaan. Poliisin ”apupoliisit” eli kommari anarkistit saavat aikaa ”valmistautua” kansallismielisten hakkaamiseen ja häiriököintiin siten, että voivat aseistautua korviin asti ”yhteiskunnallista toimintaa” varten.

Poliisilla on aikaa nyysiä mielenosoitukseen osallistujat ja pidemmällä ”karanteeniajalla” voidaan pyytää mielivaltaisia ”lisäselvityksiä” ym. vaikeuttaa tulevaa eliitin kannalta epämieluista pliittista kannanottoa eli EU:n ja haittamaahanmuuton vastustusta sekä hallituksen holtitonta ja Suomelle vahingollista luonnonvarojen ja yritysten yksityistämistä ja myymistä ylikansallisille yhtiöille pilkkahintaan, joka koituu lyhentämättömänä veronmaksajien tappioksi. Ei kait niitä muuten myitäiskään!

Kaikki mitä Häkkänen ja Sipilän hallitus on ”turvaaminaan” merkitsee tosiasiassa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja demokraattisten oikeuksien huonontamista, joka sotii Suomen perustuslakia vastaan, jota on jo vuosikymmeniä luettu kuin piru Raamattua.

Jorma
Jorma
7 years ago

Anarkistit eivät välitä. Eiväthän he nykyäänkään ilmoittele mitään.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.