Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Suomen Chicago ylläpitää mainettaan.
Veit jalat suustani, sillä sillähän ”lempinimellä” Lahtea kutsutaan.
Säälittävää räpellystä.
Oliko kyseessä ”perintä” vaiko aivan ”suora” törkeä pahoinpitely tarkoitus, sillä ”perintä miehet” eivät olleet kuitenkaan täysin sisäistäneet tehtävänsä luonnetta. ”Isossa maailmassa” kyllä lyödäänki ja muuta ”hauskaa”, mutta ainakin elokuvissa annetaan vielä ”maksuaikaa” velalle sen ”viimeisen kerran”. Ja jos sovittu ”maksusuunnitelma” ei pidä kutiaan, silloin kyseessä tulee olemaan velallisen lopullinen kuolema yleensä päähän ammuttuna.
Velkojan käyttämät amatöörit kertovat siitä, että myös hän itse on amatööri, eikä kunnon ”ammattietiikkaa” löydy. Mutta tämä kaikessa makaaberiydessään kertoo siitä, että Suomi on kaiketi ”alaa” sen kummemmin tuntematta vielä eräänlainen lintukoto, sillä tuo kansainvälinen jo kauan harjoitettu perinnän tapa ei ole vielä suomalaiseen tapakulttuuriin istunut niin, että olisi ammattimaista toimintaa. Toki kansainväliset huumeliigat osaavat velkoa huumevelkojaan ulkomaiseen tapaan ulkomaisin voimin tai ainakin heidän ”kouluttamansa” täkäläiset rautanyrkit.
Suomalainen väkivalta pitäisi palauttaa sille rehelliselle 1800-luvun talopoikaistasolle, jossa isot miehet uhoovat ja ottavat toisiaan vyötäisistä kiinni ja nujertavat toisensa tuvan lattialle, niin että lattialankut vain nitisevät. Aikansa ähkittyään toistensa kimpussa nousevat, pyyhkivät hien otsaltaan ja juovat rauhan kunniaksi isot kirnulliset piimää.
Kaikki on nykymaailmassa pilattu, myös väkivalta.
100 miljoonaa euroa uuteen maahanmuuttajien koulutushankkeeseen kahdessa vuodessa. Aloitetaan opettelemalla latinalaiset kirjaimet – siis ne kirjaimet, joita Suomessa käytetään.
Paljonko on 100 miljoonaa euroa? Kokoaikatyötä tekevien suomalaisten palkansaajien yleisin kokonaisansio oli 2500 euroa kuukaudessa vuonna 2016 (eli 30.000 euroa vuodessa). 40.000 euroa vuodessa ansaitseva maksaa tuloveroja 7441 euroa, josta kunnalle (Helsingissä) 5923 euroa. Jos kaikki loput verot (valtionvero, YLE-vero ja päivärahamaksu) sijoitetaan tähän 100 miljoonan hankkeeseen, tarvitaan 65.847 iloista veronmaksajaa, joiden veroja ei käytetä mihinkään muuhun.
On selvää, ettei tuloverokertymillä makseta maahanmuuttajien ja kehitysavun aiheuttamia menoja. Siksi tarvitaan arvonlisävero, autovero, ajoneuvovero, polttoainevero, sähkövero, varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero, tupakka-, makeis- ja jäätelövero, arpajaisvero, veikkausvero, YLE-vero ja lästimaksu jne. Ja pisteenä iin päälle – lisää velkaa.
sairas pitää olla jos töitä tekee