KRP teki kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan asuntoon todistusaineiston turvaamiseksi

Päivitetty 18.12.2017, Julkaistu 18.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Keskusrikospoliisi on tehnyt eilisiltana erityisen kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan asuntoon Helsingissä. Etsintä tehtiin pakkokeinolain 8 luvun 15 pykälän tarkoittamalla välttämättömällä kiireellisyysperusteella. Poliisin tutkinnanjohtajan harkinnan mukaan erityisen kotietsinnän tekemistä ei voinut viivyttää, koska poliisilla oli syytä epäillä, että asuinrakennuksen kellarissa oli jo aiemmin iltapäivällä pyritty ilmeisesti tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.

Asia tuli poliisin tietoon, kun pelastuslaitos sai hälytyksen kellaripalotehtävälle. Pelastuslaitoksen työntekijöiden lisäksi paikalle saapui yleisen käytännön mukaisesti myös poliisipartio, joka ilmoitti asiasta ja palopaikalla saamistaan tiedoista eteenpäin ja tämä tieto saatettiin myös Keskusrikospoliisille. Tuossa vaiheessa asuintalon kellarissa palanut tietokone määrättiin takavarikoitavaksi. Tämän jälkeen asuntoon ja kellaritiloihin määrättiin erityinen kotietsintä.

Erityisen kotietsinnän aikana paikalla oli Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajan määräämänä suostumuksensa antanut asianajaja etsintävaltuutettuna ja paikalta takavarikoitiin aineistoa esitutkinnan turvaamiseksi. Aineisto on toistaiseksi suljettu sinettipusseihin, eikä poliisi ole tarkastellut sitä.

Kotietsintä voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sen vaatimuksesta, jonka luona kotietsintä on suoritettu. Jos etsintävaltuutettu puolestaan vastustaa takavarikointia, tällainen aineisto sinetöidään ja tutkinnanjohtaja saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Eilisessä erityisessä kotietsinässä tutkinnanjohtaja oli myös itse läsnä ja määräsi takavarikoidun aineiston jo lähtökohtaisesti sinetöitäväksi.

Esitutkinta asiassa jatkuu. Tutkinta alkoi Puolustusvoimien tekemästä tutkintapyynnöstä, joka liittyi Helsingin Sanomien Puolustusvoimien salaisiin asiakirjoihin perustuneeseen uutisointiin.

Epäillyt rikosnimikkeet asiassa ovat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen. Esitutkintaa tehdään muun muassa sen osalta, onko sellaisia turvallisuussalaisuuksia, joiden paljastuminen on omiaan aiheuttamaan muun muassa vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle, oikeudettomasti julkistettu tai ilmaistu julkisuudessa.

Keskusrikospoliisi on tehnyt asiasta esitutkintalain mukaisen ilmoituksen Valtakunnansyyttäjänvirastoon. Esitutkintaan on määrätty kaksi tutkinnanjohtajaa.

Lähde: Poliisi

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tyhjää haukkaa
Tyhjää haukkaa
8

Öööö… koitetaan polttaa tietokonetta?? Ja koko kellaria?

Kuinka nopeasti paperit saa poltettua takassa/saunassa? Ja kuinka nopeasti läppäriin vaihtaa kovalevyn?

Aina pitää olla kovalevy jossa on käyttis valmiina sitä varten että se ”todellisen” saa piilotettua. Ei missään nimessä USB-liitäntäistä, koska se jättää kopiot tiedostoista oikeallekkin kovalevylle. Vaan suoraan identtinen kovalevy. Ja kovalevyn kansin pitää olla auki jotta virrat voi ”napittaa” ja sen jälkeen parissa sekunnissa vaihtaa levyn ja buutata koneen uudelleen käyntiin. Ja kannen tyrkätä paikoilleen. Ja kun 10s jälkeen porukka kävelee atk-huoneeseen ja vie läppärin, niin antaa viedä vaan.

Kaleeriorja
Kaleeriorja
8

Pääministeri tietää kuinka nopeasti asiakirjan voi hävittää polttamalla:

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201706142200209250_pi.shtml

"Charlie"
"Charlie"
8

Oliko toimittajalla Stasin koulutusopit selkäytimessä?

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Pelkkää näytelmää koko tapaus alusta loppuun.

Jeppes
Jeppes
8

Nämä hölmöt astelivat suoraan heille viritettyyn ansaan. ”Tietojen” syöttäjänä on istuva presidentti ja politisoituneet ”puolustut”voimat, natotrolleineen. Kaikki nyt syytetyt ovat kirjoitelleet kriittisesti turpo-natotrollien vainoharhaisista jutuista, ja kappas kummaa juuri heistä saadaan leivottua ”vakoojia” ja ”putinin kätyreitä”. Samalla istuvan presidentin mahdolliset perustuslain vastaiset toimet jotka Huhtasaari ja Väyrynen nostivat pöydälle, saadaan pyyhkäistyä pois uutispöydältä.

Torsti Sirén muuten on somessa ja palstoilla hämmästyttävän hiljaa. Onkohan käsky käynyt että nyt poika on sen verran herkkä viritys päällä että turpa kiinni siellä somessa…

Stulexx Abido
Stulexx Abido
8

Sireenin Torspo voisi olla vaikka tämä vuotaja, kuka tietää. Ainakin hän esiintymisensä perusteella näyttää olevan ihan oikeasti hyödyllinen debiili.

Voi olla tuon lisäksi vaikka ruplarahoitteinen valeoppositiojohtaja. Oli mitä oli mutta käytöksen perusteella vaikuttaisi vahvasti olevan psykiatrisia palveluja vailla.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.