Malmötä on usein käytetty esimerkkinä siitä, kuinka massamaahanmuutto ja monikulttuurisuus voi lyödä kansakuntaa kynsille. Toisaalta Malmön ongelmiakin on pyritty mm. valtamediassa systemaattisesti pimittämään, tai ainakin vähättelemään. Kuitenkin esimerkiksi kaupungin työttömyysaste osoittaa Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan osoitetun kritiikin ainakin niiltä osin oikeaksi.
Työttömyysaste on nimittäin Malmössä tuplasti niin korkea kuin Ruotsin keskiarvo ja siinä, missä muualta Ruotsista työttömyys on virallisten lukujen mukaan vähentynyt, Malmössä se pysyy ennallaan tai lisääntyy. Malmö ei siis kelpaakaan mainosjulisteen mallikaupungiksi niille, jotka väittävät että Ruotsi tarvitsee maahanmuuttoa siksi, että selviävät tai että talous kasvaisi.
Työttömyys Malmössä on tällä hetkellä 14 prosenttia. Esimerkiksi kriisimaa Espanjassa työttömyyluvut heiluvat 16 prosentissa ja taloudellisesti sekä poliittisestikin syvällä kyntävässä Italiassa 11 prosentissa, joten Malmö on jopa eurooppalaisella keskiarvolla melkoisessa suossa työttömyyden kanssa.
Ongelma tämän monikulttuurisen kaupungin kohdalla on mm. se, että kaupunki on melkoisen huonosti koulutettu. Merkittävä osa Malmön asukkaista on ulkomaalaistaustaisia, eikä suinkaan mm. lääkäreitä ja insinöörejä, vaan joko täysin vailla koulutusta olevia tai matalan koulutusasteen omaavia.
-Melkein kaikki työpaikat, jotka ilmoitetaan työnvälitykseen, vaatii lukio-opinnot tai enemmän, kertoi Josef Lannemyr, työvoimatoimiston analyytikko Sydsvenskalle.
2017 oli Malmön asukkaista reilut 45 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Botkyrkan kunnassa Tukholman läänissä vastaava luku on 58 prosenttia ja Södertäljessäkin 53 prosenttia. Näillä kahdella kunnalla oli omasta puolestaan viime vuoden lopulla, Tukholman läänin korkeimmat työttömyysluvut. Kyseenalainen kunnia irtosi luvuilla 11,1 prosenttia sekä 13.3 prosenttia.
Lähde: Fria Tiden
