Mainos:

Laura Huhtasaari vastaa plagiointisyytöksiin: Mustamaalaaminen menossa

Julkaistu 3.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Eri medioissa on tänään uutisoitu siitä, että perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren kampanjamateriaalien Suomi takaisin -tekstin ja logojen visuaalinen ilme olisi kopio Suomi100-kampanjasta. Jo aiemmin perussuomalaisten "työmies" Matti Putkonen kiisti plagiointiväitteet, ja nyt myös Huhtasaari itse on ottanut asiaan kantaa Facebook-sivullaan.

Huhtasaari kirjoittaa:

"Mustamaalaaminen menossa.

Älkää nyt hyvät ihmiset olko naurettavia. Kampanjani päälogo on leveä ja siinä on koko nimeni.

Suomi tai sinivalkoisuus ei lähtökohtaisesti voi olla minkäänlaisella tekijänoikeudella suojattu. Tekstin sijoittaminen neliön sisään ei ole niin mullistava idea, että sen vuoksi kaikkien pitäisi nyt välttää neliötä.

Mainos:

Ei tässä mitään uutta ole. Eduskuntavaaleissa PS:n vaalimainoksessa oli näkyvästi lapsia. Joku valitti tästä eettiseen neuvostoon. Kohta huomattiin, että lapsia oli muidenkin mainoksissa.

Matti Vanhasella on sivuillaan Warhol-teeman mukaista mainontaa. Onko sekin nyt sitten muka plagiaatti?"

Lähde: Facebook

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Jeppes
Jeppes
8

Tyypillistä paskemmiston likaista peliä, paskemmistomedia suorittajana. Valtavalhemedia on jo valmiiksi kauhuissaan siitä että ”gallupit” eivät pidä paikkansa ja se tulee paljastumaan.

huugo
huugo
8

Niinistön tukiporukalla johon iltapäivä paskajulkaisut kuuluvat on paniikki päällä.

juha.
juha.
8

Jos jotain kiinnostaa voin näin ”fossiilina” – en kuitenkaa tuolloin vielä ajassa oleena – kertoa, että vuoden 1956 Presidentinvaalit olivat varsinaiset loanheitto -vaalit. Tuolloinhan tuolloiseen Maalaisliittoon kuulunut Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986) valittiin ensimmäisen kerran Suomen Tasavallan presidentiksi vain yhden äänen enemmistöllä, jonka antajaa mysteerinä pidettiin lähes ikuisuuskysymyksenä sen selvittämisenä kuka hän oikein itseasiassa oli. Kekkonen oli läpeensä vihattu mies vähän samaan malliin kuten Paavo Väyrynenkin on ollut ja on. Lyhyesti sanottuna näihin kahteen mahtuvatkin kaikki pahuuden elementit ja pullokorkkimaiset kieroudet joita yhteen ihmiseen vain saadaan suinkin sopimaan. Persujen Laura Huhtasaari tulee kokemaan kaiken mahdollisen paskan mitä vain voidaan kuvitella, vaikka ilman vähättelyä jo äitinä ja naisena voidaan pitää mitä parhainpana esimerkkinä perikunnollisesta naapurintytöstä, josta jokaisen kylän äidit näkevät unta omien poikiensa ohella siitä, että tuo ”saaliin voisi saada nimenomaan oman pojan kainaloon ja uudeksi emännäksi taloon.
Jo äärimmäisen raukkamainen ja Suomen henkisen sekä käytöksellisen tilan jälleen alempaan alennuksen tilaan vienyt Laura Huhtasaaren kotitalon ikkunoiden särkeminen jouluna sillä aikaa kun sen omistajat olivat matkoilla. Mutta toisaalta tämä vain oli luonnoton jatkumo sille, mitä erinäiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat ovat kohdanneet omien autojensa polttamisena ja heidän järjestämien tilaisuuksien sabotoimisena niiden taholta, joiden mielestä poliittiselta katsantokannasta katsottuna on ”väärin” eli ”rasistista” tai jopa edes ”kansallismielistä” Suomen itsenäisyyspäivään kuuluvien jokaiselle tavalliselle suomalaiselle tärkeiden pyhien arvojen kunnioittamista vielä elossa ja jo kuolleiden polvien tekemälle työlle ja sankarivainajille, jotka antoivat henkensä isänmaansa ja tulevien polvien puolesta ajassa ja paikassa, josta nykyiset räkänokkaiset maailmanparantajat eivät edes kykene kuvittemaan ja jos he sen pystyisivät tekemään. He menettäisivät järkensä jo toisen kerran alta aikayksikön, sillä niin kaukana on se yltäkyltäisyys ja äidin pehmoinen syli, joka on tuudittanut pojastaan kelvottoman ja kunnottoman parasiitin, joka ei tajua eikä omaa kykyä käyttää elämäänsä mihinkään muuhun kuin ilkivaltaan ja väkivaltaan purkamaan sokeaa vihaansa kaikkea vastaan, joka liikkuu tai on liikkumatta.

Persu
Persu
8

Itse huomasin jo monta päivää sitten, että visuaalinen ilme on tosiaan kopio ihan kirjasintyyppejä myöten, mutta mitä sitten? Mainostoimisto siitä on vastuussa, ei Laura, ja ei kai Suomi 100-kampanjamateriaali niin pyhää ole etteikö sitä saisi matkia?

Partalainen.
Partalainen.
8

Oletpa selvän näkijä. Onhan siinä yksi sama sana, mutta eri fontti ja väri. Ei tuota voi sekoittaa muuten kun mielikuvituksessa.

Tommy
Tommy
8

Joku pelkää…Ensin ikkunat,nyt tämä p*skajuttu…Uurnilla tavataan 😉 #5

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.