Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut käyvänsä läpi noin 500 viraston tekemää turvapaikkapäätöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 14.11. antaman ratkaisun takia. Ratkaisu koski Suomen Irakiin palauttamaa siirtolaista, joka menetti kotimaassaan henkensä. Mainitun Irakin kansalaisen kuolema on sälytetty Suomen valtion harteille. Tällä toimenpiteellä virasto haluaa varmistaa, että mahdolliset vastaavat tapaukset on tunnistettu.
– Otamme Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun erittäin vakavasti, minkä takia olemme päätyneet näihin toimenpiteisiin, sanoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio.
Viraston selvityksen mukaan Suomessa on noin 500 hakijaa, jotka ovat saaneet täytäntöönpanokelpoisen kielteisen päätöksen ennen EIT:n ratkaisua, eli he odottavat maasta poistamista. Ryhmässä voi olla useita eri kansalaisuuksia, mutta jokainen näistä tullaan viraston mukaan kampaamaan läpi ilmeisestikin siirtolaisten elämän jatkumisen takaamiseksi.
Maahanmuuttovirasto käy läpi tekemänsä turvapaikkapäätökset ja varmistaa, että tapaukset on käsitelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun edellyttämällä tavalla. Jos päätöksissä on EIT-ratkaisun kannalta huomioitavaa, hakijaa voidaan kehottaa tekemään uusintahakemus. Migri kuitenkin korostaa, että uusintahakemuksen tekeminen ei välttämättä tarkoita oleskelulupaa.
Jos uusintahakemus ei tarkoita automaattisesti oleskelulupaa, miten palautuskieltoon nimettyjen valtioiden kansalaisia kohdellaan?
Muilla hakijoilla turvapaikka-asia on vireillä Maahanmuuttovirastossa tai oikeusasteissa. Tällöin ratkaisu otetaan huomioon päätöksenteossa siellä missä se on käsiteltävänä. Palautuskiellon noudattaminen sitoo kaikkia viranomaisia, joten väistämättä herää kysymys: kuinka palautuskiellon omaavista maista kotoisin olevia käsitellään, jos uusintahakemus ei tarkoita automaattisesti oleskelulupaa?
Lähes kaikki kielteisen päätöksen saaneista hakijoista valittavat oikeusasteisiin. Lisäksi suuri osa hakijoista on tehnyt uusintahakemuksen. Uusintahakemus tarkoittaa kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka hakija tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aiemmin tekemäänsä hakemukseen.
– Huomioimme ratkaisun kaikessa toiminnassamme. Uusintahakemusten käsittelyssä käydään läpi hakijan aiemmat Maahanmuuttoviraston tekemät päätökset ja tässä huomioidaan myös EIT:n ratkaisun keskeiset kysymykset, sanoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
Mistä tässä oikein on kysymys?
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi 14.11.2019 langettavan päätöksen Suomelle turvapaikka-asiassa. Päätöksessään tuomioistuin katsoi, että Suomi oli rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 ja 3 artikloja. Ratkaisu koski Suomesta vuonna 2015 kansainvälistä suojelua hakenutta irakilaista turvapaikanhakijaa.
Maahanmuuttovirasto antoi turvapaikkahakemukseen kielteisen päätöksen vuonna 2016, ja hallinto-oikeus hylkäsi hakijan valituksen. Hakija palasi avustetun paluun tuella marraskuussa 2017 kotimaahansa Irakiin, jossa hänen kerrottiin kuolleen. Myös korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen.
EIT kiinnitti päätöksessä huomiota riskiarviointiin, eli siihen, miten hakijalle aikaisemmin tapahtuneet asiat oli huomioitu tulevaisuuden uhan arvioinnissa. Lisäksi päätöksessä olisi pitänyt huomioida hakijan taustaan liittyvien yksittäisten seikkojen yhteisvaikutus.
Suomeen saapui vuonna 2015 noin 32 000 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2016 virasto teki 28 000 turvapaikkapäätöstä. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen melko vähän joskin uusintahakemukset kuormittavat yhä järjestelmää eikä turvapaikanhakuprosessin aikana juuri käännytetä edes vakaviin rikoksiin syyllistyneitä. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia on jätetty tänä vuonna alle 2 200.
Lähde: Migri
