Kuntien tilinpäätöstiedot vuodelta 2018 julkaistiin 31.5 ja karmeaa luettavaa sieltä jälleen löytyi. Kuntatalouden menot ovat nimittäin lähteneet jälleen voimakkaaseen kasvuun, mitä moninaisimmista leikkaus-, kuntaliitos-, kulukuuri- ja elvytystoimista huolimatta.
Valtiovarainministeriön mukaan austalla on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu. Menojen kasvun, verorahoituksen vähenemisen ja investointien kasvun johdosta kuntakonsernien toiminnan ja investointien rahavirta heikkeni merkittävästi. Samanaikaisesti kuntakonsernien lainakanta kasvoi noin 1,34 mrd eurolla niin, että kuntakonsernien kokonaislainamäärä on nyt lähes 36 mrd euroa.
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyn eli ns. kriisikuntamenetelyn käynnistämisen kriteerit täyttyvät neljän kunnan osalta (Honkajoki, Kyyjärvi, Vehmaa, Rantasalmi) ja yhä useampi kunta lähestyy kriteerejä.
Yksi kriisikunnan statusta lähestyvä kunta on hieman ironisestikin samaan aikaan Suomen nopeiten kasvava, Keski-Uudellamaalla sijaitseva Järvenpää, jolle kriisikunta-viittaa asetetaan tätä menoa jo neljän vuoden kuluttua. Esimerkiksi Järvenpäässä on ulkoistettu, yhtiöitetty ja yhdistetty erilaisia palvelukokonaisuuksia, kuten modernin kuntataloudenpidon säännöt edellyttävät. Myöskin sote-kuntayhtymä on tehty kuuden kunnan kesken, mutta räjähdysmäistä sote-menojen kasvua näyttäisi silti olevan mahdoton ehkäistä.
Kriisikuntakriteereitä pääset lukemaan kuntaliiton sivuilta.
Myös mainittujen kuntayhtymien vuosikate heikkeni. Muutos johtui ennen kaikkea toimintamenojen suuresta kasvusta, jota toimintatuottojen kasvu ei riittänyt kattamaan. Merkittävien investointien vuoksi kuntayhtymien lainakanta kasvoi yli 400 milj. eurolla.
Lähde: Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto
