Pääministeri Juha Sipilä antoi keskiviikkona 27. kesäkuuta eduskunnassa pääministerin ilmoituksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä.
Juha Sipilän ilmoitus eduskunnalle kokonaisuudessaan:
"Arvoisa puhemies,
Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tämän hallituksen ja koko Suomen tärkein ja suurin reformi. Tämän vuoksi voimaantulon siirtyminen vuodella on suuri asia ja vaatii hallitusryhmien sitoutumisen lisäksi myös suuren salin keskustelun.
Hallitus haluaa muistuttaa, miksi uudistus tehdään. Taustalla olevat syy eivät ole muuttuneet mihinkään, pikemminkin päinvastoin, uudistus on entistä tarpeellisempi.
Arvoisa puhemies,
Ihmisillä on oikeus saada tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Palvelut on turvattava laadukkaina kiihtyvästä ikääntymisestä huolimatta.
Uudistusta tehdään, jotta ihmisille voidaan turvata palvelut vähintään nykyisen tasoisina vielä kymmenen vuoden päästä ja siitä eteenpäin.
Uudistusta tehdään, jotta siellä, missä nyt hoitoon ei tahdo päästä, jonot lyhenevät, kun valinnanvapauden myötä perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin tulee vaihtoehtoja. Valinnanvapaudella vahvistetaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluita sekä turvataan nykyistä nopeampi tasa-arvoinen hoitoon pääsy.
Uudistusta tehdään, jotta terveyserot kapenevat ja menoja pystytään hillitsemään.
Uudistusta tehdään, jotta jatkossa järjestäjällä on leveämmät hartiat. Uudistuksessa noin 400 lakisääteistä tehtävää hoitavaa organisaatiota muuttuu 18 järjestäjäksi. Leveämmät hartiat mahdollistavat katkeamattomat palveluketjut.
Uudistusta tehdään, jotta voimme viimeinkin taata suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhoitoon yhteensopivat ja yhtenäiset tietojärjestelmät katkeamattomien hoitoketjujen tueksi. Näin varmistetaan täydellinen asiakastieto ja tiedon liikkuminen. Yhteensopivat tietojärjestelmät ovat myös digitaalisten palvelujen rakentamisen ja hyödyntämisen ehdoton edellytys.
Arvoisa puhemies,
Uudistuksella on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Soten osuus hallituksen 10 miljardin euron tavoitteesta on kolme miljardia euroa. Kustannusten hillintä kolmella miljardilla eurolla tarkoittaa käytännössä sitä, että menot saavat jatkossa kasvaa reaalisesti 0,9 prosenttia vuodessa, kun nyt ne muuten olisivat kasvamassa 2,4 prosenttia vuosittain.
Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus, tuodaan mukaan valinnanvapaus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Maakunnan tehtäviksi siirtyvät mm. pelastustoimi ja valtion aluehallinnolta työllisyys- ja elinkeinopalveluja. Uudistuksen myötä palveluja pystytään johtamaan paremmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena. Uudistuksen oli tarkoitus tulla täysimääräisesti voimaan 1.1.2020 alkaen.
Arvoisa puhemies,
Nyt olemme sen edessä, että historiallisen suuri ja innovatiivinen uudistus vaatii eduskunnan työskentelyn osalta enemmän aikaa kuin oli ajateltu. Vaikka hallitus on toimittanut lakiesitykset lupaamassaan ajassa eduskuntaan, aikataulu on osoittautunut liian kireäksi ajatellen maakuntien täysimääräistä aloittamista vuonna 2020.
Lakien voimaantulosta maakuntavaalien järjestämiseen on oltava noin puoli vuotta aikaa oikeuskanslerin viraston lausunnon mukaan.
Maakunnilla ja valtuustoilla on kova urakka uudistusten toimeenpanossa ennen aloituspäivää. Virkamiesarvion mukaan valtuuston aloittamisesta maakunnan täysmääräiseen aloittamiseen tarvitaan minimissään 10 kuukautta aikaa. Koska valtuustojen aloittaminen siirtyy ensi kesään, tämä ehto ei enää täyty.
Tällä ilmoituksella hallitus haluaa tuoda sekä eduskunnan tietoon että uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstölle, uudistuksen valmistelijoille ja kansalaille tiedoksi se, että maakuntien aloittamisen ajankohtaa on siirrettävä vuoden 2021 alkuun. Valinnanvapauden aloittaminen siirtyy vastaavasti vuodella eteenpäin viime viikolla vastineella annetuista päivämääristä.
Hallitus on myös päättänyt turvata riittävän, koko uudistuksen tarvitseman lisärahoituksen vuodelle 2020. Hallitus tavoitteena on, että ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin pitää toukokuussa 2019. Tällöin lakien tulisi olla voimassa noin puolta vuotta ennen.
Muihin aikataulun vaatimiin muutoksiin hallitus palaa tarkemmin elokuussa.
Arvoisa puhemies,
Vuoden lisäaika valmistelulle tuo mukanaan myös haasteita. Valmistelurahoitusta tarvitaan lisää. Tämänhetkinen arvio on, että lisärahoitustarve on noin 200 miljoonan euroa, mutta tarkka summa tarkentuu budjettiriiheen mennessä. Vaiheistuksen aiheuttamat lisäkustannuspaineet arvioidaan yhdessä maakuntien kanssa.
Myös järjestämisvastuun epäselvä tilanne pitkittyy. Pitkittyminen valitettavasti voi johtaa luovuttavien organisaatioiden irtiottoihin ja kokonaisuuden kannalta epärationaalisiin ulkoistuksiin, joissa tulevan maakunnan kokonaisetua ei huomioida. Hallitus toivoo kunnilta ja kuntayhtymiltä vielä sitkoa, jotta yhdestä lisävuodesta ei muodostu markkinavoimien temmellyskenttää. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnallisen kehittämisen pysähtyneisyyden tila osassa luovuttavia organisaatioita jatkuu vielä lisävuoden. Pääministerinä toivon hartaasti, että näiden maakunnallisten kehittäjien sydän ei turru valtakunnalliseen päätöksenteon hitauteen.
Toisaalta vuoden lisäaika antaa enemmän valmisteluaikaa maakunnallisille ja kansallisille ICT-ratkaisuille. Maakuntien valmiudet käynnistää toimintansa vaihtelevat maakunnittain edelleen. Lisävuosi mahdollistaa myös hitaammin edenneiden maakuntien riittävän valmistautumisen uudistukseen. Lisävuoden avulla hitaampien maakuntien valmius toimia vahvana palveluiden järjestäjänä paranee merkittävästi.
Uudistuksen valmistelussa voidaan myös hyödyntää täysimääräisesti heti lakien voimaantulon jälkeen alkavien valinnanvapauspilottien kokemukset kaikissa maakunnissa. Näihin hallitus on varannut 200 miljoonaa euroa. Maakuntien valmius ottaa valinnanvapaus käyttöön sote-keskuksissa heti vuoden 2021 aikana kasvaa näin merkittävästi.
Arvoisa puhemies,
Hallitus on päättänyt viedä tämän uudistuksen maaliin. Uudistus on yksi Suomen historian suurimmista yhdenvertaisuusuudistuksista.
Olennaista on nyt varmistaa, että uudistuksen kehitystyö jatkuu. Siksi hallitus haluaa viestiä vahvasti siitä, että tavoite on edelleen kirkas, olemme tekemässä Suomen suurinta palveluiden ja hallinnon reformia.
Uudistukseen liittyy lukuisa määrä liitännäislakeja, jotka on ehdittävä käsittelemään myös nykyisen eduskunnan aikana. Myös kansalaisten on vähitellen tiedettävä, milloin pidetään historialliset ensimmäiset maakuntavaalit.
Uudistuksen aikataulu on nyt eduskunnan käsissä. Hallitus toivoo eduskunnalta huolellista, ripeää ja vastuullista käsittelyä. Maakuntien epävarmuus uudistuksen aikataulusta pitää saada loppumaan. Samoin tuhannet tekijät maakunnissa tarvitsevat näkymän, milloin on valmista. Muutos koskee satoja tuhansia työntekijöitä. Niitä julkisen sektorin työntekijöitä, jotka siirtyvät maakuntien palvelukseen, niitä yksityisen sektorin työntekijöitä, jotka palvelevat jatkossa sote-keskuksissa tai vaikkapa niitä yrittäjiä ja pienten yritysten työntekijöitä, jotka jatkossa tarjoavat Suomessa asuville palveluja asiakassetelillä. He kaikki ansaitsevat viimeinkin varmuuden siitä, milloin uudistus astuu voimaan.
Arvoisa puhemies,
Uudistaminen ei lopu tähän, joten Suomen ja poliittisen järjestelmän on pystyttävä parempaan. Kansalaisten luottamus demokratiaa ja politiikkaa kohtaan heikkenee erilaisten indikaattorien mukaan. Tämän pitäisi huolestuttaa meitä kaikkia tässä salissa. Parempaan pitää jatkossa pystyä."
Lähde: Valtioneuvoston kanslia
